Löysin tästä artikkelista mielenkiintoisen jutun:
Sisäilman allergeenien merkitys
Duodecim 1996;112(15):1378, Tari Haahtela
"Sisäilman allergeenit ovat tärkeitä tekijöitä niin astmassa kuin muissa hengitystieallergioissa (Platts-Mills ym. 1992 ja 1995, Sporik ym. 1992). Nämä allergeenit ensin herkistävät alttiita henkilöitä ja aiheuttavat sitten limakalvojen allergista tulehdusta ja lopulta toimintahäiriöitä, kuten keuhkoputkien ja nenätiehyiden ahtautumista. Tutkimukset Yhdysvalloista, Euroopasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista osoittavat yhtäpitävästi, että IgE-välitteinen herkistyminen sisäilman allergeeneille ja pitkäaikainen altistuminen ovat keskeisiä astmaan sairastumisen riskitekijöitä."
Olen menossa työterveyslaitokselle altistuskokeisiin, eikä minulla ole minkään kosteusvauriohomeen IgE-vasta-ainetta. IgG:tä on kyllä jakaa vaikka muillekin.
Jääkö minulta nyt saamatta ammattitauti, koska minulla ei ole IgE:tä? Mikä nyt neuvoksi? Tietääkö joku, mitä minun pitäisi tehdä, jotta saisin kehooni IgE:tä? Voiko sitä ostaa esim. netistä?
Kuulin, että työterveyslaitoksella saa tosi helpolla diagnoosiksi astman, mutta eihän mulla ole mitään mahiksia?
Sisäilman allergeenien merkitys
Duodecim 1996;112(15):1378, Tari Haahtela
"Sisäilman allergeenit ovat tärkeitä tekijöitä niin astmassa kuin muissa hengitystieallergioissa (Platts-Mills ym. 1992 ja 1995, Sporik ym. 1992). Nämä allergeenit ensin herkistävät alttiita henkilöitä ja aiheuttavat sitten limakalvojen allergista tulehdusta ja lopulta toimintahäiriöitä, kuten keuhkoputkien ja nenätiehyiden ahtautumista. Tutkimukset Yhdysvalloista, Euroopasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista osoittavat yhtäpitävästi, että IgE-välitteinen herkistyminen sisäilman allergeeneille ja pitkäaikainen altistuminen ovat keskeisiä astmaan sairastumisen riskitekijöitä."
Olen menossa työterveyslaitokselle altistuskokeisiin, eikä minulla ole minkään kosteusvauriohomeen IgE-vasta-ainetta. IgG:tä on kyllä jakaa vaikka muillekin.
Jääkö minulta nyt saamatta ammattitauti, koska minulla ei ole IgE:tä? Mikä nyt neuvoksi? Tietääkö joku, mitä minun pitäisi tehdä, jotta saisin kehooni IgE:tä? Voiko sitä ostaa esim. netistä?
Kuulin, että työterveyslaitoksella saa tosi helpolla diagnoosiksi astman, mutta eihän mulla ole mitään mahiksia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
eosinofiilisia valkosoluja. Niiden löytymisellä kehostasi saat todella helpolla työterveyslaitoksella astman. Eivät varmasti ala urputtamaan!
Löysin tämän eosinofiilitiedon tästä artikkelista:
Tulehdusproteiinien käyttö astman diagnostiikassa
Duodecim 1995;111(16):1616 Tuula Metso, Ritva Sorva, Tari Haahtela
Toivottavasti ymmärsin asian oikein, koska artikkelissa luki näin:
"Kansainvälinen konsensuslausuma vuodelta 1992 määrittelee astman keuhkoputkien tulehdukselliseksi sairaudeksi, jolle on tyypillistä monien tulehdussolujen - kuten syöttösolujen ja eosinofiilien - lisääntyminen (International Consensus Report 1992)."
Tekstissä lukee lisäksi, että eosinofiilien määrän lisäntyminen liittyy myös kahteen muuhun sairauteen: allergiseen nuhaan tai laaja-alaiseen ihottumaan. No sinähän näet helposti laaja-alaiset ihottumat, tuskin niitä sinulla on. Jos sinulla on allerginen nuha, niin niistät hyvin nenäsi aina ennen lääkärintarkastusta. Kannattaa myös syödä ainakin jo viikkoa ennen työterveyslaitokselle menoa sisu-pastilleja. Näin pystyt poissulkemaan kaksi muuta sairautta, joissa eosinofiilit ovat koholla. Jäljelle jää vain astma. Aika näppärä konsti vai mitä?
Kun ei ymmärrä kokonaisuuksia, ei kannata poimia yksittäisiä tietoja ja ryhtyä tulkitsemaan niitä. Kohonneet eosinofiilit voivat liittyä lukemattomiin eri sairauksiin. Ne eivät siis myöskään ole astman kriteereitä.
