Täällä on ennenkin keskusteltu hieman Nummenmaan kirjan virheistä. On tämä ärsyttävää yrittää päntätä, kun kirja kuhisee virheitä. On mietittävä, vastatako kirjan mukaan vai oman järjen. Jos vastaukset on perustettava kirjan tietoihin, voiko oikeasta vastauksesta tulla periaatteessa miinuksia.
Meinaako joku opetella varianssianalyysin epäparametrisiä testejä, joita on pari kappaleessa 15? Varianssianalyysiahan ei alueeseen kuulu, mutta jotta epäparametrisia menetelmiä osaisi käyttää, pitäisi varianssianalyysi tuntea paremmin. Miten teette?
Harjoitusten tekemistä vaikeuttaa se, että tehtävien annoissa ei lue, millä merkitsevyystasolla nollahypoteesi hylätään. Se vaihtelee tehtävittäin vastauksien perusteella, mutta on ärsyttävää, kun tehtävän annot on niin huonot.
Kiire tässä tulee. Harjoituskirjassa olen menossa vasta epäparametrisissa tehtävissä. Ja tehtäviä on osittain vaikea tehdä, koska kirjan teksti ja esimerkit on laskettu välillä eri tavalla.
Miten muilla valmistelut sujuvat?
Meinaako joku opetella varianssianalyysin epäparametrisiä testejä, joita on pari kappaleessa 15? Varianssianalyysiahan ei alueeseen kuulu, mutta jotta epäparametrisia menetelmiä osaisi käyttää, pitäisi varianssianalyysi tuntea paremmin. Miten teette?
Harjoitusten tekemistä vaikeuttaa se, että tehtävien annoissa ei lue, millä merkitsevyystasolla nollahypoteesi hylätään. Se vaihtelee tehtävittäin vastauksien perusteella, mutta on ärsyttävää, kun tehtävän annot on niin huonot.
Kiire tässä tulee. Harjoituskirjassa olen menossa vasta epäparametrisissa tehtävissä. Ja tehtäviä on osittain vaikea tehdä, koska kirjan teksti ja esimerkit on laskettu välillä eri tavalla.
Miten muilla valmistelut sujuvat?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kirjassa todella on PALJON virheitä. Mielestäni, jos kirjan ohjeiden ja kaavojen mukaan on tehtävät tehnyt niiden mukaan oikein laskenut, miinuksia ei voi ottaa.
Eivätkös pääsykokeet ole juuri kuuluisia siitä, että kirjat on päntättävä tarkasti ja niiden mukaan vastattava?
Olen itse opiskellut nuo epäparametrisetkin menetelmät, mutta valmennuskurssin mukaan kuulemma eivät ole välttämättömiä.
Tsemppiä lukemiseen!
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että rajat ovat käytännössä tutkijasta riippuvaisia. Yleisenä ohjenuorana voidaan kuitenkin sanoa, että merkitsevyysrajana voidaan pitää tuota .05:ttä. Eli mikäli p-arvo on sen alle, astuu vaihtoehtoinen hypoteesi voimaan. Ja, jos taas p-arvo on tuota arvoa suurempi, jää nollahypoteesi voimaan.
Niin ja piti tietenkin sanoa, että kirja takana on ne taulukot, joista taas näkee kriittiset arvot.