JOOGA

Jooga = Yhteys !

Jooga -sanan aluperäinen ja ensisijainen merkitys on olla yhteydessä kaikkeuteen tai sen kanssa! Jeesus puhui myös tästä.

Ajan kuluessa tämän joogan mekitys on muuttunut ja arkipäiväistynyt.Hatha-jooga, Kundaliini-jooga, jooga-jumppa yms. ovat kaikki joogan alkuperäisen merkityksen sivuuttavia.
Alkuperäisenä joogan tarkoitus on tuottaa yhteys - mutta mihin? Valaistumiseen!?
Valaistumista ei voida saavuttaa "mietiskelyllä", joka on useimman joogalajin tarkoitus. Perusteluna; mietiskellä -sanalla on harhauttava vaikutus. Mietiskellä -käsite 'mielletään' ja siitä seuraa jokin 'miellyhtymä'. Se viittaa siis 'ajatuksen' ylläpitämiseen.
Valaistumista, yhteyttä (joogaa) kaikkeuteen, sen absoluuttisessa muodossa ei voi siis saavuttaa ajattelun avulla, älyllisesti.

Saavuttiko Buddha puun katveessa joogan, kun hän koki pitkän ja sinnikkään etsimisen - 'Itsen' etsimisen - seurauksena valaistumisen. Jonka ehtona on egon ja identtiteetin eli muuttuvan-minä-kuvan, tai ns. minä-tietoisuuden katoamisen kokemus. Toisin sanoen, valaistuminen on samaistumista sisäiseen, ja kuitenkin eräällätavalla 'ulkopuoliseen' tarkkailijaan vrt. siihen, joka on 'ajettelumme' taustalla/ ulkopuolla - oleva muuttumaton Itse. Kun Buddha vihdoin saavutti paljon puhutun tyhjyyden kirkastumisen -tilan?
Kyllä!

Budhalaisuus ei luonnollisestikaan vastaa alkuperäistä Buddhan kokemaa 'tilaa', vaan metodit ovat vesittyneet, kuten Jeesuksen alkuperäinen sanoma on muuttunut Kristinuskossa. Molemmat pyhät miehet yrittivät kuvailla sanoin sitä, mitä olivat itse kokeneet 'joogan eli yhteyden' -tilassa, mutta näiden kokemusten välittäminen 'sanoin ja ajatuksin' on ollut alttiina monille tulkintavirheille ja väärin käsityksille.

Puhtaimmillaan jooga on sponttaani, Itse Oivalluksen -tila, siis egon ulkopuolinen tila. "Ei voi käsittää millaisessa laivassa olet, ellet astu ulkopuolle katsomaan..." -periaatteella.

Et voi tehdä tukimusta joogasta, sanan varsinaisessa merkityksessä ellet koe sitä ensin. Muuten tutkimus on vain älyllistä pohdintaa, mutta jos se riittää -lykkyä, sujuvalle tekstille!

Tuija kirjoitti:

Jooga = Yhteys !

Jooga -sanan aluperäinen ja ensisijainen merkitys on olla yhteydessä kaikkeuteen tai sen kanssa! Jeesus puhui myös tästä.

Ajan kuluessa tämän joogan mekitys on muuttunut ja arkipäiväistynyt.Hatha-jooga, Kundaliini-jooga, jooga-jumppa yms. ovat kaikki joogan alkuperäisen merkityksen sivuuttavia.
Alkuperäisenä joogan tarkoitus on tuottaa yhteys - mutta mihin? Valaistumiseen!?
Valaistumista ei voida saavuttaa "mietiskelyllä", joka on useimman joogalajin tarkoitus. Perusteluna; mietiskellä -sanalla on harhauttava vaikutus. Mietiskellä -käsite 'mielletään' ja siitä seuraa jokin 'miellyhtymä'. Se viittaa siis 'ajatuksen' ylläpitämiseen.
Valaistumista, yhteyttä (joogaa) kaikkeuteen, sen absoluuttisessa muodossa ei voi siis saavuttaa ajattelun avulla, älyllisesti.

Saavuttiko Buddha puun katveessa joogan, kun hän koki pitkän ja sinnikkään etsimisen - 'Itsen' etsimisen - seurauksena valaistumisen. Jonka ehtona on egon ja identtiteetin eli muuttuvan-minä-kuvan, tai ns. minä-tietoisuuden katoamisen kokemus. Toisin sanoen, valaistuminen on samaistumista sisäiseen, ja kuitenkin eräällätavalla 'ulkopuoliseen' tarkkailijaan vrt. siihen, joka on 'ajettelumme' taustalla/ ulkopuolla - oleva muuttumaton Itse. Kun Buddha vihdoin saavutti paljon puhutun tyhjyyden kirkastumisen -tilan?
Kyllä!

