Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Pilvipouta on kauhea

    Mulla diagnosoitiin paniikkihäiriö vuonna 1991. Apua, siitä on siis jo 16 vuotta ja olen kuitenkin vasta pian 35-vuotias! Ja olihan se vaiva toki ennen diagnoosiakin olemassa.

    Muistan, kuinka mulle tuli silloin alussa kamala paniikkikohtaus pilvipoutaisella säällä. Yhä edelleen kammoksun pilvipoutaa. Se tuntuu painostavalta ja ahdistavalta. Heti kun aurinko pilkottaa pilven takaa, olo helpottuu, ja sadekin "kelpaa". Kyllä ihmismieli on kummallinen. Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Kuinka olette selvinneet niiden kanssa?
    7682
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 7

    Vanhimmat

    mulla kans aurinkoisella ilmalla on helpompaa, en tiiä mistä sit johtuu

    Äänestä

    • Mulla diagnosoitiin sopeutumisahdistuneisuus, joka sisältää voimakkaita pelkotiloja, pilvipoutainen on kaikkein pahin, sade ja aurinko on paljon helpompia... Kämpässä olo on ahdistuneena pahin, jo parvekkeelle meneminen auttaa vähäsen...

      Äänestä

    lä olen huomannut, sen silloin kun vielä ahdistuin helposti.

    Äänestä

    Itse en kestä lämpimiä ilmoja, enkä varsinkaan kuumasta ja aurinkoisesta säästä. Tämä johtuu varmasti siitä, että mulla iskee paniikki helposti kun on lämmin, sillä paniikin aikana musta aina tuntuu että mun koko vartalo olisi tulessa. Se on kamalaa!

    Äänestä

    Mulle "omin" säätila on taas vähän synkkä ja harmaa. Semmonen sykysyinen ilma. Jostain syystä mulle auringon esiin tulo aiheuttaa ahdistusta, ja kevät on joka vuosi yhtä väsymystä ja hermostuneisuutta. Kaikki ahdistukset ja neuroosit tulee päälle pahiten keväällä.

    En tykkää olla esillä, enkä tykkää odottamattomasta huomiosta. Keväällä tuntuu, kuin olisi koko aika enemmän nähtävissä ja esillä, kuin talvella pimeän aikaan.

    Äänestä

    Miksi pelkäät säätä kun et sitä voi edes kontrolloida ? Et voi paeta ikään kuin diagnoosisi turvin että et vaatisi itseltäsi enemmän niin henkisesti kuin fyysisestikin.

    Äänestä

    • ...vastauksesi omaan arvoonsa.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Säätyttö kirjoitti:

    Mulla diagnosoitiin paniikkihäiriö vuonna 1991. Apua, siitä on siis jo 16 vuotta ja olen kuitenkin vasta pian 35-vuotias! Ja olihan se vaiva toki ennen diagnoosiakin olemassa.

    Muistan, kuinka mulle tuli silloin alussa kamala paniikkikohtaus pilvipoutaisella säällä. Yhä edelleen kammoksun pilvipoutaa. Se tuntuu painostavalta ja ahdistavalta. Heti kun aurinko pilkottaa pilven takaa, olo helpottuu, ja sadekin "kelpaa". Kyllä ihmismieli on kummallinen. Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia? Kuinka olette selvinneet niiden kanssa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu