Elikkä oireilen ihan kuin olisin raskaana, kävin lääkärissä ja hän sano että tee raskaustesti ja ota sen jälkeen yhteyttä....Kysyin että en kait voi raskaana olla kun on sterilisoitu niin vastaukseksi sain, että voit!!!???...Tiedän että pitäis tehdä testi mutta en pysty. Ajattele jos olenkin raskaana mitä mä sitten teen? Mun terveyden takia pitäis keskeyttää mutta en tiedä että pystyisinkö siihen!!..Asia on näin että joulukuussa sain sectiolla kaksoset (ennestään kaksi sectio takana ja yksi keskenmeno) ja se kaksosraskaus oli jo aika kova homma minulle...ja eikä siinä yksin olis mun henki vaarassa vaan myös sikiön...Mitä hittoa mä teen jos olenkin raskaana? APUA??? Tarvitsen neuvoja,en ilkeilyä!
sterilisoitu!
kuitenkin raskaana?
644103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Sterilisaation varmuus tosiaan ei ole täydellinen, itse asiassa hormonikierukka on jopa varmempi.
Tiedät varmasti että varsinaisia neuvoja sinulle ei kukaan voi antaa, ainut joka tietää tilanteesi laajuuden ja syyt olet sinä itse. Jos sinulla on vieläpä terveydellinen syy keskeytykseen, tuntuu valinta melko selkeältä, mutta ymmärrän hyvin tunteesi ettet ehkä pystyisi siihen. Sma tunne on itsellänikin, että jos tilanne olisi edessä, ei ole aavistustakaan pystyisinkö vai en. Tovottavasti en koskaan saa tietää, ja toivon todella että sinullakin on kysymys väärästä hälytyksestä.
Aivan ensiksi, se testi on ostettava ja tehtävä. Sitä ennen ei oikeastaan hyödytä edes pähkäillä, lietsot vain itsesi paniikkiin. Varmista asia. Jos et ole raskaana, voit huokaista helpotuksesta, ja jos olet, voit varata samantien ajan sekä psykologille että lääkärille joiden avulla kartoitat mahdollisuutesi tarkkaan. Keskustelet terveydellisistä syistäsi, jaksamisestasi ja mahdollisuudesta raskauden jatkamiseen jos sekin mahdollisuus tuntuu edes herneen verran harkittavalta. Koska harkita se täytyy. Lääkäriltä saat tietoa ruumiisi valmiuksista, ja psykologi voi auttaa sinua ajatustesi selvittämisessä.
Kaksosesi ovat siis vasta vajaa puolivuotiaat? *pyyhkii hikeä* ymmärrän paniikin entistä selvemmin.
***
että testi on pakko tehdä ja kyllä mä sen teen, huomenna! Mutta mua myös pelottaa se että kuinka pitkällä se raskaus myös olis, mulla ei oo ollu kunnon menkkoja nyt ainakaan 3kk ja mä itse vaan ajattelin että tämä on ihan normaalia ja kuuluu asiaan kun on sterilisoitu(mulla on muitten raskauksien jälkeen alkanut menkat melkein heti) ja olin kyllä yhteydessä lääkäriin aikasemmin mutta ne vaan sano että ei oo mitään kiireitä.. soitin sitten äippäneuvolaan ja sieltä sain heti ajan lääkäriin ja nyt sitten olis testin teko edessä...Olen myös joutunut syömään vahvoja lääkkeitä sairauden takia ja se tuskin myöskään on hyvä jos on raskaana...Täytyy vaan sanoa että mua hirvittää! Ja onhan mulla tietenkin nyt jo raskasta kun mun lapset ovat kaikki pieniä.(4v,2v6kk ja tuplat 5kk)Kyllä mä testin teen huomenna. tänään en vielä pysty, mun on pakko vaan olla ja ajatella ja tietenkin hoitaa mun 4 muuta lasta....jotka rupevat juuri heräilemään päikkäreiltä!
Neljä alle 5-vuotiasta lasta?? *hengästyttää* minulle riittää joa 2- ja 3-vuotiaat ja pelkään tulevani hulluksi jo näistä. Tiedän kyllä mikä minulle olisi sinun housuissasi ensimmäinen ja ainut ajatus... tiedä sitten onko se sinulle alkuunkaan oikein.
Mitä haluat kuulla? "abortti on murha" (olet siihen ihan oikealla palstalla) vai "olemassaolevat lapsesi ovat etusijalla"? (tarkennus hihhuleille: olemassaolevilla tarkoitan jo syntyneitä :D)
Ymmärrän toki että sinua hirvittää, sekä lapsen saaminen että raskaudden keskeyttäminen. En tunne voivani sanoa mitään mikä helpottaisi huoltasi edes hiukkasen, toivoisin kyllä että voisin.
***
ajattelin vaan purkaa mieltä tänne kun en viitsi mennä tonne odotuspalstallekkaan ja minne mä sitten menisin? Toivottavasti sä ett luule ett mä on joku hihhuli! Olen ihan tavallinen äiti joka rakastaa omia lapsiaan! (olen päivästä yksi rakastanut kaikkia siis siitä asti kun raskaustesti on raskauden varmistanut, sen takia halusin sterilisaation koska en tiedä pystynkö mä abortin tehdä!)
en kuvittele että olet hihhuli ja ymmärrän hyvin tarpeesi purkaa mieltäsi tuossa tilanteessa. Kuka tahansa sekoaisi jos joutuisi miettimään moisia ilman jotakuta jolle sauhuta :D se hyöty näistä palstoista on. Sauhuta saa niin paljon kuin paukkuja riittää.
