Rantarock -95

törttöili pahasti !

Say no more!

Tietääkö kukaan mitä kuuluu Lönkän Orankille nykyään?

Teltassa jurrasin niin kovasti anaaliin ettei mitään rajaa. Hauska oli huomata että suolen haju oli aivan erilainen aktin alussa ja lopussa. Aluksi oli sellainen tuoreen imelä ja lopussa yli tunnin jyystön jälkeen käry oli ikäänkuin kuivakka mutta ei lainkaan niin pistävä. Leila K pisti elektrikkiä meneen kun junttasin... 😝

Leila K, Hän ei ollut Shemale

https://www.youtube.com/watch?v=Jl_5NHTvDAI

nuoren anssin peräreikää rassattiin 24/7

mitä tämä on en tajua

Kaikille lienee selvää, että tasaisin väliajoin julkisuuteen nousee huhuja vuoden 95 Rantarock-juhannusfestarista. Samalla nuo huhut heijastuvat myös tällä muuten varsin tasottomalla julkkisforumilla. Yleensä sitkeätkin huhut pysyvät vain harmittomina huhuina kunnes niiltä katkaistaan siivet tai kunnes niiden faktuaalisuus todistetaan. Keskivertohuhu yksinkertaisesti kuihtuu pois ihmisten menetettyä mielenkiintonsa sitä kohtaan.

On kuitenkin poikkeuksia, niin sanottuja superjuoruja, jotka alkavat elää omaa elämäänsä siinä vaiheessa kun julkinen mielenkiinto niitä kohtaan on jo laantumassa. Hieman yksinkertaistaen: huhumylly alkaa pyöriä niin suurilla kierroksilla, että syntyy lumipalloilmiö, jonka kierteissä huhu ruokkii itseään laajentuen lopulta hallitsemattomaksi informaatiokaaokseksi. Tästä nykyaikaisesta ilmiöstä parhaimpana esimerkkinä mainittakoon jo yli kymmenen vuoden takaiset tapahtumat Vaasan Rantarockissa.

Nykyisille nuorille Rantarockin tapahtumat eudustavat hieman samankaltaista ilmiötä kuin Matti Nykänen. Kukaan ei tunnu muistavan häntä hänen alkuperäisistä ansioistaan, vaan hänen nykyinen julkisuusarvonsa perustuu lähinnä myyttisiin mittoihin kohoneeseen urpoiluunsa. Kuinka moni nykyajan teini muistaa Rantarockin rakkauden, musiikin ja sammumattoman auringon juhlana? Kuinka monelle Rantarock edustaa irstasta bakkanaalia, jumalattoman puikotuksen mustaa messua, jonka ylimpinä mestareina toimivat Olli, Ollin isä, Ollin setä ja tiettävästi myös Ollin poika? Arvaamattakin on selvää, että jälkimmäinen on se Totuus, johon suuri enemmistö on kasvatettu uskomaan.

Vuosien vierittyä jo näin pitkälle on paljon jo hävitty. Muodollinen oikeus voi vielä kuitenkin tapahtua, ja ennen kaikkea tulevat jälkipolvemme ansaitsevat jäädä osattomiksi tästä kaikesta kokemastamme. Ehdotankin, että asetetaan joko Laura Tarastin tai Martta Ahtisaaren johtama totuuskomissio tutkimaan Rantarockin tapahtumia niiden viimeistä piirtoa myöten. Julkisuuden henkilöiden osallisuus on selvitettävä ja nimet on tuotava julkisuuteen. Liian moni viaton on jo saanut kärsiä.

Vanhempien suomalaisten, -95 Rantarokissa paikalla olleiden, keskuudessa juhlat muistetaan siitä, että nuorta mäntyharjulaispoikaa pani useampikin karju.