Jokainen meistä oppii jonkin kotimurteen. Sitä jota vanhemmat, sisaret ja koko ympäröivä yhteisö alueella puhuu.
Tunnetumpia murteita lievät: savo, karjala, turku, pohjanmaa ja raum. Hämeen murre on jotenkin piilossa tai eivät ole vielä aloittaneet.
Tunetuin murteen käyttäjä lienee nykyään runoilija Heli Laaksonen. Hän tosin ei käytä turun murretta vaan kirjotta ja puhu laitlaist (laitilan murretta).
Murretta ei pitäisi käyttää, ellei olla sopivassa kieliympäristössä, jossa kaikki sitä ymmärtävät. Usein on pakko käyttää n.s. kirjakieltä.
Tunnetumpia murteita lievät: savo, karjala, turku, pohjanmaa ja raum. Hämeen murre on jotenkin piilossa tai eivät ole vielä aloittaneet.
Tunetuin murteen käyttäjä lienee nykyään runoilija Heli Laaksonen. Hän tosin ei käytä turun murretta vaan kirjotta ja puhu laitlaist (laitilan murretta).
Murretta ei pitäisi käyttää, ellei olla sopivassa kieliympäristössä, jossa kaikki sitä ymmärtävät. Usein on pakko käyttää n.s. kirjakieltä.
Vastaukset 42
Vanhimmat
piti ratsastaa aiheella: Hei Haloo!
Ruune pihalle Ja heti!
nimimerkkinsä veroinen tämä Ruuneperi, tympii se ainainen näytillä oleminen.
Murreketjussa kirjoitetaan murteilla. Tämä aloitus puolustaa paikkaansa sen takia että on tarkoitus keskustella murteista.
Ruuneperin kanssa olen eri mieltä siinä kun hänen mielestään (jokainen?) lapsi oppii kotona murteen.
Mitäs tapahtuu kun isä on karjalainen ja äiti pojalainen ja asutaan Hämeessä? Jos sitten vielä on muutettu pääkaupunkiseudulle niin taitaa ainoa murre olla se yleiskieli?
Valitan etten itse ole oppinut mitään murretta. Arvostan niitä ja nautin niitten kuuntelemisesta.
Kyllä ne säilyttämisen ja käyttämisen arvoisia on.
ketjussa oli pajon parempi alustus aiheeseen. Sitä ihmettelen, miksi siihen ei Ruuneperi ja monica eivätsuvainneet kirjoittaa asiallisesti ,vaan tahallaan niin että heidän ja samalla ketjuun asiallisesti vastanneiden viestit poistettiin.mutta pitäköön ketjunsa!
ps. En ole tuon mainitun toisen kejun aloittaja, vaan molempien lukija
Kirjoitin siinä ketjussa, että murteita ei pidä liikaa tuputtaa. En vieläkään ymmärrä itseäni poiston aiheuttajana.
jälkeen kirjoitetut poistuivat.
Ei niissä ollut poistamisen aihetta, Monica vain oli ``sillä tuulella`` taas.
miksi levität valheellista tietoa, omiasi. Olen vain kerran poistanut kirjoitukseni ja siitä on aikaa, niin paljon kun olen kirjoittanutkin.
Pidän periaatteenani, kun kerran kirjoitan niin, en tee turhaa työtä, eli en poista.
TULIKO TÄMÄ NYT SELVÄKSI MINUN OSALTANI,
joka sen poisti, ruune ärhäköi alussa ja poisti,nyt on viisaasti hiljaa.
et siittä ko rekattu poistaa, poistuu kaikk alla oleva!!!!
joka suuttus ja ärhäköitsi.
Jäljistä näette, että sheriffi poisti!
ketju samasta aiheesta kuin vähän alempana jo on. Vastaa siihen ja tarkista tietosi myös!
Osallistuin keskusteluun mutta viestini poistettiin. Sinunko toivomuksesta?
Sheriffi kertokoon palstalaisille jos en saa enää kirjoittaa!
montako ketjua ruune onkaan poistanut,,?
Ketjua hyihäpeä!
Myönnän poistaneeni viestejä. Huomionne on täysin oikea!
Kuten tiedätte, on rekisteröidyillä kirjoittajilla tämä oikeus.
On aina valitettavaa jos asiallisia viestejä poistuu. Tulkoon tämä anteeksipyyntö tietoonne.