Nimenomaan tavalliset ihmiset näihin tilanteisiin valitettavasti joutuvat, juuri ne joille ei koskaan mitään pahaa toivoisi.
***
vai oliko näin, että sterilisaation jälkeen noin vuosi on vielä "riskialtista" aikaa tulla raskaaksi? Muistan jostain näin kuulleeni tai lukeneeni, oikaiskaa joku jos olen väärässä ja kuvitellut koko asian.
jos steriloitu osapuoli on mies. Naisen sterilisaation pitäisi olla heti varma.
Valitettavasti nuorille naisille sterilisaatiota ei useinkaan tehdä munatorvia katkaisemalla, niin kuin minulle tehtiin, kun minut viimeisen synnytyksen jälkeen steriloitiin. Olin silloin jo 45-vuotias.
Nuorille naisille usein laitetaan vain klipsit munatorviin, koska tällaisen sterilisaation voi halutessaan purattaa. Tällä menetelmällä tehty sterilointi ei kuitenkaan ole yhtä varma kuin munatorvien katkaisu -tai kohdun poisto.
Ja tein testin oli negatiivinen, on ollu aamupahoinvointia eikä menkkoja kuulu, sanottiin että hormoonit sekasin vielä...
Moikka, varmaan ensin kannattaa tehdä se raskaustesti, koska kyllä sinulla voi hormonitkin aiheuttaa pahaa oloa kun edellisestä raskaudesta on niin lyhyt aika. Ja kyllä asioilla on taipumusta järjestyä ja saat toivottavasti asianmukaista apua ja myös keskusteluapua, jos olet raskaana. Jotkut raksudet päätyvät ihan luonnollisesti keskenmenoon jos äidin elämäntilanne on rankka, että ei tarvi välttämättä heti ajatella että tarvis tehdä abortti
Olen miehen kanssa keskustellut ja myös oman äitini kanssa ja kyllä se kylmä totuus vaan on että jos olen raskaana niin en minä voi raskautta jatkaa, eli meinaan keskeyttää..=(Se on oman terveydyn kannalta parempi ja uskon että sikiö olis vakavasti vaurioitunut joka tapauksessa,(syön tosi vahvoja lääkkeitä, mahahaavaan ja rytmihäiriöön)...Mulla on tosi huono ja paha olo..Jos olen raskaana ja joudun tämän tekemään niin uskon että se tulee olemaan vaikein asia minkä ikinä olen tehnyt!
Onneksi sun ei tarvi tehdä yhtään mitään. Kun tekaistuja ongelmia ei tarvii ratkaista.
Eikö näitä provoja voisi poistaa?
en usko. Tee vaan se testi. Sterilisoitu on ja vielä puolivuotiaat kaksoset. Et imetä ilmeisesti. Voi niitä oireita olla jonkun muunkin takia. Ja jos olet raskaana niin teet sitten päätöksen harkinnan mukaan. Ei kannata ylidramatisoida. Taitaa olla tämäkin provo, hohhoijaa.
vikan kommenttisi. Lääkkeethän voi kenties aiheuttaa sivuoireita? Lueppa paketin selostus sivuoireista. Olen aivan varma, että et ole raskaana. Selvännäkijän kykyjä nääs.
Tietenkin mulle piti ruveta ilkeilee. No kaikki mitä kitrjoitin on totta en välitä uskotteko vai ette, mun oli vaan pakko päästä jonnekkin purkaamaan ja odotuspalsta ei sopinut ainakaan kuvioon!.imetyksen jouduin lopettamaan kun vaavit oli kolmen kuukauden kun sairastuin! Raskaustestin tein ja en ONNEKSI OLE RASKAANA!!! Mutta lääkäri sano että semmonen mahdollisuus on vaikka on sterilisoitu! ei tarvitse mua uskoa! se ei mua kiinnosta ollenkaan..olen vaan onnellinen kun en ollut raskaana!!!
on täällä nykyisin, että abortin vastustajat epäilee provoksi jokaista, jolla olisi oikeasti jokin muukin syy aborttiin kuin vain välinpitämättömyys ehkäisystä ja muutenkin täydellinen itsekkyys... Niiden maailma romahtaa jos ne tajuaa että maailmassa on muitakin aborttisyitä kuin murhanhimo tai täydellinen vastuuttomuus kaikesta...
Se on kyllä aivan totta ja asiahan olis todella ollut niin että jos olisin ollutkin raskaana niin mun olis pitänyt terveydellisistä syistä tehdä abortti ja rehellisesti sanottuna niin en mä usko että olisin muutenkan jaksanut uutta raskautta jo näin äkkiä! Ja vielä siitä kun niin moni väittää että eihän raskaaks voi tulla kun on sterilisoitu niin ikävä kyllä voi! kun keskustelin tästä asiasta lääkärin kanssa niin hän sano että ei se niin kauhean epätavallista ole että varsinkin ensinmäisen vuoden aikana sterilisaation jälkeen voi ihan hyvinkin tulla raskaaks! Nyt mä ainakin tiedän ton ja meinaan ottaa tämän vuoden ajan käytöks vielä lisäsuojaksi kortsun! Siis onneks mä en ollut raskaana...ei tarvinnut kokea aborttia!!
