Talopaketeissa on jos jonkinlaisia ratkaisuja höyrynsulkumuovin sijoittamisen suhteen. Pääosa talotoimittajista sijoittaa höyrysulun rakenteen sisäpintaan ja tämän minä luulen ymmärtäväni. Mutta markkinajohtaja pre cut -puolella sijoittaa sen villojen väliin, enkä tätä oikein ymmärrä. Mihin kyseinen vaakakoolattu tila tuulettuu, kun sisäpintaan laitetaan tapetti tai muu ilmaa ja kosteutta läpäisemätön pinta? Entä miten ne kipsilevyt oikeasti pysyy paikallaan, kun ovat kiinnitetyt 60 cm välein ja muu osa lepää vain villan päällä? (ei kai kannata hirveesti seinään nojailla) Entä sitten saunan kohdalla? Ettei vain olisi sellainen pommi, että tuhannet ja tuhannet rakentajat voivat joutua jatkossa ongelmiin... Tarttee varmaan valita talomalli netistä ja tehdä kierros oikeaoppisten talopakettitoimittajien parissa...
Höyrysulkun paikka
Imppa
233039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ole huoletta, itselläni on talo jossa muovi en eristeiden välissä ja kaikki on toiminut loistavasti, eikä vedä pistorasioista.
Asiahan on tieteellisesti tutkittu ja käytännössä todistettu ja hyväksi tunnustettu, että muovi voi olla 1/4 verran eristekerroksen vahvuudesta tämän sisässä.
Seiniinkin on kärsinyt nojailla, niin lapset kuin vanhemmatkin ja tietääkseni ilman sisäpuolista vaakakoolaustakin levyt ovat kiinni vain 600 mm:n välein.
Mutta ilman muuta saat tehdä niinkuin parhaaksi katsot !
Ei sen villavälin tarvi tuulettua, eristäminenhän perustuu nimen omaan liikkumattomaan ilmaan.
Lämpötila jakautuu eristeeseen niin että sisäpinnassa on huoneenlämpö ja ulkopinnasssa ulkolämpötila. Koska muovi on lähempänä sisäpintaa sen on laskettu ja todettu toimivan, eli huoneilman "ei pitäisi" jäähtyä ennen muovia niin paljon että vesi tiivistyisi. Periaatteessa homassa on pieni riski tilanteessa jossa sisäilman kosteus on hyvin suuri.
Saunan kohdallahan muovia ei pitäisi käyttää eikä myöskään pesuhuoneen kohdalla, kun siinä vesieriste tulee heti pinnan alle.
Seinissä käytettään yleensä EK-kiptilevyä ja 600mm koolausta, katossa taas tavallista ja 400mm koolausta. Miten ajattelit että levyt pitäisi kiinnittää?
---> Saunan kohdallahan muovia ei pitäisi käyttää eikä myöskään pesuhuoneen kohdalla, kun siinä vesieriste tulee heti pinnan alle.
Siis mulla ainakin saunan kohta on ilman höyrysulkua mutta kylppärissä se taas on?
Talovalmistaja sanoi että tämä on perinteinen ja oikea tapa tehdä sulutus?
Minkälainen pesuhuonee seinän rakenne on? Normaalistihan vesieristys on heti pintamateriaalin alla ja se toimii myös luonnolloisesti höyrysulkuna. Jos rakenteesta löytyy vielä muovikalvo, niin näiden väliinhän jää vaarallinen "kapselirakenne".
rakentamisessa valitettavasti ole noin yksiselitteisiä, jääkö esim. noiden kahden väliin tuuletus vaikkapa välipohjan kautta, joka on todellakin perinteinen tapa hoitaa asia. Vaarallisinta on kun tahvot ottavat kantaa asioihin joista ei ole kuin sieltä täältä osittain puskaradiosta itseyhdistettyä hajatietoa, ja niitä sitten jaetaan suurella tietämyksellä netissä varotellen taas seuraavaa joka lisää oman käsityksensä asiaan, ja mikä pahinta ehkäpä tosiaan toteuttaa jonkun netti-tietäjän oppeja..
No voiko seinään tehdä höyrysulun tuplana vai ei?