Nythän on näin: Kun rekisteröity Ruuneperi kirjoittaa mistä tahansa. Oli kysynys lampaanhoidosta, lapsen syntymästä, kauniista kesäpäivästä t.m.s, niin helvettiin minut toivotetaan.
En lähde - vielä. Matka on pitkä, liian pitkä ja kesän lämpö riittää.
Palstalla on murreketju. Osaan lukea! Tässä yritän esittää mielipiteitäni murteista ja niiden merkityksistä.
Oppivat lapset jo varhain jonkinmoisen "mä. mä, sä,säsä" yleiskielen. Tuleeko se TV.stä vai mistä. Minun 3 vuotias pikkumiehenikin puhuu tamperelaisen ja "säsämma"-kielen sekamelskaa.
Se, misä kukakin murettaan käyttää olkoon jokaisen oma asia.
Minua aina ihmetyttää, mistä tulee käyttöön sana "ketä", kun pitäisi käyttää sanaa "kuka".
Siis: "Kuka tulee mukaan?" Väärä ilmaisu: "Ketä tulee mukaan?"
Kuuluuko se johonkin murteeseen. Kuulee usein pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä muuallakin. Onko se vain nuorison kieltä?
'Ketä tulee mun kaa?'
On ollut sietämistä.
Mielestäni on, jos on useampia ehdokkaita.
Tuntuu näin savolaisittain ajateltuna.
"Ketä tulee mun kaveriksi?"
Siinähän sitä on sietämistä.
"Ketkä tulevat minun kanssani", on oikein.
"Ketä" on paikallaan esim. lauseessa:
"Ketä sinä ehdotat mukaan?"
"En ketään", vastaat sinä.
Karmein yhdistelmä on: "Ketä se on?" tai "Ketä niin sanoi?"
Hrrr. - Väristyksiä -
tänne on ilmestynyt.
Keksitkö itse vai onko "häpisijä" murresana?
Sananvapaus on meillä jokaisella, niin häpisijöillä kuin yli 70-vuotiaillakin.
70 vuotiaatkin osaa ilkeitä olla. Heti pannaan nuorempien pikkiin, jos jotain vimoilua on.Eipä silti, epäasiallinen komentti tuo oli häpisijältä, hävetä saisi.
;;;
En totu!
Kyllä mun murtees sanothan "ketä". Eimerkiksi sanothan että "ketä siälä oli". Silloon kun on kysymys usiammasta ihimisestä.
käyttämästä ketä-sanasta, kun on kyse vain ja ainoastaan yhdestä ihmisestä.
Esim. En nähnyt ketä (po. kuka) siellä oli, vaikka tarkoitetaan ainoastaan yhtä henkilöä.
Nimen omaan nuoriso suosii tuota muotoa.
Toisaalta, kielihän kehittyy ja muuttuu koko ajan.
Itselleni tuo ilmaisu on vieras. Mutta kuulinpa tuossa aivan selvästi nuorimmaisten lapsenlapsieni äänen! Miniä on kotoisin pohjoisesta Lapista, ja nykyisin koko perhe asuu siellä. Lapset puhuvat paikallista murretta kuten äitinsäkin.
Taitaa "Akkakin" olla lappilaisia tuosta hoosta päätellen. Minä asun niin Etelä-Lapissa, että "hoon päälle puhujien valtakunta" alkaa vasta naapurikunnasta!
aikalailla etelämpää. Lappilaiset pistää hoon eri paikkaan kun pohjalaiset.
on aivan ihana!
Murteensa, mutta myös ne ajatukset, mitä hän tuo esiin, ovat yllättävän hyviä useinkin.
Niinkuin Ruuneperi sanoitkin, yleiskieli on parhain useimmissa tapauksissa, onhan kohteliasta puhua kieltä, mitä toinenkin ymmärtää.
Useat ulkomaalaisetkin ihastuvat, jos heidän kielellään osaa jotain sanoa, tervehdykset, kiitokset, "molto caldo!" (Italiassa helteellä) jne.
Totta on tuo savon murteen hauskuus, kyllä olen siitäkin pitänyt! Mutta tietenkin vain spesiaalitilanteissa.
En oikein päässyt kärryille,mitä Hän mahtoi tarkoittaa?