itsekkyyttä jos mieluummin tappaa ku synnyttää sen lapsen, ei siinä lähtökohdalla väliä oo käyttikö ehkäsyä vai ei. Ei ehkäsyn käyttö riitä yhtään sen enempää oikeutukseks surmaamiseen.
tietenki naisen pitäis itsensä tappaa ja unohtaa lapset jotka hänellä jo on? Ja saankos sinulta kysyä että minkäköhän lainen elämä lapsille tulis ilman äitiä? eikö äiti ole lapsille tärkeä? Onko se lapselle parempi jos sen synnyttää kitumaan?? te jotka tykkäätte että abortin tekijä on murhaaja niin te olette kyllä aivan uskomattoman tyhmiä! Mihin tämä maailma menis jos kaikki lapset sais syntyä myös sairaat?? jos teillä nyt noin paljon on "rakkautta" lapsia kohtaan niin mitä te täällä aborttipalstoilla roikutte? menkää ja tehkää jotain maailman lapsille jotka jo ON syntyneet tähän maailmaan!
ihan semmosta vaan teiltä abortinvastustajilta vielä kysyisin...Te itse täällä sanotte että tehkää sterilisaatio niin ei tuu enää kakaroita? ok, jos sä sen oot tehnyt ja tulet kuitenkin raskaaks niin teidän mielestä se on kuitenkin oma vika?
abortinvastustajat "vaatisivat" sen lapsen synnyttämään...ja ehdottaisvat antamaan lapsen sitten pois adobtioon...
minä en myöskään ymmärrä miksei jo syntyneitä lapsia saisi ajatella,vaan kaikki menee aina niin että se sikiö on se kaikkein tärkein muusta viis!!!
kiva lukea että sulla on asiat hyvin ja sait testistä toivomasi vastauksen!
noita ilkeyksiä.Ite sain sektiolla lapsen neljä kuukautta sitten.Samalla tehtiin sterilisaatio.Ilmeisesti on yleistä noi raskausoireet liittyen ehkä imetykseen ja kaikkiin hormoonimuutoksiin tai mihin lie.Mun oli pakko tehdä myös testi viikko sitte.Oli negatiivinen onneksi.Oma terveys ei ois kestäny raskautta.Lapset tarvitsee äitinsä.
ne olemassaolevat kärsis siitä vaikka antaski adoptioon?
Miks pitää ajatella omaa napaa sikiön hengen kustannuksella?
100% varmuudella kuollu ilman aborttia?
Maailman lapset ei liity mitenkään Suomen syntymättömien massasurmaamiseen.
Syntyneillä lapsilla on sentään ihmisoikeudet ja harvempia uhkaa murhaaminen.
En mä ole väittänytkään että kuolisin! Vaan että se olis vaarallista minulle ja SIKIÖLLE!! Ja minä en jaksais uutta raskautta tässä vaiheessa!! Te jotka vastustatte abortteja? teillä ei varmaankaan ole yhtään lasta? Tai sitten teillä on lapsenvahti 24 tuntia vuorokaudessa!!!Ei minun asia ole täyttää tätä maailmaa! Minulla ei edes olis neljää lasta jos en olis kaksosia saanut! Ja nyt en halua enempää lapsia! Jos tulisin raskaaksi niin tekisin abortin! Ja mä en yhtään välitä mitä sinä tai muut ihmiset siihen sanois!!!
MINÄ EN JAKSAISI UUTTA RASKAUTTA!!!JOs sinä niitä kakaroita haluat tehä niinkuin liukuhihnalla niin ole hyvä! Mutta jos tavalliset äidit ja naiset ilman lapsia EIVÄT halua niitä niin se on kyllä aivav meidän päätös, sanotte te siihen mitä lystäätte!!!HANKKIKAA ELÄMÄ!!!
sitä pitäis välittää noista pöhlistä jotka niin luulevat tietävänsä kaikki! Mä uskon että kenelläkään abortin vastustajalla on lapsia, ei ne muuten täällä mölyis! Oletko sä pelänyt sitä että tulet uudestaan raskaaksi? Mä oon sitä pelläny vaikka sterilisaation pitäis olla aika varma, mutta kun koko ajan saa lukea ja kuulla naisista jotka sterilisaatiosta huolimatta ovat tulleet raskaaksi...No nyt mä syön terolut kuurin että menkat alkais ja sen jälkeen mä meinaan käyttää tupla suojaa seksin aikana! Ihanaa kesänjatkoa sinulle!
Ai että mitenkö ne olemassaolevat lapset kärsisivät siitä, jos uusi vauva annettaisiinkin adoptioon? Hmmm... Mietitääs...
Riippuu toki lasten iästä, mutta voisi olla aika vaikea jollekin taaperoikäiselle selvittää sitä, ettei se äidin odottama uusi vauva jääkään meille, vaan se annetaan pois, koska äiti ei sitä haluakaan. Voisi taapero miettiä, että entäs jos äiti ja isi antaa hänetkin joskus pois...
Ja entä jos äiti itse saa henkisiä traumoja adoptiosta. Entä jos hän kokeekin hylänneensä oman lapsensa ja kärsii sen tähden? Katsos kun kaikille ihmisille omista lapsista luopuminen ei ole niin helppoa kuin teille abortin vastustajille ilmeisesti on. Äidin masennus ja mielenterveydelliset ongelmat taas vaikuttavat aivan takuuvarmasti hänen lapsiinsakin.