Tiedän ainakin että ainakin osa talotoimittajista jättää höyrysulun pois pesuhuoneen seinäelementeistä.
seinärakenne siinä kohti on harkko johon kuvien mukaan tulee höyrysulkumuovi?
Taitaa olla väärä ratkaisu?
kyseistä seinärakennetta.
Saa sen käsityksen että et oikein tiedä mitä neuvoja antaisit itsellesi kun vähättelet tällaisen rakentavan keskustelun arvoa. Olen itse ottanut asioita selvää ja jos on tulkinnalista tai epävarmaa tietoa niin olen pyytänyt lisäselvityksiä.
Jos puhutaan pesuhuoneen seinästä, ja olettamus on että se rajoittuu ulkoseinään, niin pitää ehdottomasti tietää ettei levyn takana ole muovia. Jos ei tiedä niin pitää pyytää kirjallinen vastaus ko. talotehtaalta. Itse irrolitin vielä yhden levyn että sain täyden varmuuden. Siiten pitää tehdä kosteussulku koko seinän osalta jotta se vastaisi poisjätettyä kosteussulkumuovia. Jos levy (mikä vain, vaikka kipsi) jätetään kahden muovin väliin niin seinä pilaantuu muutamassa vuodessa. Olen nähnyt, kun lastulevyseinää on viety pois muovikassisa (mureni täysin) kun ko. seinärakennetta purettiin.
Ehdoton sääntö on, että jos käytetään lasi- tai mineraalivillaa, niin kosteussulku (mieluiten teipattu muovi) on aivan välttämätön. Muuten kosteutta pääsee rakenteeseen ja kosteus tiivistyy rakenteessa vedeksi, eli kastepiste muodostuu seinän sisällä, jonka seurauksena talo menee piloille.
Kerron esimerkin tarina mudossa. Se pahempi juttu on, että tarinalla on todellinen vastine:
Olipa kerran kohtalaisen iso kaupunki Suomessa, jossa oli eräällä aluella paljon puutalokortteleita. Alue päätettiin säilyttää sellaisena puutalokaupunginosana. Puutaloasumiseta tuli Pop. Oli alunperin joteensakin säilyneet rakenteet, mutta tilanahtaus vaivasi. Alakerrassa oli tuulettuva puusuoja ja yläpuolella tuulettuva vinttitila, jonka yläpuolella peltikatto. Lattiat oli eristetty sammaleella (joka oli rutikuiva) ja katossa oli sahanpurua tai kutterinlastuja. Lämmitettiin puuhellalla ja kakluunilla. Tulisijat vetivät päivittäin korvausilmaa rakenteiden läpi ja nämä pysyivät jokseenkin kuivina.
SITTEN KEKSITTIIN OTTAA ALAKERTA HYÖTYKÄYTTÖÖN.
Värkättiin sauna kellariin ja unohdettiin kunnon ilmanvaihto. Unohdettiin myös kosteussulku, kun jotkut energia-expertit olivat kertoneet, ettei sellaisia tarvita.
SITTEN KEKSITTIIN VIELÄ OTTAA YLÄKERTA HYÖTYKÄYTTÖÖN.
Värkättiin makuuhuoneita ja tietenkin suihku- ja pesutilat. Jätettiin myös tässä kosteussulku pois kun energia-expertit kerran olivat näin viisaita neuvoja antaneet.
MITEN SITTEN KÄVI?
Aloitetaan alhaaltapäin. Saunottiin ja heitettiin ämpärikaupalla vettä kiville. Minne vesihöyry katosi? Vastaus => asuinkerroksen lattiarakenteisiin. Yläkerrassa asuttiin ja käytiin ahkerasti suihkussa. Oli kosteaa la peilinlasit huurteessa. Lisäksi saunan kosteus nousi rakenteiden läpi myös yläkertaan ja yläkerran sisäkattojen läpi peltikatteeseen joka oli kylmä. Ja tässä sitten koko talouden tuottama kosteus tiivistyi vedeksi joka kastoi eristeen ja valui seinärakenteisiin. (Joka ei usko tämän prosessin todenperäisyyten, voi testata homman ottamalla oikein kylmä olutpullo pesuhuoneeseen. Siitä tulee sellainen kuuluisa huurteinen eli siihen tiivistyy hetkessä paljon vettä, joka valuu alustalle). Erään rakennustarkastajan "mielipiteen" mukaan nämä korttelit tullaan varmaan tasaamaan caterpillarilla maan tasalle ennen pitkää eikä se ajankohta ole hänen arvauksen mukaan enää kaukana. Niin pahaksi hän oli tarkastuksissaan todennut talojen kunnon. Sääli, kun asukkaat olivat tehneet suuria investointeja ja remontoineet suuressa viisaudessaan.
