Oletteko te jotka olette nyt aikusia tunteneet nuoruudessanne samoin? Olen nyt 16 vuotias ja minua pelottaa... Olen nyt menossa opiskelemaan, mutta se ei vielä minua pelota vaan se, että sen kolmen vuoden päästä kaikki menevät ihan muualle ja menetän ystäväni. Vaikka saisin uusia ystäviä niin jään todella ikävöimään heitä. :(( Oletteko te aikuiset vielä ystäviä niiden kanssa jotka asuvat kaukana teistä? Ja minua pelottaa sekin ettei minusta enään välitetä... Jos ystäväni asuvat muualla, saavat uudet ystävät ja jään unohduksiin. Ja vanhempia kohtaan tunnen samoin: Minä en ole sitten enää se pikkutyttö joita he hoitivat, vaan aikuinen jonka on selvittävä itse. Tämä saattaa ihan kuulostaa tyhmältä.. :( Kirjoitin tänne siinä toivossa, että saisin lohtua joiltain jotka ovat kokeneet tämän saman elämänvaiheen. Toivoisin vastauksia...
Aikuistumisen pelko
PelkääväTyttö
6991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen myös 16 ja tunnen hyvin usein samoin. Eivätkö kaikki sitten ainakin jossain määrin pelkää aikuistumista?
En tarkalleen tiedä, miksi pelkään, mutta kai tulevaisuus jo itsessään on hieman pelottava asia.
Ei kannata murehtia liikoja, elä vaan tässä hetkessä äläkä turhaan mieti liikaa tulevaisuuttasi. Se tulee kyllä, jos on tullakseen.
Jos ne on sun kavereita niin ne ei unoha sua ikinä aivan ku säkään et sielä misä ikinä ootkaan niin unoha niitä. En mäkään oo unohtanu ketään.
Mä pelkään kuolemaa.. Se tulee.. Sekuntti sekuntilta
se tulee lähemmäks.. Mitä sitten tapahtuu?.. Mitä kavereille tapahtuu? Tulee ikävä äitiä ja sitten omia lapsia.. APUA!!! Vaikka siihen onkin vielä melkein 70 vuotta ainakin toivottavasti, mutta mä oon ihan paniikissa.. :( En halua kuolla. Tiiän että jumala on olemassa ja paratiisi myös, mutta entä jos en pääse sinne? Jos kuolema onkin vaan mustaa, mustaa ja mustan takana vielä enemmän mustaa ja pimeyttä.. Se tulee.....
Mulla on taas päinvastainen ajatus tuota kohtaa. Odotan kuolemaa. Oon niin utelias tietämään mitä sitten tapahtuu. Mutta aiheesta tärkeämpään: Sinun ei pidä ajatella liikaa, kuolema on osa meidän kaikkien elämää ja se tulee kun on sen aika. Nauti hetkestä tässä ja nyt. Älä ajattele liikaa tulevaisuutta. Vielä ei ole sen aika. En osaa tuon paremmin lohduttaa. :/ Voimia!
Et oo tosisas Jumala? paratiisi? salli mun nauraa, ehkä oot idiootti mut älä nyt noihin satuihin usko
Ootkos koskaan käyny kirkossa?? Muussa kuin luterilaisessa? esim helluntaiseurakunnassa??
Et varmaan oo ikinä nähny kuinka ihmisii parantuu koko ajan syövästä sun muusta kun rukoillaan!!!!