Mutta toisaalta eiväthän nämä asiat, siis jo syntyneiden ihmisten mahdollinen kärsimys ole teitä abortin vastustajia ennenkään liikuttanut. Teille ihmisellä on arvoa vain silloin, kun se ei ole vielä äitinsä kohdusta ulos tullut. Sen jälkeen ette välitä enää kenestäkään ilmeisesti.
kuin ne voi kärsiä abortin jälkeen äidille aiheutuneista traumoista. Onhan nainen sen jälkeen kolminkertaisessa (itseasiassa kuusinkertaisessa verrattuna synnytykseen) itsemurhavaarassa..hyvä lapsille, itsaria hautova äiti?
Abortissa äiti ei ainoastaan hylkää lasta, vaan tappaa sen. Suomessa ei lapsia hylätä vaan jokaiselle löytyy uusi koti.
Onhan se abortti tietysti helpompi salata niiltä lapsilta. Mutta tämänkin lystin se eräs sitten maksaa elämällään.
taida olla kuitenki enemmän niin päin että täällä ne uratyypit keuhkoo abortin puolesta ja kotiäidit vastaan..?
Jos lapset saavat selville, että vanhemmat ovat tapattaneet vauvan, he voivat alkaa pelätä, että vanhemmat surmaavat heidätkin kyllästyttyään heihin. Myös asian salailu lapsilta voi aiheuttaa luottamuksellisten suhteiden katkeamisen.
Äidin masennus ja mielenterveydelliset ongelmat taas vaikuttavat aivan takuuvarmasti myös hänen lapsiinsa. Ainoa oikea ratkaisu on raskauden jatkaminen, jos äidin henki ei ole vaarassa.
Minusta on kummallista, että näet abortin niin ongelmattomana asiana. Tosiasiassa abortti aiheuttaa aina henkisen trauman, vaikeamman tai lievemmän.
naisita saa henkisiä traumoja abortistaan. Oletettavasti sellaisia ei tule silloin, kun päätös on naisen itsensä tekemä ja tarkkaan harkitsema.
Pienten lasten ei myöskään ole tarpeen tietää äitinsä abortista, eikä siitä ainakaan pidä kertoa niin, että äiti olisi TAPATTANUT vauvan. Millainen ihminen rasittaisi lapsia aikuisten asioilla tällä tavalla, kuten sinä ehdotat?? Oletko kaiketi täysin sadistinen?
siis itsemurhariskiä ei ole, jos äiti pakotetaan vasten tahtoaan ensin synnyttämään ja sitten vielä luopumaan lapsestaan?? Eiköhän se äiti itse tiedä, mikä ratkaisu hänelle on paras. Miten sinä muka voisit tietää toisten puolesta???
"Suomessa ei lapsia hylätä vaan jokaiselle löytyy uusi koti."
Ei pidä paikkaansa. Suomessakin jää joka vuosi muutama vammainen lapsi adoptoimatta. Alkuperäisen tilanteessa myöskin oli kyseessä myöskin sikiön terveys. Entäpä jos hänen lapsensa oliskin ollut yksi niistä adoptioon annetuista vammaisista lapsista, joille ei adoptioperhettä löydykään?
ihmettelemään mikä äidin traumojen ja ehkä jopa masennuksen takana on? Jos abortti on niin helvetin hyvä juttu niin miksei siitä voi avoimesti puhua?!!
Säkö niiltä kaikilta oot kyselly onko traumoja?? Neljännes on se määrä joka TULEE ILMI hoitotarpeen kautta!! Kukaan ei tiedä sitä kuinka moni oikeesti kärsii hiljaa hammasta purren niiden 3/4 osan joukossa..
Saamme ihmetellä niin, mikä äidin avuntarpeen takana on? Abortti vai ehkä jotain muuta? Katsos, se neljännes joka apua hakee tekee sen _abortin jälkeen_ emme tiedä onko se abortin vuoksi vai vain sattumalta ajallisesti tuon tapahtuman jälkeen. Vuoden, kakais vai useamman. Puhutaanko terapiassa tai hoidossa lainkaan koko abortista vai onko sinne haleuduttu muista syistä? Tästäkään ei tilasto kerro, vain sen että abortti on joskus tehty.
Ja jotkut traumatisoituvat abortista ja kärsivät hiljaa apua hakematta. Se on totta myös. Ei joko tai, vaan molempia tapahtuu.
Ihmisen itsensä on valta ja vastuu omasta elämästään ja tekemistään päätöksistä. Aina. Kaikilla. (jäkäjäkä sikiö ei saa päättää... annetaan toki sen päättää. Kuka ryhtyy tulkiksi?)
"Jos abortti on niin helvetin hyvä juttu niin miksei siitä voi avoimesti puhua?!! "
Olethan huomannut että esimerkiksi täällä siitä puhutaan avrsin avoimesti? Muualla myös. Kukaan ei myöskään väittänyt abortin olevan, hmh, "helvetin hyvä juttu", vaan yleisesti on ajateltu sen olevan monesta pahasta toisinaan pienin. Monesta huonosta vaihtoehdosta helpoin.
***
***
adoptioon antamiseen, niin ei siitäkään pidä kertoa mahdollisille vanhemmille sisaruksille mitään. He eivät siis saa traumaa, jos eivät tiedä vauvan syntymästä. Lapsi ei välttämättä huomaa äitinsä mahan kasvamista tai osaa yhdistää sitä vauvaan.
