terassin

Eikös tuo yhteen suuntaan kalteva katto muuten harjakattoisen rakennuksen päädyssä tuo mieleen ne 1970-luvun "elintasosiivet"?

Totta kai kustannukset vaikuttavat, mutta tyylikkäämpää olisi rakentaa katto vastaamaan alkuperäisen katon kaltevuuksia ja harjan suuntaa.

Siihen yleisilmeeseen, johon viittasit, tuo sinun 'köyhän miehen ratkaisusi' sopii heikohkosti.

Märk kirjoitti:

Eikös tuo yhteen suuntaan kalteva katto muuten harjakattoisen rakennuksen päädyssä tuo mieleen ne 1970-luvun "elintasosiivet"?

Totta kai kustannukset vaikuttavat, mutta tyylikkäämpää olisi rakentaa katto vastaamaan alkuperäisen katon kaltevuuksia ja harjan suuntaa.

Siihen yleisilmeeseen, johon viittasit, tuo sinun 'köyhän miehen ratkaisusi' sopii heikohkosti.

Lue lisää

Totta puhut tuosta yleisilmeen sopimattomuudesta mutta kelpasi kuitenkin rakennusvalvontaan.
Tosin talo on 70-luvulta joten 70-luvun "elintasosiipi" on hyväksyttävä ratkaisu.

Toki alkuperäisten muotojen noudattaminen olisi parempi ratkaisu mutta se ei tässä tapauksessa ole mahdollista sillä räystäs jäisi liian matalaksi.

Katteen nostaminen kattorakenteiden päätyyn sille ruskealle osalle ei sekään houkuttele.
Silloin katto olisi korkeimmalta kohdalta liian korkealla eikä tilassa ole tarkoitus pelata lentopalloa.
Lisäksi korkeimmalta kohdalta pieni viistosade yltää helposti terassille toisin kuin omassa mallissani jossa terassin pitkä sivu on matalan räystään alla.

Toinen häiritsevä seikka olisi lappeen mittasuhteiden sopimattomuus. Jos lappeen pituus on leveyttä suurempi niin se näyttäisi typerältä.

Uuden ja vanhan yhdistäminen vaatii aina kompromisseja ja nyt on monien erilaisten hahmotelmien jälkeen päädytty tähän malliin (se alempi kuvasarja).

Mate kirjoitti:

Totta puhut tuosta yleisilmeen sopimattomuudesta mutta kelpasi kuitenkin rakennusvalvontaan.
Tosin talo on 70-luvulta joten 70-luvun "elintasosiipi" on hyväksyttävä ratkaisu.

Toki alkuperäisten muotojen noudattaminen olisi parempi ratkaisu mutta se ei tässä tapauksessa ole mahdollista sillä räystäs jäisi liian matalaksi.

Katteen nostaminen kattorakenteiden päätyyn sille ruskealle osalle ei sekään houkuttele.
Silloin katto olisi korkeimmalta kohdalta liian korkealla eikä tilassa ole tarkoitus pelata lentopalloa.
Lisäksi korkeimmalta kohdalta pieni viistosade yltää helposti terassille toisin kuin omassa mallissani jossa terassin pitkä sivu on matalan räystään alla.

Toinen häiritsevä seikka olisi lappeen mittasuhteiden sopimattomuus. Jos lappeen pituus on leveyttä suurempi niin se näyttäisi typerältä.

Uuden ja vanhan yhdistäminen vaatii aina kompromisseja ja nyt on monien erilaisten hahmotelmien jälkeen päädytty tähän malliin (se alempi kuvasarja).

Lue lisää

Noilla perusteilla se yleisilme ei oikeastaan enää näytäkään sopimattomalta. Asiaa on selvästikin ajateltu monelta kantilta!

Mites sade- ja valumavedet noin muuten? Pitikö maastoa talon päädyssä muotoilla, vai virtaako vesi muutenkin loitommalle? Asennatko räystäskourun - eikös valokatteenkin reunassa ole ihan kunnon räystäslauta?

Mikä lienee terassin ilmansuunta?

Itse olisin tehnyt tuosta terassin edestä katsoen symmetrisemmän eli olisin jättänyt molemmista reunoista yhtä pitkän matkan ilman terassia. Sen sijaan olisin tehnyt siitä syvemmän, koska mielestäni neliömäinen terassi on parempi kuin pitkulainen.

Mutta rakennustekniikasta en mitään tiedä ja ehkä tällaisenkin suunnitelman olet jollain perusteella hylännyt. Ja pääasiahan on että sinä ja muut asukkaat olette terassiin tyytyväisiä ja se palvelee teidän tarpeitanne.

Märk kirjoitti:

Noilla perusteilla se yleisilme ei oikeastaan enää näytäkään sopimattomalta. Asiaa on selvästikin ajateltu monelta kantilta!