Jokainen arvatkoon mitä se kosteus ja tiivistynyt vesi oli saanut rakenteissa aikaan. Ja myös maksaneet sairaskulujen muodossa meille veronmaksajille.
Tähän päättyy tarina taloista, jossa ei katsottu tarpeeliseki käyttää höyrynsulkua (vai oliko se sittenkin hörysulkua ilman n:nnä).
Kommenttejasi lukiessa tulee kyllä mieleen että sinulla ei ole sen enempää tietoa asioista, kuin meillä muillakaan, mutta teet hommia työksesi ja siksi yritätä vähätellä täällä muiden kommentteja, jotta jatkossakin riittää epävarmoja ammattimiehen tilaajia.
se ei muuta miksikään, ei pidä ottaa vaillinaisilla tiedoilla asioihin vain sitä yhtä ja oikeaa kantaa, vaikka tuntuisi ja luulisi mitä - kuvittelemalla ei taloja parane rakentaa, niistä on esimerkkejä ihan riittävästi kun ovat kirjatiedoilla ja "osaavien" neuvojen avustuksella talojaan rakennelleet. Epävarmoja tilaajia tai ei, mutta sen minkä teemme myös vastaamme - sen minkä te luulette tietävänne, me emme tee - emmekä myöskään ota Picojen tekemisistä vastuuta.
En jaksanut lukea, sinällään varmasti ihan hyvää ja opettavaista tarinaasi, mutta edelleen olen sitä mieltä ettei ole syytä antaa vaillinaisilla tiedoilla "päteviä" ja "oikeita" neuvoja. Täällä kun tuntuu että asioita ymmärretään ja yhdistellään täysin mielivaltaisesti ja rakentamisessa siitä seuraa vain ongelmia. Vai mitä mieltä "osaavasta ja määrätietoisesta" muovin vastustajasta joka oli saanut päähänsä että muovi on pahasta ja jättänyt höyrysulun pois, mutta hänellä oli kaveri joka tiesi että lasivilla on ainoa oikea eriste, joten tietysti hän käytti sitä - mikä kuvittelisit olevan lopputuloksena.
Kerroppas kuinka pitkään rtr on tehnyt hommia nykyisen firman nimissä? Eli kuinka pitkältä ajalta sitä vastuuta on kertynyt?
Onhan se totta että ei juuri mihinkään asiaan voi antaa yksiselittestä oikeaa vastausta, varsinkaan, kun kysymys on kaksi lausetta ja vastaus kolme. Asioita pitää yksinkertaista ja tukeutua perusasihin. Olet kai samaa mieltä että juuri esimerkiksi kaskinketaista höyrysulkua ei saa tehdä?
Minä tiedän eräässä nimeltä mainitsemattomassa pienemmässä(Tampereen) kaupungissa tuollaisen. Toista kymmentä vuotta sitten sanoin eräälle ullakon rakentajalle, jotta kannattaisi kyllä tehdä ilmaväli ja aluskatteet peltikattoa vastaan ynnä rakennesuunnittelijan kanssa keskustella höyryasioista. Ei keskustellut, koska sähkärin ei kuulunut puuttua tuommoisiin. Nyt on rakentaja vaihtanut maisemia ja yhtiössä tuskailevat lahonneen katon ja seinien korjauksen kanssa.
tosiasioista, etkä mutu-kuvitelmista.
