Kaikkien aikojen legendaarisin tarkka-ampuja - Simo Häyhä - yhä maailmantilaston ykkönen
Valkoinen kuolema
Suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä on edelleen kaikissa kansainvälisissä tilastoissa maailman ykkösampuja. Kaikkien aikojen legendaarisin tarkka-ampuja elää nykyisin Ruokolahdella poissa julkisuudesta 93-vuotiaana.
Simo Häyhästä tuli Talvisodassa Kollaan rintamalla venäläisten kauhu "valkoinen kuolema", joka vähensi vihollisen rivejä yli 500:llä osumalla.
Reservinkorpraali Simo Häyhä lähti Rautjärveltä ylimääräisiin kertausharjoituksiin kesän 1939 jälkeen kun Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta alueita Leningradin puolustuksen varmistamiseksi.
Pystykorva avotähtäimillä
Häyhällä oli mukanaan jalkaväenkivääri mallia m/28-30, jonka piipusta löytyivät leimat SAKO ja S.K.Y., Suojeluskuntain Yleisesikunta. Aseessa oli avotähtäimet ja jyvän suojuksina pystykorvat.
Tämä pystykorvakivääri, sarjanumero 60974, pysyi Häyhän "morsiamena", kun Kollaa kesti. Viikkoa ennen talvisodan loppumista "Simunaksi" kutsuttu karjalainen haavoittui räjähtävästä luodista leukaansa, ja sota oli hänen osaltaan ohi.
Marsalkka Mannerheim ylensi päiväkäskyllään Simo Häyhän tämän toivuttua 28. elokuuta 1940 alikersantista suoraan vänrikiksi.
Fil. maist, kirjailija Petri Sarjanen on tehnyt legendaarisesta suomalaisesta tarkka-ampujasta faktaa ja fiktiota sisältävän kirjan Valkoinen kuolema. Kustantajana on Revontuli.
Kirjaa varten hän on haastatellut myös Simo Häyhää itseään. Kun Sarjanen syyskuussa kysyi Ruokolahdella Häyhän kotona, mikä teki hänestä niin taitavan ampujan, vanhus vastasi aika lakonisesti:
- Harjotus.
Kärkipaikalla aina sama mies
Sarjanen on liittänyt tarinan lopuksi myös yhden tunnetuimmista kansainvälisistä tarkka-ampujatilastoista.
- Internetistä löytyy lukuisia tarkka-ampujatilastoja. Ne poikkeavat tekijästä ja tilastointiperiaatteista riippuen hieman toisistaan.
Kärkipaikkaa pitää kuitenkin aina sama mies. Viipurin suojeluskuntapiirin mestariampuja Simo Häyhä luvulla 500 . Erään suomalaisen rintamatiedon mukaan luku olisi peräti 542. Osumista nimittäin pidettiin päivittäin Kollaalla kirjaa.
Tilaston seitsemän ensimmäistä tarkka-ampujaa ovat toisessa maailmansodassa taistelleita. Toisella tilalla on venäläinen Nikolay Ilyin (496) ja sitten saksalainen Erwin König (400 ).
Häyhä ampui kaikki laukauksensa avotähtäimellä, venäläiset kiikarilla. "Vain" sadan osuman pintaan Vietnamissa yltäneet amerikkalaiset käyttivät sekä uudenaikaisempia aseita että kehittyneitä kiikaritähtäimiä.
Tarkka-ampujan taakka
Tarkka-ammunta sodassa herättää ihmisissä voimakkaita tunteita, niin siviileissä kuin sotilaissakin.
Sarjanen pohtii, miksi tarkka-ampujat ovat niin vihattuja, saavathan esimerkiksi tykkimiehet tai lentäjät sodissa aseillaan aikaan paljon massiivisempaa tuhoa.
Eräs tärkeä tekijä tarkka-ampujan taakkaan on Sarjasen mukaan varmasti se, että asiaa tunteellisesti lähestyttäessä tarkka-ammunta sodassa lähenee murhaamista enemmän kuin neutraalia tappamista - joka on ikäänkuin sallitumpaa.
Asiaa puhtaasti analyyttisesti lähestyttäessä kuva kääntyy ylösalaisin. Tykistökeskityksiä tai lentopommituksia suunniteltaessa ei koskaan voi olla täysin varma siitä, kuinka paljon alueella on siviilejä. Tarkka-ampuja taas tietää, onko kohteella yllään siviili- vai sotilasasu.
Neljä ja puolisataa metriä
Häyhä komennettiin tarkka-ampujaksi Marokon Kauhun, reservinluutnantti Aarne Juutilaisen komppaniaan. Myös vastapuolella oli tarkka-ampujia, joiden tähtäimeen joutuivat varomattomat suomalaiset taistelijat. Erityisesti venäläiset tarkka-ampujat etsivät suomalaisia upseereja.