Eräs entinen sosiaalidemokraattinen naiskansanedustaja on kertonut muistelmissaan, kuinka hänen äitinsä antoi hänen pienen velipuolensa adoptioon. Tämä tapahtui 1910- luvulla. Lapsi syntyi kotona, mutta eräänä päivänä kehto olikin tyhjä. Äiti oli antanut vauvan pois, kun ei jaksanut kahta aviotonta lasta elättää.
Tapahtuma aikaan muutaman vuoden ikäinen isosisko luuli myöhemmin, että pikkuveli oli ollut vain unta, kunnes eräänä päivänä sota-aikana heidän keittiöönsä ilmestyi salskea sotilaspukuinen nuorukainen, joka oli tuo kadonnut pikkuveli. Sisaruksista tuli heti hyvät ystävät.
Jos kirjoittajan äiti sen sijaan olisi päätynyt aborttiin, niin tällainen happy end ei olisi ollut mahdollinen.
Puhutaan avoimesti, eli anonyymisti netissä..omilta lapsilta moinen kuitenkin halutaan salata.
Ei voikaan tietää mikä hoitoon hakeutumisen taustalla on. Koska se kuitenkin on nimenomaa tietyn tapahtuman jälkeen ilmenevää tarvetta ja tod.näk. hoidossa käsitellään juuri tähän liittyviä asioita niin muutenhan tämä hlö tuskin koko hoitoon olisi tullutkaan?
Samoin kuin ei voi tietää johtuuko kohonnut itsemurhariski juuri abortista, on vain huomattu tietty yhteys näiden tekojen välillä, niillä joille tehdään ensin teko a. tapahtuu myös kolme kertaa useammin teko b. Muuta ei voida konkreettisesti todentaa.
mutta silloin on sentään toivo sisaruksen myöhemmästä kohtaamisesta.
Tyhjää kehtoakaan ei jää sisarusten ihmeteltäväksi jos vauva luovutetaan jo laitoksella.
Kerrataanpa nyt vielä.
Kun hoidon hakemisen syytä ei tiedetä, tiedetään vain että kyseisen hoitoon hakeutuneen historiasta löytyy abortti. Esimerkikis synnytyksenjälkeinen masennus on hyvin yleinen hoitoonhakeutumissyy, myös burnout ja erilaiset parisuhdesyyt ovat tavallisia. Nämä voivat liittyä osaltaan tai aivan hyvin olla liittymättä aborttiin. Yhtä hyvin voidaan hoitoon hakeutumisen syynä sanoa oleva vaikkapa synnytetty lapsi, jos sellainen taustalta löytyy, tai typerä pomo. Nämä kaikki ovat syitä muiden joukossa, se mikä on ratkaiseva syy, hoidon tarpeen aiheuttaja, sitä ei tiedetä.
Alkaako valjeta? Jos menen hoitoon työuupumuksen vuoksi ja olen tehnyt abortin joskus parikymmentä vuotta sitten, onko abortti hoitoni syy?
(omilta lapsilta abortin salaaminen on mielestäni melko itsestäänselvää, lasten ei tule huolehtia aikuisten asioista)
Itsemurhariskissä sama juttu. Abortti on vain yksi tekijä muiden kartoitettujen joukossa, koskaan ei voida tietää kuinka suurta osaa se näytteli tuon nimenomaisen kriisin yhteydessä, joka johti itsemurhaan.
***
aivan tyhminä?
Jo kolmevuotias ymmärtää äidin vatsan kasvamisen, ja kyselee päivät pääksytysten asioita vauvasta, sen syntymästä ja kaikesta mahdollisesta vauvaan liittyvästä. Lapset eivät ole tyhmiä.
Abortin tai keskenmenon ollessa kyseessä lapsi ei tiedä vayvasta, eikä hänelle tarvitse asiaa sen kummemmin selittää. Vatsa ei ole kasvanut eikä sen yhtäkkistä häviämistä ole. SITÄ lapsi ei huomaa.
Aliarvioitko ylipäätään lapset noin herkästi?
***
Koti- tai uraäidillä voi taustastaan riippumatta olla samanlainen tai erilainen mielipide kuin toisella äidillä tai lapsettomallakin.
Yksi aborttioikeuden puolesta keuhkoava kotiäiti.
***
mutta eiköhän tuo hoitotarve ilmene aika lyhyen ajan sisään abortista? Ja minkähän takia asiasta on edes mainittu ja havaittu niiden välinen yhteys virallisesti jossain muuallakin kuin täällä palstalla jollei ne toisiinsa mitenkään liity?? Jos siellä käydään läpi nimenomaa aborttiin liittyviä tuntemuksia niin eiköhän se silloin ole juurikin abortin aiheuttamaa terapiatarvetta?
Mutta ihan sama, sä voit uskoo mitä tykkäät..siellä varmaan puhutaan ummet ja lammet koko elämän traumat, kumma ku hoitotarve ilmeni vasta tietyn tapahtuman laukasemana...
Totesin vain että käsittääkseni tuossa tilastossa oli vain havaittu abortin tehneiden käyvän hoidossa aborttia tekemättömiä useammin, syistä tai ajankohdasta ei otettu kantaa. Olen itse taipuvainen uskomaan että elämäntilanteen ollessa vähemmän vakaa, ei otollinen lapselle, jolloin aborttikin on useammin valintana, on taipumus psyykkisiin ongelmiin suurempi. Eli kääntäen, psyykkisesti epävakaa tekee abortin useammin kuin se jolla ongelmia ei ole. Siksi usean avun hakijan taustalta myös abortti löytyy.