Budhalaisuus ei luonnollisestikaan vastaa alkuperäistä Buddhan kokemaa 'tilaa', vaan metodit ovat vesittyneet, kuten Jeesuksen alkuperäinen sanoma on muuttunut Kristinuskossa. Molemmat pyhät miehet yrittivät kuvailla sanoin sitä, mitä olivat itse kokeneet 'joogan eli yhteyden' -tilassa, mutta näiden kokemusten välittäminen 'sanoin ja ajatuksin' on ollut alttiina monille tulkintavirheille ja väärin käsityksille.

Puhtaimmillaan jooga on sponttaani, Itse Oivalluksen -tila, siis egon ulkopuolinen tila. "Ei voi käsittää millaisessa laivassa olet, ellet astu ulkopuolle katsomaan..." -periaatteella.

Et voi tehdä tukimusta joogasta, sanan varsinaisessa merkityksessä ellet koe sitä ensin. Muuten tutkimus on vain älyllistä pohdintaa, mutta jos se riittää -lykkyä, sujuvalle tekstille!

Lue lisää

Ei suinkaan sana mietiskely viittaa ajatteluun. Sana meditaatio viittaa juuri siihen, mistä Buddha puhui - keskitiehen ( medi taatio).

jassoo kirjoitti:

Ei suinkaan sana mietiskely viittaa ajatteluun. Sana meditaatio viittaa juuri siihen, mistä Buddha puhui - keskitiehen ( medi taatio).

Meditaatio - mietiskellä!

Totta, että meditaatio merkitsee keskittää, tasapainoittaa. Huomasin jälkeenpäin että puhuessani mietiskelystä, suomalaisesta sana vastineesta mediaatiolla, minun olisi pitänyt tuoda esille myös tuo meditaatio -sana.
Meditaatio ja mietiskellä on sama asia, mutta kuten mainitsin mietiskellä -sana saattaa viedä hakoteille.

jassoo kirjoitti:

Ei suinkaan sana mietiskely viittaa ajatteluun. Sana meditaatio viittaa juuri siihen, mistä Buddha puhui - keskitiehen ( medi taatio).

Höpinää tuommoinen "Jassoo!"eli vielä enemmän ruotsiksi,"Jasåå!"Oppikaa jo nyt puhumaan hieman venäjää te rakkaat itäbalttialaiset veljet ja siskot!Tai puhukaa mielummin kunnon suomea älkääkä höpötelkö tuommoista sontaa!

Tuija kirjoitti:

Meditaatio - mietiskellä!

Totta, että meditaatio merkitsee keskittää, tasapainoittaa. Huomasin jälkeenpäin että puhuessani mietiskelystä, suomalaisesta sana vastineesta mediaatiolla, minun olisi pitänyt tuoda esille myös tuo meditaatio -sana.
Meditaatio ja mietiskellä on sama asia, mutta kuten mainitsin mietiskellä -sana saattaa viedä hakoteille.

Lue lisää

Sinä et mietiskele - sinä katselet mielen mietiskelyä.

Leo Salmela kirjoitti:

Sinä et mietiskele - sinä katselet mielen mietiskelyä.

Olla meditaatiossa!

Leo Salmelan vastaukseen: "Sinä et mietiskele - sinä katselet mielen mietiskelyä".

Periaatteessa kyllä, käytännössä en kuitenkaan katso mielen sisältöä - mietiskelyä.
Idea on oivaltaa mieli erilliseksi johon voi ainoastaan harkitusti samastua työkauluna, ei perimmäisenä Itsenä, sisimpänä tarkakilijanaan (= palasena kaikkeutta). Tarkkailija meissä ei ole järki tai jokin muu uusi näkökulma. Mielen juuret ovat läpinäkyviä ja siten hämääviä, kun puhumme mielen haltuunotosta ja sen käyttämisestä työkaluna.
Mielen ulottumattomissa on Itse, tuo puolueeton tarkkailija (vrt. lahjomaton omatunto) on se jalostuneempi osa minä-mieltä. Tila jossa ei synny mitään mielipidettä! Henkilökohtaista suhdetta asioihin.

Mieli = ajatuksemme, käsítteemme, tunteemme, kaikki halumme, pelkomme, pättelymme, minä-kuvamme jne. Mieli luo illuusion - milloin mistäkin; - itsestä, maailmasta, todellisuudesta.
Selvyyden vuoksi mieli tulisi oivaltaa, erilliseksi todellisuuden kuvien luojaksi. Koska mieli etäännyttää pois tasapainosta, joka on meditaation ja itse oivalluksen, siis valastumisen tarkoitus.

Medicus; latinan kielen = keskinkertainen, keskittää ts. saattaa tasapainoon - parantaa (medical)jne.