Suomalaisia oli jo pitkään piinannut erittäin tarkka venäläinen tarkka-ampuja. Juutilaisen komppaniasta oli kaatunut lyhyen ajan sisällä jo kolme joukkueenjohtajaa ja vielä viimeksi joukkueen johtajaksi määrätty taistelulähetti-aliupseeri.
Häyhä sai tehtäväkseen venäläisen tarkka-ampujan ja lähti lämpimästi pukeutuneena maastoon. Hän käytti mielellään tavallisella avotähtäimellä varustettua kivääriään, vaikka venäläisiltä napattuja kiikarikiväärejä olisi ollut saatavilla.
Avotähtäimellä ammuttaessa kun ei tarvinnut nostaa niin ylös, kuin kiikarilla tähdättäessä, ja kuolema suhahti usein tarkka-ampujaa senttien päästä.
Tunnit kuluivat, mitään ei tapahtunut. Sitten vihollisen tarkka-ampuja teki virheen ja Häyhä kuittasi neljästä ja puolesta sadasta metristä.
Hän lähti varovaisesti ryömimään taakse. Vihollisen pikatykin kranaatteja alkoi iskeytyä asemaan, jossa Häyhä oli juuri ollut.
Valkoinen kuolema
Suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä on edelleen kaikissa kansainvälisissä tilastoissa maailman ykkösampuja. Kaikkien aikojen legendaarisin tarkka-ampuja elää nykyisin Ruokolahdella poissa julkisuudesta 93-vuotiaana.
Simo Häyhästä tuli Talvisodassa Kollaan rintamalla venäläisten kauhu "valkoinen kuolema", joka vähensi vihollisen rivejä yli 500:llä osumalla.
Reservinkorpraali Simo Häyhä lähti Rautjärveltä ylimääräisiin kertausharjoituksiin kesän 1939 jälkeen kun Neuvostoliitto oli vaatinut Suomelta alueita Leningradin puolustuksen varmistamiseksi.
Pystykorva avotähtäimillä
Häyhällä oli mukanaan jalkaväenkivääri mallia m/28-30, jonka piipusta löytyivät leimat SAKO ja S.K.Y., Suojeluskuntain Yleisesikunta. Aseessa oli avotähtäimet ja jyvän suojuksina pystykorvat.
Tämä pystykorvakivääri, sarjanumero 60974, pysyi Häyhän "morsiamena", kun Kollaa kesti. Viikkoa ennen talvisodan loppumista "Simunaksi" kutsuttu karjalainen haavoittui räjähtävästä luodista leukaansa, ja sota oli hänen osaltaan ohi.
Marsalkka Mannerheim ylensi päiväkäskyllään Simo Häyhän tämän toivuttua 28. elokuuta 1940 alikersantista suoraan vänrikiksi.
Fil. maist, kirjailija Petri Sarjanen on tehnyt legendaarisesta suomalaisesta tarkka-ampujasta faktaa ja fiktiota sisältävän kirjan Valkoinen kuolema. Kustantajana on Revontuli.
Kirjaa varten hän on haastatellut myös Simo Häyhää itseään. Kun Sarjanen syyskuussa kysyi Ruokolahdella Häyhän kotona, mikä teki hänestä niin taitavan ampujan, vanhus vastasi aika lakonisesti:
- Harjotus.
Kärkipaikalla aina sama mies
Sarjanen on liittänyt tarinan lopuksi myös yhden tunnetuimmista kansainvälisistä tarkka-ampujatilastoista.
- Internetistä löytyy lukuisia tarkka-ampujatilastoja. Ne poikkeavat tekijästä ja tilastointiperiaatteista riippuen hieman toisistaan.
Kärkipaikkaa pitää kuitenkin aina sama mies. Viipurin suojeluskuntapiirin mestariampuja Simo Häyhä luvulla 500 . Erään suomalaisen rintamatiedon mukaan luku olisi peräti 542. Osumista nimittäin pidettiin päivittäin Kollaalla kirjaa.
Tilaston seitsemän ensimmäistä tarkka-ampujaa ovat toisessa maailmansodassa taistelleita. Toisella tilalla on venäläinen Nikolay Ilyin (496) ja sitten saksalainen Erwin König (400 ).
Häyhä ampui kaikki laukauksensa avotähtäimellä, venäläiset kiikarilla. "Vain" sadan osuman pintaan Vietnamissa yltäneet amerikkalaiset käyttivät sekä uudenaikaisempia aseita että kehittyneitä kiikaritähtäimiä.