"Jos siellä käydään läpi nimenomaa aborttiin liittyviä tuntemuksia niin eiköhän se silloin ole juurikin abortin aiheuttamaa terapiatarvetta?"
Jos käytäisin niin toki. Mutta näiden hoitojen sisältöä ei oltu eritelty, kukaan ei ole missään sanonut että terapiassa käytäisiin läpi aborttiin liittyviä asioita. Vai onko? Miten hän sen tietäisi?
Todennäköisesti koko elämän traumat käydään läpi, minäkin kävin terapiassa synnytyksenjälkeisen masennuksen vuoksi, ja koska taustallani on myös kuollut lapsi sinä varmaankin lukisit minun käyneen sen vuoksi koska asiaa myös sivuttiin. Syy hoitoon hakeutumiseen se ei kuitenkaan ollut, ei lähellekään. Noin käytännön esimerkkinä.
***
Naisen riski sairastua psyykkisesti on SUURIN KOKO HÄNEN ELÄMÄNSÄ AIKANA kuukauden ajan SYNNYTYKSEN jälkeen.
Ja voin vain kuvitella, kuinka suureen potenssiin se riski nousee, jos raskauden loppuun saattaminen ja synnytys ei ole edes tapahtunut naisen omasta tahdosta vaan pakotettuna.
Puerperaalipsykoosinkin (mikä on siis äärimmäisen vakava ja hengenvaarallinen tila) riski on sitä suurempi, mitä stressaavammaksi (psyykkisesti tai fyysisesti) raskausaika on koettu.
"Jos abortti on niin helvetin hyvä juttu niin miksei siitä voi avoimesti puhua?!!"
Oletko tosissasi? Kenen luulet pitävän aborttia helvetin hyvänä juttuna?? Eiköhän tuo ole kuule vaikea ratkaisu vielä vaikeammassa elämäntilanteessa.
Avoimesti siitä toki voi puhua, mutta sellaisille, joilla on kyky käsittää mistä on kyse. Pieni lapsi ei tähän kykene. Lasten pitää saada olla rauhassa lapsia, vain sadisti vaivaisi heitä tällaisella asialla. Kyse ei ole mistään salailusta, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei lasten tarvitse vastata AIKUISTEN ASIOISTA!! Harvat vanhemmat kertovat pienille lapsilleen yksityiskohtia esim. seksielämästään, monet keskenmenon kokeneet eivät kerro siitäkään pienille lapsilleen. Varsinkaan jos näille ei olla ehditty kertoa edes raskaudesta. Nämäkin asiat ovat sellaisia, mitä lapsi ei kykene käsittämään ja käsittelemään. Ja nämä ovat niin henkilökohtaisia asioita, että yleensä ihmiset eivät kovin avoimesti juokse sellaisia huutamassa pitkin kyliä. Tuskin sinäkään kertoilet oman elämäsi intiimimpiä asioita puolitutuille tai pikkulapsille?
"Kukaan ei tiedä kuinka moni oikeesti kärsii hiljaa hammasta purren niiden 3/4 osan joukossa.."
Ei tiedäkään, joten miksi oletat että heitä niin monta olisi? Kaikki tutkittu tieto kun tukee päinvastaista oletusta.
"Kaikki tutkittu tieto kun tukee päinvastaista oletusta."
Tietojen perään on täällä jo useiden kuukausien ajan kyselty, onko sulla jotain uutta?
"Tuskin sinäkään kertoilet oman elämäsi intiimimpiä asioita puolitutuille tai pikkulapsille?"
Ei niin, mutta ei minulla mitään salaamistarvettakaan omilta lapsiltani ole, jos joskus sitten aiheesta haluavat puhua kun ikä ja ymmärrys jo riittää.
abortin omilta lapsiltaan sitten kun ikä ja ymmärrys heillä riittää asiasta puhumiseen ja ovat aiheesta kyselemässä? En ymmärrä miksi moista pitäisi salata, kuka täällä on salaamassakaan? Miksi oletatte että se salattaisiin? Ei sitä pikkulapsille selitetä, aikuisten asioita, mutta aikuisten kesken niistä puhutaan, kipeistäkin valinnoista.
***
on se, että noin neljännes abortin tekijöistä tarvitsee psyykkistä hoitoa abortin jälkeen. Kaikki muu on pelkkää oletusta. Joten tutkittu tieto tukee oletusta siitä, ettei asiasta traumoja saaneita ole tuota neljännestä enempää. Ymmärrätkö?
Ja sitten, mistä ihmeestä päättelet, etteivät abortinkin tehneet kertoisi asiasta lapsilleen sitten kun ne lapset ovat riittävän kypsiä sellaisen ymmärtämään? Tässähän on puhuttu nyt pienistä lapsista ei lähes aikuisista.
eipä mitään uutta auringon alla.
"Ja sitten, mistä ihmeestä päättelet, etteivät abortinkin tehneet kertoisi asiasta lapsilleen sitten kun ne lapset ovat riittävän kypsiä sellaisen ymmärtämään?"
Ovat itse sanoneet ettei lasten tarvi ikinä tietää äitin tekosia, mitä sisarukselle tapahtui..? >Ei tarvi kertoo kellekään "omia intiimejä asioita"> Ilmeisesti pelko että puhtonen kuva kiltistä äidistä särkyis mitä järkyttävimmällä tavalla totuuden ilmetessä. (ehkä niin käviski?)
Kyllä mulla ainaki suhtautuminen muuttuu/on erilaista jos tiedän onko joku pystyny tappaan lapsensa vai ei.