Kovalykky tarkoittaa tietysti kovaa onnea, onhan lykky sama kuin onni. Lykkyä tykö, sanotaan, kun toivotetaan onnea.
Ruotsalaisperäinenhän tuo lykky-sana on. Lycka till vaan.
Voi että nautin molenmista,siihen sekoitetettuna vielä tämä Tampereenmurre.
Muutin aikoinaan keski-Suomesta Manseen ja voi,että ärsytti sana moro.
Murteet todellakin ovat rikkaus.
Tykään Hanna Pakarisesta,kun Hän niin aidolla karjalaismurteella haastaa.
Minun mielestäni aloite ei vie murrepalstalta osaansa
Sopusijansa antakoon amateus
vaikuttaa kummasti ihmiseen. Minulla on miniä savosta ja miniän äiti kun viäntää aitoa savoa niin tekisi mieli kiemurrella samaa tahtia.
ottaan rosvo kii!
tekkee työ kunnes tulleepi yö.
kun joku vääntää.
Sellaista ei voi ottaa vakavasti.
DDD
Eikös olekin kummallista, että se, mikä murteella sanottuna naurattaa, ei enää yleiskielellä kerrottuna nauratakaan!
Olen itsekin kirjoittanut murrepakinoita. Kuulijoista ne ovat olleet hauskoja. Lukeminen ei ole yhtä nautinnollista, ellei itse hallitse samaa murretta.
Murteella sitä paitsi pystyy kertomaan sellaisenkin kipeän asian, jota on muuten vaikea sanoa. Murre on kuin panisi laastarin haavan päälle!
Joskus olen kokeillut kääntää jotakin murretekstiäni yleiskielelle, mutta se on menettänyt sielunsa. Sama juttu on pelkästään tylsä ja lässähtänyt yleis- tai varsinkin virallisella kirjakielellä.
Kukin puhukoon arkioloissa sitä kieltä, mikä parhaiten suuhun sopii. Kyllä jokainen osaa vaihtaa yleiskielelle silloin, kun tajuaa tilanteen sitä vaativan.
Enemmän on syytä olla huolissaan murteitten katoamisesta kuin liiasta käytöstä. Murteitten uusi arvostus on minusta hieno asia. Toivottavasti se ei jää ohimeneväksi muoti-ilmiöksi.
Kiittämättömi ihmise ova.
Onk ruakka puuttunu?
Onk koska kalja loppunu?
Eik ol saanu katto pääs pääl ko on tarvit?
Ain vaa kuulu sama protina,
nimpal kamala ja kauhia ja
voijessusniimaakasteajatelkkamitähullu
on kaik olevanas?
Mut älä mittä puhu,
kyl täält kauneut löytty, kyl oikke.
Kom pohjospualt kaupunkki tule,
kulkke ooppera ohi,
kiärttä pari oksenust,
mene eruskunttatalo ohi vilkasemat,
kumartta hevosel eik astu kusilammikko,
orotta varti et valo huutava
iiiiiiiiiiiiiiiii
ja päästävä tiä yl oikkial ja siit taas vasemal,
see jo näkky.
Laitur 24
pikavuaro Turkku.
Heli Laaksonen
Tuossa otsikossa en kirjoita koirasta nimeltä murre.
Minut on mielipiteitteni takia katsottu ehkä jopa murteiden vihaajaksi. Kaukana siitä. Täällä Turun seudulla saa puhua omaa murrettaan kaikkialla, ilman, että kukaan hämmästyy.
Miksikään viralliseksi oppikieleksi en murteita käsitä otettavaksi.
Turussa toki on omaa murretta tutkittu ihan akateemisella tasolla. Kirjojakin julkaistaan ja minäkin jokaisen ostan. Viimeisin lukemani on "Kröpösnikkarin kootut", tarinoita vanhoilta ajoilta. Mikäkö on kröpösnikkari? See o simmone huano puusep ku tekke kröpölist (epätasast ja huano) jälkke.
Meil kotopuales, tual Läntisel Uurelmaal, sanotti, et pist pelti kiine ettei Nylppä pääs sisäl. Puutöitä tehti nääs tuvas talvisaikka.
Nylppä o ikänku ton Kröpösnikkari velipual. Savupiipun kautta sen Nylpän peljätti sisäl tuleva.