Tarkka-ampujan taakka
Tarkka-ammunta sodassa herättää ihmisissä voimakkaita tunteita, niin siviileissä kuin sotilaissakin.
Sarjanen pohtii, miksi tarkka-ampujat ovat niin vihattuja, saavathan esimerkiksi tykkimiehet tai lentäjät sodissa aseillaan aikaan paljon massiivisempaa tuhoa.
Eräs tärkeä tekijä tarkka-ampujan taakkaan on Sarjasen mukaan varmasti se, että asiaa tunteellisesti lähestyttäessä tarkka-ammunta sodassa lähenee murhaamista enemmän kuin neutraalia tappamista - joka on ikäänkuin sallitumpaa.
Asiaa puhtaasti analyyttisesti lähestyttäessä kuva kääntyy ylösalaisin. Tykistökeskityksiä tai lentopommituksia suunniteltaessa ei koskaan voi olla täysin varma siitä, kuinka paljon alueella on siviilejä. Tarkka-ampuja taas tietää, onko kohteella yllään siviili- vai sotilasasu.
Neljä ja puolisataa metriä
Häyhä komennettiin tarkka-ampujaksi Marokon Kauhun, reservinluutnantti Aarne Juutilaisen komppaniaan. Myös vastapuolella oli tarkka-ampujia, joiden tähtäimeen joutuivat varomattomat suomalaiset taistelijat. Erityisesti venäläiset tarkka-ampujat etsivät suomalaisia upseereja.
Suomalaisia oli jo pitkään piinannut erittäin tarkka venäläinen tarkka-ampuja. Juutilaisen komppaniasta oli kaatunut lyhyen ajan sisällä jo kolme joukkueenjohtajaa ja vielä viimeksi joukkueen johtajaksi määrätty taistelulähetti-aliupseeri.
Häyhä sai tehtäväkseen venäläisen tarkka-ampujan ja lähti lämpimästi pukeutuneena maastoon. Hän käytti mielellään tavallisella avotähtäimellä varustettua kivääriään, vaikka venäläisiltä napattuja kiikarikiväärejä olisi ollut saatavilla.
Avotähtäimellä ammuttaessa kun ei tarvinnut nostaa niin ylös, kuin kiikarilla tähdättäessä, ja kuolema suhahti usein tarkka-ampujaa senttien päästä.
Tunnit kuluivat, mitään ei tapahtunut. Sitten vihollisen tarkka-ampuja teki virheen ja Häyhä kuittasi neljästä ja puolesta sadasta metristä.
Hän lähti varovaisesti ryömimään taakse. Vihollisen pikatykin kranaatteja alkoi iskeytyä asemaan, jossa Häyhä oli juuri ollut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sotatilan aikana tuskin kukaan voi käyttää tarkka-ampujasta nimitystä "murhaaja". Kuten sanoit, tykistötuli, kranaattikeskitys ja ilmapommitukset tuhosivat erottelematta sotilaita ja siviilejä. Häyhä oli legenda, mutta yleisestikin ottaen venäläiset pelkäsivät suomalaisia tarkka-ampujia, joista käytettiin nimitystä "käki" (ven. kukushka).
t. Mirkku
lailla tarkkaampujat olivat molemmin puolin.häyhä suomessa sai mitskuja niin kova kaveri että huh huh,yksinäinen susi,taisteli minkä taisteli ja jätti loput taistelematta eli vanhaksi hieno vaatimaton ja erittäin oikeudenmukanen mies
pas** kiinnostaa
ei voi tietää. Ainakin minua yksittäisetkin sankaritarut kiinnostavat, ne tekevät historiasta elävämmän kuin pelkät tilastoluvut.
t. Mirkku
kiinnostaakun tajuaisit että joitakin oli pakko kiinnostaa tai lähti henki .muuten oli niitäkin jotka valitsi toisen tien kuoleman vakaumuksen puolesta ja täytyy kyllä sanoa itken kyyneleeni heimoni aatteeni ja lasteni vuoksi teen sen tänään huomenna ja aina
jos näitä ei olisi ollu silloin,luultavasti me oltais oltu sodan jälkeen siperias työ leirillä
sala-ampuja väiymään puihinsa, Keskittykään sensijaan tutkimaan vaikka Amerikan nativekansojen historiaa. Gerenimo niminen apace mies hölkkäsi soturitoveriensa kärjessä vielä yli nejäkymmen vuotiaana, päivittäin 45 kilometrin matkoja murtomaastossa , kaikki tämä niukalla ravinolla
siinä oli romaniverta.
Omatkin pelkäsivät.
Miten tämä liittyy romaneihin? Ampuiko romaneja?