Vtt:n v. 2001 julkaistun raportin mukaan höyrysulkumuovi tulee oikeaoppisesti sijoittaa rakenteen sisäpintaan. Samassa raportissa toki todetaan, että joskus on perusteltua laittaa muovi eristeiden väliin, mutta ei sen tarkemmin? Onkohan se niin, että kun muovi on välissä, niin tohelompikin sähkömies saa laitettua rasiat muovia rikkomatta? Ja taulun voi napata ihan naulalla seinään. Muuta järkevää selitystä ei muovin väliin sijoittamiselle tunnu löytyvän. Ja kait se sisäkipsi on tarkoitus kiinnittää hieman tiheämmin kuin 60 cm välein. Tämä toki edellyttää rakenteelta, että on jotakin, mihin kiinnittää...
Ettei tule väärinkäsitystä niin kipsilevyyn tulee kyllä ruuveja jopa 150mm välein, vaikka koolaus on 600mm. Kyllä tämä on ihan normaali koolaustiheys... täytyy olla jokin erikoinen syy, että se tehtäisiin tiheämmällä kooluaksella. Käy vaikka katseleen tuttavien seiniä, voit todeta että on varmasti riittävän jäykkä seinä.
OK. Mutta mihin ne ruuvit kiinnittyvät, kun kipsin alla ei ole muuta kuin 50 mm villaa ja vasta sitten pystyrunko? Siihen villaanko?
Runkotolpat kulkee lattiasta kattoon asti... Levyhän on 1200mm ja 600mm jaolla siihen tulee takse kolme runkotolppaa... olisi lievästi lioiteltua jos laittaisi rungon 400mm jaolla ja eristäminen menisi vaikeaksi jos käytettään levyvillaa kuten yleensä.
Aivan totta, runkotolpat 600 jaolla. Mutta käsittääkseni joku (jotkut) laittaa rungon sisäpuolelle vaakakoolauksen n. 50 mm, jolloin levy tulee kiinnitettyä pystysuunnassa 600 välein jolloin tiheämpi kiinnitys mahdotonta, kun siellä levyn takana ei ole mitään. Pystyrunkoisessa ei ole tätä ongelmaa, sillä levy kiinnitetään joka suunnalta riittvästi.
Mitä eroa on siinä että meneekö koolaukset pystyyn vai vaakaan? Voithan käätää levynkin vaakaan jos haluat...
No itsellä on kyllä pystykoolaus sekä väli- että ulkoseinissä...
Kun runkotolppa on noin 150 mm voi höyrysulku olla 50 mm seinän sisällä. Kosteutta ei tiivisty muoviin. Ennen oletettiin että muovi voi olla kolmanneksen alueella sisäpinnasta. Se oli kuitenkin aivan riskirajoilla kun käytettiin 125 mm runkoa. En ole tavannut näitäkään homehtuneina.
Pesuhuoneen osalla muovi menee samassa kohtaa mutta 50 mm koolauksen tilalle tulee esim uretaanilevy n 40 mm. Sitten ilmarako ja kiviseinä. Ilmarakoon jätetään tuuletusaukko alareunaan kuivan tilan puolelta. Pesutilan kattolaudoituksenalle pitumipaperi. Seinän rako tuulettuu tähän alakaton ja vaipan höyrysulun väliseen tilaan kuten saunakin. Eikä märkä ilma pääse rakoon. Saunan seinässä muovi osittain korvautuu alumiinipaperiksi. Sielläkin on mahdollista käyttää al-pintaista uretaania lisäkkolauksen paikalla.
Vaakakoolaukseen kiinnitetyn pystylevyn saumoihin laittaisin kapulat varmuuden vuoksi taakse, sanokoon myyjä mitä tahansa.
käykääpäs katsomassa seuraava sivusto
www.rakentajan.suorakanava.fi
sieltä löytyy tietoa ja kysymyspalstalla vastaajina ovat alan ammattilaiset.
niillä ohjeilla kun tekee niin ei ainakaan tule sutta ja sekundaa.
höyrynsulusta siellä sanottiin että lämmöneristeen lämpimälle puolelle.kaksi tiivistä kerrosta (esim:2 höyrynsulkua rakenteissa) on suuri kosteusriski.seinärakenteen tiiviyden tulee pienentyä rakenteessa ulospäin mentäessä.