Tilanne: Mie olen ihastunut yhteen ysiluokkalaiseen poikaan ja olen itse seiskalla. En ole kertaakaan puhunut pojan kanssa, eikä meillä ole yhteisiä tuttuja. Näen häntä enään kahdeksan kertaa (koulupäivät mitä hänellä on jäljellä) ellen tee asialle jotain. Ongelma on vain se etten tiedä mitä tekisin asialle. Olen miettinyt että menen puhumaan tälle jotain mutten ole keksinyt mitä. En ole ujo, mutta minulta silti puuttuu rohkeutta mennä puhumaan hänelle.
Hän luultavasti pitää minusta, on ollut sellaisia katseita ja niin edelleen..
Mitä pojat odottavat tytön sanovan tässä tilanteessa?? vai pitäisikö minun vain odottaa että hän tulee puhumaan minulle??
Hän luultavasti pitää minusta, on ollut sellaisia katseita ja niin edelleen..
Mitä pojat odottavat tytön sanovan tässä tilanteessa?? vai pitäisikö minun vain odottaa että hän tulee puhumaan minulle??
Vastaukset 10
Vanhimmat
miten ois vaikka "moi"
..ja siinä se? tuskimpa.
nojoo tääälläpäin jos tuntematon tulee juttelee nii sen voi olettaa että on jotai ihastumista kyseessä niin se vaan on
mut en silti käännyttäis ketään pois jos joku muija nyt tulis juttelee ja kysyy vaik puh numeroo
no,mä nyt oon tällänen normi tyyppi et tuskin kukaan tuliskaan:)
joo mee ihmees puhuu sille! ei se maailmaa kaada jos koitat ees puhuu sil se kaataa jos et puhu!!
Käy vaikka kysymässä jotain ja avaa sitä keskustelua hieman. Jos hän pitää sinusta, niin saat varmaan jonkinlaista vastakaikua jne...
Pakit sattuu, mutta niistäkin pääsee yli ja voi etsiä seuraavaa...siis jos käy niin huono tuuri ;)
Ooot lapsi, eikö aino mies jota sun pitäis vaan ajatella on isä!!??ei mitään poikaystäviä vielä, kakara oot. Isäs pitäs vielä olla ainoo mies sun elämässä(ei siis pervolla tavalla).
Kuule minkähän ikänen itse olet? ilmeisesti aika eläkeläinen, sillä siitä on jo aika kauan aikaa kun 14 vuotiaiden elämän ainut mies oli isä. vai hetkonen. onkohan niin ollut koskaan?
furittari sun mielest pitäs varmaan sitten 50 alkaa ettii seuraa, se voi olla vähän myöhästä sitten. mut sulle seiskalla oleva, ite ainaki tykkäsi et jos vaa tulisit suoraan jutteleen.(ite en välttämättä kelpaa esimerkiksi) mut mee ihmees juttelee, voihan se tieten olla vähä jopa pelottavaa ku on kaks vuot vanhempi(ent tiä, itest ainaki)mut kyl se sulle varmaa jotai sanoo ja ei ainakaa jää kaiveleen, ja jos käyt ni varmaa ainaki jälkee päi huomaat et se oli hyvä ratksu
ei mikää filoshvi..
Kuule mä tiedän tunteen... :) mulla oli toi juttu tasan vuos sitten meneillään, olin aivan ihastunu yhteen ysiin mä rupesin laskemaan päiviä jo maaliskuusta... enkä missään vaihessa menny sen juttusille... koko vuotena, mutta sitten tuli syksy ja se mni lukioon ja mä kasille... kaikki jatku niinku ennenkin mutta sitten tänä keväänä mä olen jutellut sen kanssa tosi paljon ja ollan soiteltu ym... (kivaa) ja olen todella onneissani tästä! (toivon sulle samaa :)) mut mee vaan puhumaan jos vaan uskallat :) helpommin sanottu ku tehty.
pyydä sen numero tai mese :)