Mites sade- ja valumavedet noin muuten? Pitikö maastoa talon päädyssä muotoilla, vai virtaako vesi muutenkin loitommalle? Asennatko räystäskourun - eikös valokatteenkin reunassa ole ihan kunnon räystäslauta?

Mikä lienee terassin ilmansuunta?

Lue lisää

Juu, mietitty on :)

Talon päädyssä on tasamaata vain parisen metriä jonka jälkeen maa alkaa viettämään talosta poispäin eli siinä on ihan reilu rinne. Sitä ei noista kuvista näy kun en jaksanut niin tarkasti mallintaa.
Näin ollen sadevedet poistuvat luonnollisesti eikä kourua tarvita.

Lisähommia tuotti se että itse talon rännit laskevat suoraan sokkelin nurkalle eikä niitä ole johdettu mihinkään. Näin ne ovat tehneet kohta 30 vuotta ja kun talossa on vielä valesokkeli niin kyseessä on todellinen riskirakenne.
Niinpä asensin rännikaivot talon nurkkiin. Kaivoin sadevesiputket maahan ja johdin ne rinteeseen jossa ne tulevat pintaan sopivasti piilossa olevaan kivikasaan.
Luonnollisesti revin vanhat mineriittilevyt irti sokkelista ja tarkistin että kaikki on kunnossa ja tuoretta puutahan sieltä onneksi löytyi.
Verhoilin sokkelin uudestaan Sokkeli-Sakke levyllä.

Kuvissa on piirretty terassin aitaan kulkuaukko myös oven kohtaan mutta se on toistaiseksi hylätty.
Tuossa alempana joku olisi jättänyt terassin vajaaksi molemmistä päistä eli se ei ulottuisi kulmaan asti mutta sinne se kuitenkin ulottuu koska käynti terassille onnistuu siten myös etupihalta.
Se kuviin piirretty "pömpeli" siinä talon sivussa on talon pääsisäänkäynti.

Talon päädyn eli myös terassin ilmansuunta on luoteeseen eli aurinko paistaa iltapäivästä aina iltamyöhään asti.

Talo on haja-asutusalueella eikä naapureita ole kiusaksi asti :)

Märk kirjoitti:

Noilla perusteilla se yleisilme ei oikeastaan enää näytäkään sopimattomalta. Asiaa on selvästikin ajateltu monelta kantilta!

Mites sade- ja valumavedet noin muuten? Pitikö maastoa talon päädyssä muotoilla, vai virtaako vesi muutenkin loitommalle? Asennatko räystäskourun - eikös valokatteenkin reunassa ole ihan kunnon räystäslauta?

Mikä lienee terassin ilmansuunta?

Lue lisää

Laitanpa tähän vielä vähän yksityiskohtia suunnitelmista ja miten tähän mitoitukseen on päädytty.

Lähtökohtana oli ovi. Talon päädyssä ei ole yhtään ikkunaa ja lasten leikkipaikka on päädyn puoleisella alapihalla.
Ovi oli tarkoitus tehdä olohuoneesta ja jättää se noin 60 senttiä irti talon pituussuunnassa olevasta väliseinästä. Tuo 60 senttiä on "sisustuksellinen" varaus eli nurkkaan oven viereen on mahdollista sijoittaa jotain.

Ajatuksena oli että oven asennusaukon voisi tehdä siten että toisena reunana voi käyttää runkotolppaa.
Runkotolppa löytyikin sopivasti ja aukko tuli 70 sentin päähän väliseinästä. Enää piti vain rakentaa kierto asennusaukon toiselle puolelle ja ylos/alas.
Kun ovi oli asennettu, voin määrittää terassin lattiapinnan koron.

Sitten itse terassin mitoitukseen.
Terassin rungon ulkomitoiksi muodostui tarkalleen ottaen 650x280 cm. Rungon materiaali on kyllästetty 50x150.
Tästä päästäänkin siihen että rungon sisämitta eli lattiavasojen pituudeksi tulee 270 cm.
Tuo pituus johtuu siitä että varsin yleinen puutavaran mitta on 570cm eli yhdestä kangesta saa 2 palkkia ja hukka on hyvin vähäinen. Jos palkin pituus olisi vaikka 3 metriä niin hukkaa tulisi paljon sillä 6 metristä tavaraa on harvoin saatavilla.

Pituus 650 muodostui monesta asiasta. Pilareiden jako on k2100 ja ne on tehty ruuvaamalla 2 kakkosnelosta (mitallistettu 48x98) vastakkain. Näin reunimmaisten pilareiden väli ulkoreunasta ulkoreunaan on 640cm.
Runkopuut asensin pilarin ulkosyrjään josta tuli rungon lopullinen pituus 650.
Mitoitukseen vaikutti lisäksi se että tällä mitalla kattotuolit sijoittuvat siten että ovi on täsmälleen kahden kattotuolin välissä. Tämä on tietysti vain näkökysymys.