"Ovat itse sanoneet ettei lasten tarvi ikinä tietää äitin tekosia"
Missä näin ovat sanoneet? Kuka on sanonut? Tarkoittiko myös aikuisia lapsia?
">Ei tarvi kertoo kenellekään "omia intiimejä asioita">"
Miksi tarvitsisikaan? Kerrotko sinä oman intiimeimmätkin asiasi muille? Kerrotko seksielämäsi intiimit yksityiskohdat muille? Eikö äideilläkin voi olla sellaisia intiimejä asioita, joita ei tarvitse koko suvun kanssa jakaa?
"Ilmeisesti pelko että puhtoinen kuva kiltistä äidistä särkyis mitä järkyttävimmällä tavalla totuuden ilmetessä."
Sitten vielä ilkeät myöntää, että oma kuvasi särkyisi. Eli tuotmitsisit vaikka raiskatun äitisi vuosikymmeniä sitten tehdystä abortista, pitäisit häntä sitten vain lapsensa tappajana...? Tuliko sinulle mieleen, että ehkä elämäntilanne, jossa ihminen aborttia miettii, on jo sisältänyt niin paljon kipeitä ja intiimejä asioita, ettei niistä kerro muille ilman syytä?
Minun äitini on tehnyt yhden abortin. Minun käsitykseni hänestä ei muuttunut juurikaan sen tiedon myötä. Eikä tulisi mieleenkään asettaa kyseenalaiseksi hänen hyvyyttään ja kiltteyttään äitinä. Ei tällainen asia voi poispyyhkiä kaikkea sitä, mitä hän on minun ja sisarusteni hyväksi tehnyt. Henkilökohtaisesti arvostan sata kertaa enemmän abortin tehnyttä äitiäni, kuin voisin arvostaa sinun kaltaistasi epäinhimillistä, ylimielistä ja tuomitsevaa ihmistä.
samoin kuin sairaudet ja muut vain omaa itseä koskevat asiat. Ne vahingoittavat korkeintaan henkilöä itseä. Sellaiset asiat eivät kuulu muille.
Abortti on hiukan muuta.
Siinä ei ole pelkästään yksi menettänyt koko elämäänsä jonkun toisen toimesta vaan esim. isovanhemmat lapsenlapsensa, sisarukset siskonsa/veljensä, enot, tädit jne. sukulaisensa. Puhumattakaan niistä tulevista ihmisistä jotka olisi tämän ihmisen jälkeen ilmaantuneet.
Abortti on täten julmaa ja raakalaismaista ryöstöä paitsi lapselta myös tulevilta sukupolvilta.
kuinka monta ystävää, serkkua ja muuta sukulaista olet jo itsekin menettänyt. Eikö olisi aika pukeutua mustaan ja alkaa surra?
Toiset sillä aikaa elävät niiden ihmisten kanssa jotka tuntevat, sure sinä rauhassa niitä menetettyjä mahdollisuuksia.
***
logiikalla pitäisi varmaan sukulaisilta kysyä,että sopiiko mennä steriloitavksi tai käyttää ehkäisyä vai haluattekko lisää sukulaisia!
voi pliiiiiiis!
Sehän liittyy seksiin ja oman ruumiin käyttöön (oma asia millasen ehkäsyn valitsee jne). Ehkäsyvaiheessa koko juttuun ei liity ketään toista koska pelkät sukusolut ei oo ihmisyksilöitä.
Alkuperäinen olisi voinut olla ihan hyvin raskaana (Onneksi ei ollut)
Kyllä ne sterilisaatio klipsit voivat irrota, tai sitten joku on laittanut klipsin väärään paikkaan. On sattunut ennenkin. Ihmisiä ne lääkäritkin ovat
On se vaan niin kummaa kun jotkut eivät näytä ymmärtävän sitä että sterilisaatio ei ole 100% ehkäisy??? Ensinmäisen vuoden aikana raskaaksi tuleminen ei ole niin epätavallista!? Minä vaan ihmettelen lääkäreitä että miksi ne eivät voineet puhua siitä että on mahdollista tulla raskaaksi ensinmäisen vuoden aikana...Olisin tietenkin heti alusta pitien käyttänyt tuplasuojaa!!!No onneksi en ollut raskaana ja ei tarvinnut kokea jotain niin hirveetä kun aborttia!On se muuten jännää että nämä abortinvastustajat eivät välitä "elävistä" ihmisistä mitään! Äitin pitäis riskeerata oma elämänsä jopa sairaan sikiön vuoksi? Ja oliiskohan se hyvä jo syntyneille lapsille jos äitille tapahtuis jotain pahaa raskauden tai synnytyksen aikana? Tuskin lapset olis kovin onnellisia jos niillä ei olis äitiä enää! Olis Isällä kovat oltavat selittää lapsille kun äiti rakasti sitä vauvaa enemmän kun teitä ja itseään...
eiköhän ne ole juuri abortin vastustajat jotka välittää elävistä ihmisistä, mutta a-edistäjien on niin vaikee hyväksyä sitä että ne välittää ihan kaikkien ihmisten elämistä tasapuolisesti, toisin kun ne itse. Ei siis syrjien ketään iän tai olinpaikan takia.
Ja suurin osa vastustajista hyväksyy kyllä vakavien terveyssyiden abortit. Eli jos vaihtoehtona on menettää joko 1 tai 2 elämää, tai kun armomurha tehdään kuolemansairaan sikiön parhaaks.
