Olen itse siinä tilanteessa, että ystävälläni on ollut pidemmän aikaa jo alakuloisuutta, joka nyt on muuttunut masennukseksi. Masennus on onneksi lievää, mutta silti olen ystävänä todella huolissani hänestä. Meillä on lähes 30 vuotta ikäeroa, joten koen, ettei minulla ole oikeutta puuttua hänen asioihinsa millään tavalla. Tässä kerran kävimme vakavaa keskustelua aiheesta, lähinnä ystäväni kertoi omista tuntemuksistaan. Opin ainakin sen, että masentuneelle ei saa sanoa, että hänen pitäisi ryhdistäyty tai ottaa itseään niskasta kiinni! Tämän sanoi ystäväni, ja toivon etten ole päästänyt noita sanoja suustani. Välillä tuntuu ihan tosissaan, että tarvitsisin myös masentuneen ystävänä jotain tukiryhmää, jossa voisi käydä asioita läpi. En haluaisi sitä myöntää, koska ystävän on minulle tosi rakas ja tärkeä, mutta välillä on aika raskasta vain katsoa vierestä hänen pahaa oloaan. Enkä ole vielä saanut selville, toivoisiko ystäväni että koskettaisin häntä enemmän. En nyt tiedä osaanko selittää. Tarkoitan läsnäolemisen lisäksi halaamista, olalle taputtamista tms. mitä ystävien välillä on. En tiedä, auttaisiko se häntä millään tavalla, mutta koen jotenkin sen asian tärkeänä. Sen hyvän teon olen tehnyt, että en ole ystvääni hylännyt. Itse asiassa pidän nykyisin enemmän häneen yhteyttä kuin aikaisemmin. Voima tarvitsevat niin masennuksen kanssa kamppailevat kuin heidän ystävänsäkin. Itselläni on iso huoli, kun en osaa tätä ystävääni mitenkään auttaa. :(
0Äänestä
yksin olen
Olsipa minulla samanlainen ystävä kuin sinä. Omat ystäväni ovat kaikonneet jo aikoja sitten ja nykyään vain istun ja olen tietokoneella...Useimmiten koneella ollessanikin katson vain internetin aloitus-sivua ja yritän keksiä jotakin tekemistä. Tässä yksi päivä menin messengeriin ja siellä oli paljon kavereita paikalla ja pian sainkin viestin jossa luki jotakin näin: "Läski!! Ai et ollukka (toisen kaverini nimi)...Moi." Odotin puoli tuntia, mutta ei ketään sanonut mitään.Itse en viitsi alkaa kirjottelemaan muille siispä suljin mesen.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen itse siinä tilanteessa, että ystävälläni on ollut pidemmän aikaa jo alakuloisuutta, joka nyt on muuttunut masennukseksi. Masennus on onneksi lievää, mutta silti olen ystävänä todella huolissani hänestä. Meillä on lähes 30 vuotta ikäeroa, joten koen, ettei minulla ole oikeutta puuttua hänen asioihinsa millään tavalla. Tässä kerran kävimme vakavaa keskustelua aiheesta, lähinnä ystäväni kertoi omista tuntemuksistaan. Opin ainakin sen, että masentuneelle ei saa sanoa, että hänen pitäisi ryhdistäyty tai ottaa itseään niskasta kiinni! Tämän sanoi ystäväni, ja toivon etten ole päästänyt noita sanoja suustani.
Välillä tuntuu ihan tosissaan, että tarvitsisin myös masentuneen ystävänä jotain tukiryhmää, jossa voisi käydä asioita läpi. En haluaisi sitä myöntää, koska ystävän on minulle tosi rakas ja tärkeä, mutta välillä on aika raskasta vain katsoa vierestä hänen pahaa oloaan.
Enkä ole vielä saanut selville, toivoisiko ystäväni että koskettaisin häntä enemmän. En nyt tiedä osaanko selittää. Tarkoitan läsnäolemisen lisäksi halaamista, olalle taputtamista tms. mitä ystävien välillä on. En tiedä, auttaisiko se häntä millään tavalla, mutta koen jotenkin sen asian tärkeänä.
Sen hyvän teon olen tehnyt, että en ole ystvääni hylännyt. Itse asiassa pidän nykyisin enemmän häneen yhteyttä kuin aikaisemmin.
Voima tarvitsevat niin masennuksen kanssa kamppailevat kuin heidän ystävänsäkin. Itselläni on iso huoli, kun en osaa tätä ystävääni mitenkään auttaa. :(
Olsipa minulla samanlainen ystävä kuin sinä.
Omat ystäväni ovat kaikonneet jo aikoja sitten ja nykyään vain istun ja olen tietokoneella...Useimmiten koneella ollessanikin katson vain internetin aloitus-sivua ja yritän keksiä jotakin tekemistä.
Tässä yksi päivä menin messengeriin ja siellä oli paljon kavereita paikalla ja pian sainkin viestin jossa luki jotakin näin: "Läski!! Ai et ollukka (toisen kaverini nimi)...Moi."
Odotin puoli tuntia, mutta ei ketään sanonut mitään.Itse en viitsi alkaa kirjottelemaan muille siispä suljin mesen.