Lattiavasojen jako on noin k590. Tällä jaolla vasat jakautuvat sopivasti mutta asiassa on tärkeämpikin pointti.
Terassilauta on ruskeaa 120x28 kyllästettyä tavaraa ja paikallisen puutavaraliikkeen lauta on 360 senttistä. Jos jako olisi k600 niin menisi liian tarkalle ja pahassa tapauksessa joka laudasta jäisi lähes 60cm hukkaa.
K590 jako antaa muutaman sentin pelivaraa ja laudan päät voin oikaista siistiksi.


Pilareita varten kaivoin 70-100 cm syvät kuopat ja pohjalle laitoin 40x40 cm betonilaatan.
Laatan päälle muurasin harkkomuurauslaastilla pilariharkkoja. Olisihan ne voinut vain latoa päällekkäin ilman muurausta mutta muuraamalla sain ne samaan korkoon helpommin. Harkkojen reikiin laitoin kolme kappaletta 8mm harjateräksen pätkää ja valoin täyteen betonia. Valuun upotin vielä jälkisäädettävät pilarikengät.
Syvä perustus ja säädettävät pilarikengät ovat vähän liioittelua sillä maa on hyvin vettä läpäisevää ja routimatonta mutta kun tehdään niin tehdään kunnolla.


Tässä oli vain muutamia asioita jotka kaikki on suunniteltu etukäteen ennen kuin ensimmäistäkään palikkaa oli ruuvattu kiinni. Suunnitelmia on ruutupaperilla, tietokoneella ja päässä ja tämä jo toteutuksessa oleva lopullinenkin suunnitelma on käyty läpi moneen kertaan eri menetelmin. Niinhän sitä sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)

Mate kirjoitti:

Laitanpa tähän vielä vähän yksityiskohtia suunnitelmista ja miten tähän mitoitukseen on päädytty.

Lähtökohtana oli ovi. Talon päädyssä ei ole yhtään ikkunaa ja lasten leikkipaikka on päädyn puoleisella alapihalla.
Ovi oli tarkoitus tehdä olohuoneesta ja jättää se noin 60 senttiä irti talon pituussuunnassa olevasta väliseinästä. Tuo 60 senttiä on "sisustuksellinen" varaus eli nurkkaan oven viereen on mahdollista sijoittaa jotain.

Ajatuksena oli että oven asennusaukon voisi tehdä siten että toisena reunana voi käyttää runkotolppaa.
Runkotolppa löytyikin sopivasti ja aukko tuli 70 sentin päähän väliseinästä. Enää piti vain rakentaa kierto asennusaukon toiselle puolelle ja ylos/alas.
Kun ovi oli asennettu, voin määrittää terassin lattiapinnan koron.

Sitten itse terassin mitoitukseen.
Terassin rungon ulkomitoiksi muodostui tarkalleen ottaen 650x280 cm. Rungon materiaali on kyllästetty 50x150.
Tästä päästäänkin siihen että rungon sisämitta eli lattiavasojen pituudeksi tulee 270 cm.
Tuo pituus johtuu siitä että varsin yleinen puutavaran mitta on 570cm eli yhdestä kangesta saa 2 palkkia ja hukka on hyvin vähäinen. Jos palkin pituus olisi vaikka 3 metriä niin hukkaa tulisi paljon sillä 6 metristä tavaraa on harvoin saatavilla.

Pituus 650 muodostui monesta asiasta. Pilareiden jako on k2100 ja ne on tehty ruuvaamalla 2 kakkosnelosta (mitallistettu 48x98) vastakkain. Näin reunimmaisten pilareiden väli ulkoreunasta ulkoreunaan on 640cm.
Runkopuut asensin pilarin ulkosyrjään josta tuli rungon lopullinen pituus 650.
Mitoitukseen vaikutti lisäksi se että tällä mitalla kattotuolit sijoittuvat siten että ovi on täsmälleen kahden kattotuolin välissä. Tämä on tietysti vain näkökysymys.

Lattiavasojen jako on noin k590. Tällä jaolla vasat jakautuvat sopivasti mutta asiassa on tärkeämpikin pointti.
Terassilauta on ruskeaa 120x28 kyllästettyä tavaraa ja paikallisen puutavaraliikkeen lauta on 360 senttistä. Jos jako olisi k600 niin menisi liian tarkalle ja pahassa tapauksessa joka laudasta jäisi lähes 60cm hukkaa.
K590 jako antaa muutaman sentin pelivaraa ja laudan päät voin oikaista siistiksi.