"Ja oliiskohan se hyvä jo syntyneille lapsille jos äitille tapahtuis jotain pahaa raskauden tai synnytyksen aikana?"
No eihän asioita voi koskaan etukäteen tietää ja yhtä lailla aborttiinki liittyy komplikaatiovaara.
joku nyt selventää että millä tavalla se on tasapuolista välittämistä sitä raskaana olevaa naista kohtaan,jos pakotetaan jatkamaan raskautta?
Se on tasapuolista sikiötä kohtaan että molemmilla on samat oikeudet, mm. yhtäläinen oikeus elämään, ja tarvittaessa tärkeempi oikeus (elämä) menee vähemmän tärkeen (mieliteko) edelle.
Tasapuolista sikiötä ja ketä kohtaan? Miten se on tasapuolista sitä naista kohtaan? Vai onko tilanteessa tasaisina puolikkaina sikiö ja joku muu kuin se nainen?
Jos raskauden jatkaminen on "molempien etu" niinkuin usein kuulee, tosiaan tarvittaisiin selvennytsä siihen miten se sille naiselle eduksi on, se raskauden pakottamalla jatkaminen.
***
tuo kyllä vastannut esittämääni kysymykseen lainakaan,vaan päinvastoin...yhtä liirumlaarumia,että edelleen odottelen...
En tiedä jos ei mee jakeluun niin miten se pitäs selittää?!
Okei. On kaks ihmistä. Niillä on iästä tms. riippumatta samat oikeudet, oikeus elää ja oikeus tykätä jostain tai ei. Toinen sattumoisin ei tykkää toisesta, vaan haluaisi tappaa tämän sen takia. Saako se tappaa toisen tän takia, vai kumpi oikeus on tärkeempi?
Jompi kumpi kärsii kuitenki, joko kuoleman (lopullinen menetys) tai sitten sen "inhon" kun ei saanutkaan tappaa (väliaikanen menetys). Kumpi on pahempi seuraus?
"Okei. On kaks ihmistä. Niillä on iästä tms. riippumatta samat oikeudet, oikeus elää ja oikeus tykätä jostain tai ei. Toinen sattumoisin ei tykkää toisesta, vaan haluaisi tappaa tämän sen takia. Saako se tappaa toisen tän takia, vai kumpi oikeus on tärkeempi?"
Elääkö se toinen (se josta "ei tykätä") sen toisen ruumiin sisällä ja täysin sen ruumiin ja henkilön kustannuksella, ja vasten tämän henkilön omaa tahtoa?
Oma äitini sairastui vakavasti odottaessaan minua. Lääkärit olivat lähes yksimielisiä siitä, että kummallakaan ei ole mahdollisuuksia selviytyä. Ensisijaisesti yritettiin tietysti pelastaa äiti, lapsen mahdollisuudet heikot. Synnyin etuajassa keisarinleikkauksella, äiti oli tajuttomana. Äiti jäi henkiin, parani täysin. Suurin yllätys oli se, että minä jäin henkiin. Olen myös ollut koko ikäni erittäin terve ja tällä hetkellä opiskelen itse toiveammattiini eli lääkäriksi!
Lääkärit eivät ole mitään kaikkivoipaisia kaiken tietäjiä, tämän olen oppinut ja saan taatusti tulevaisuudessa kohdata kaikenlaista. En silti missään tapauksessa ole sitä mieltä, että äidin tulee uhrautua lapsen takia. Kukaan ei saa vaatia tällaista! Jos tilanne on todella näin vakava, täytyy ehdottomasti yrittää pelastaa edes toinen. Tämä ei tarkoita sitä, että kyseinen lapsi olisi arvoton tai ansaitsisi kuolla, vaan sitä että joskus on pakko valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta oikeudenmukaisempi.
Alkuperäinen kirjoittaja, hyvä ettet ole raskaana. Kysy lääkäriltä vielä tarkemmin varmasti toimivasta ehkäisystä, jos on tarvetta. Alussa sanoit, että rakastat lapsiasi ja jos joutuisit tekemään abortin se olisi kamala päätös. Miksi sitten myöhemmissä viesteissä kannatat aborttia? En halua painostaa, mutta ehkä kannattaisi tuota mielipidettä vielä tarkistaa. Tuntuiko sinusta ehkä siltä, että abortin vastustajat tuomitsevat sinut koska harkitsit aborttia? Painotan vielä, että kenenkään ei tarvitse olla valmis uhraamaan henkeään. Sinulla on neljä lasta huollettavana, ja olet varmasti rakastava äiti. Sekin, miten aluksi suhtauduit mahdolliseen aborttiin kertoo tästä. Lisäksi olen sitä mieltä, että varsinkin tuollaisen lapsilauman kanssa sinulla on oikeus olla väsynytkin :) Huolehdithan myös itsestäsi ja muista pyytää hoitoapua, jos siltä tuntuu (vaikka kunnalta, jos ei sukulaisia ole lähellä).
kyllä minun mielestä abortti on aivan kauheeta ja en oikein siitä kyllä tykkää, mutta nyt kun itse oli siinä "paikassa" että ehkä olis ollu pakkoabortti edessä niin kyllä mä tavallaan ymmärrän niitä jotka sen tekevät! mutta niitä mä en taas ymmärrä jotka tekee sen semmosesta syystä kun esim.ei jaksa huolehtia ehkäisystä,on ensin halunut lapsen mutta tulee sitten katumapäälle jne...