Pilareita varten kaivoin 70-100 cm syvät kuopat ja pohjalle laitoin 40x40 cm betonilaatan.
Laatan päälle muurasin harkkomuurauslaastilla pilariharkkoja. Olisihan ne voinut vain latoa päällekkäin ilman muurausta mutta muuraamalla sain ne samaan korkoon helpommin. Harkkojen reikiin laitoin kolme kappaletta 8mm harjateräksen pätkää ja valoin täyteen betonia. Valuun upotin vielä jälkisäädettävät pilarikengät.
Syvä perustus ja säädettävät pilarikengät ovat vähän liioittelua sillä maa on hyvin vettä läpäisevää ja routimatonta mutta kun tehdään niin tehdään kunnolla.


Tässä oli vain muutamia asioita jotka kaikki on suunniteltu etukäteen ennen kuin ensimmäistäkään palikkaa oli ruuvattu kiinni. Suunnitelmia on ruutupaperilla, tietokoneella ja päässä ja tämä jo toteutuksessa oleva lopullinenkin suunnitelma on käyty läpi moneen kertaan eri menetelmin. Niinhän sitä sanotaan että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)

Lue lisää

Vai "vähän" yksityiskohtia? Tuohan oli suorastaan hengästyttävä luettelo. Se, että tekee mitoitukset käytettävissä olevan materiaalin perusteella, todistaa, että rakennat omalla rahalla. Korkealentoiset arkkitehtivisiot tehtäisiin jonkin unenomaisen tilakokemuksen pohjalta ja sen ne ovat sitten näköisiäkin - asiakkaan laskuun, luonnollisesti.

Rakentelen pihavaja-autotallisysteemiä. Aivan kostailematon suorakaidepohja eikä siitä sen enempää. Mutta paikalta purettiin ikivanha hirsirakennus, jonka kivijalkapaadet jäivät pihapiirin nurkkaan vastaista käyttöä odottamaan. Parikymmentä tosi hyvännäköistä lohkottua suunnilleen suorakulmaista kivenmurikkaa, paino varmaan 150 - 200 kiloa kappaleelta; niistä saa hulppeaa pengerrystä, portaikkoa tai tasannetta kunhan rakennuspöly laskeutuu ja pystyn keskittymään ideointiin.

Märk kirjoitti:

Vai "vähän" yksityiskohtia? Tuohan oli suorastaan hengästyttävä luettelo. Se, että tekee mitoitukset käytettävissä olevan materiaalin perusteella, todistaa, että rakennat omalla rahalla. Korkealentoiset arkkitehtivisiot tehtäisiin jonkin unenomaisen tilakokemuksen pohjalta ja sen ne ovat sitten näköisiäkin - asiakkaan laskuun, luonnollisesti.

Rakentelen pihavaja-autotallisysteemiä. Aivan kostailematon suorakaidepohja eikä siitä sen enempää. Mutta paikalta purettiin ikivanha hirsirakennus, jonka kivijalkapaadet jäivät pihapiirin nurkkaan vastaista käyttöä odottamaan. Parikymmentä tosi hyvännäköistä lohkottua suunnilleen suorakulmaista kivenmurikkaa, paino varmaan 150 - 200 kiloa kappaleelta; niistä saa hulppeaa pengerrystä, portaikkoa tai tasannetta kunhan rakennuspöly laskeutuu ja pystyn keskittymään ideointiin.

Lue lisää

Omalla rahallahan sitä väsäillään.

Onhan suunnittelu vähän työläämpää kun pitää miettiä monia asioita samaan aikaan ja nimenomaan raaka-aineiden mittojen mukaan.
Kun palkkaa ei itselleen tarvitse maksaa ja nikkarointi on mukavaa puuhaa niin ei haittaa vaikka hommaan kuluisi enemmänkin aikaa.

Alun perin terassin syvyydeksi olin ajatellut 2,5 metriä mutta kasvatin sitä vähän kun sattui olemaan tiedossa siihen sopivaa puutavaraa.

Kovin radikaaleja muutoksia omiin suunnitelmiin ja tarpeisiin ei tietenkään ole järkevää tehdä tällaisin perustein jos rakennelmasta siten tulee epäkäytännöllinen tai muuten vaan "ei sellainen kun haluttiin".
Pientä jouston varaa on hyvä varata jo alkuperäiseen suunnitelmaan ja asioiden täsmentyessä hiotaan kohdilleen ne viimeiset senttimetrit.

Puutavara on tänä päivänä törkeän hintaista ja tuntuu haaskaukselta kuskata kallista kestopuuta kaatopaikalle.
Tavallisen kyllästämättömän puun hukka ei ihan niin paha ole sillä niistä voi aina nikkaroida yhtä sun toista ja erilaiselle lankun pätkälle on aina käyttöä. Ja pienemmät silput palaa takassa.

Arkkitehtien on hyvä suunnitella vaikka mitä virityksiä kun ei moisia tarvitse ajatella mutta köyhän on pakko uhrata muutama hetki ja ajatus myös lompakolleen.