Mulla on daignosoitu allerginen astma, mutta ei löydy allergiaa. Eosinofiileissä on vain marginaalinen nousu. Saatan olla lievästi allerginen pölypunkeille, mutta niistä kuulema oireilee ei-allergisetkin. Saatan myös olla hiukan allerginen koiralle. Riippuu ihan missä prickit tehdään ja kuka niitä tulkitsee... Yksi pistää astman syyksi koiran, toinen kumoaa sen. Homeille en ole allerginen, IgE vasta-aineita ei ole, mutta poden töissä joka päivä aivan selviä allergiaoireita. Ja nimenomaan töissä, en kotona pölypunkkien ja koiran kanssa.
Ammattitautitutkimukset ovat kesken. Enkä tiedä mitä tämä kaikki tarkoittaa. Kohta en jaksa enää edes miettiä.
altistusmistasi, jotta sinulle syntyisi myös keuhkoputken ahtauma, jota sitten sanovat astmaksi, vaikka IgE ja eosinofiilit puuttuvat.
Tälläinen teksti:
"Aikaisemmin on saatu näyttöä homepölykeuhkon jatkumisesta keuhkoputkien ahtautumisena, mutta nämä kaksi potilasta tuovat mieleen sellaisen mahdollisuuden, että sairaus etenisi myös keuhkorakkuloiden tasolla altistuksen loppumisen jälkeen."
löytyi tästä:
Homepölykeuhkoa seuraava etenevä keuhkofibroosi,
Duodecim 1994;110(17):1593 Ilkka Salmi, Tuomo Kava
Kauhistuttavaa lukea myös se, että homepölykeuhko jatkuu vaikka altistus loppuisi. Tieto, että pitkittynyt altistuminen lisää myös keuhkoputken ahtauman mahdollisuutta, on aivan varmasti ollut työterveyslaitoksen tiedossa vuonna 1995, kun aloittivat altistuskokeet. Helppo homma saada puhallustehot laskemaan höyrymäisellä allergeeni-uutteella, koska keuhkoputki on jo valmiiksi supistumisherkkä. Ovela temppu!
siinä toivossa, että täällä olisi uusia tai satunnaisia lukijoita, joihin juttusi uppoisivat.
Majvik II:ssa todettiin, että altistuskokeet TTL:llä on lopetettu.
Siksi kysynkin, että millä perusteella ja millä ammattitautiepäilyperusteella olet saanut lähetteen TTL:lle?
Sillä taas kuinka paljon IgG-vasta-aineita verestä löytyy homeitiöille vai löytyykö ollenkaan, ei ole ammattitaudin toteamisen suhteen merkitystä.
Joka sairaudella on lääketieteelliset kriteerit joiden on täytyttävä ennenkuin diagnoosi heltiää.
Koskee myös allergisia keuhkosairauksia.
Ja kuulopuheisiin ei pidä koskaan uskoa.
Faktatietoa on, että allergiaa voi olla, riippuen perimästä, niin IgE-, IgM-/IgG-vasta-ainevälitteistä kuin tyystin vasta-ainevälitöntäkin.
Tutkimusten mukaan vain 10 prossaa väestöstä perii geneettisesti allergeenille IgE-vasta-ainevälitteisyyden ja 90 prossaa perii ns. viivästyneen reaktiotyypin.
Pidän muuten kirjotustasi tiettyyn keuhkosairauteen suuntautuvana mielipideohjailuna ilman todellisuuspohjaa.
Joten kirjoittaisitko sanasta sanaan tälle palstalle mitä lukee lääkärisi TTL:lle antamassa lahetteessä, eli osoittaisitko minun olevan väärässä sinun suhteesi?
lukiessani, että kosteusvauriomikrobipöly aiheutti aina vuoteen 1995 saakka homepölykeuhkon, ei koskaan astmaa. Ja jos oli homeen aiheuttama astma, niin se varmistettiin aina ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-aineella.
Kyseessä oli kaiken lisäksi ns. normaali ulkoilman home tai tuotannollisista seikoista johtuvan määrätyn homeen kasvu, ei kosteusvauriomikrobin. Olen nyt myös oppinut vihdoin ja viimein tältä palstalta, että pitää puhua nimenomaan kosteusvauriomikrobien aiheuttamasta sairaudesta, joka on ihan eri asia kuin homeallergia, vaikka allergisessa alveoliitissa esiintyy myös sana "allerginen".
Allergialla siis tarkoitetaan hengityselinten limakalvojen sairautta tai ihon allergiaa tai ruuansulatuselimen allergiaa. Tiedän myös, että limakalvojen puolustukseen osallistuu aina IgE. Sen sijaan IgG paljastaa, että jokin elimistölle vieras proteiini on päässyt aina keuhkorakkuloihin asti.
Mitä ihmettä tapahtui vuonna 1995. Alkoiko ttl silloin altistamaan ja jos puhallustehot pienenivät, niin sanoivat, että astmaa se on. Siis astmaan liittyviä tulehdussoluja ei tutkittu lainkaan, niin kuin homepölykeuhkossa tutkitaan.
Tuliko silloin joku uusi laki voimaan, jossa sanottiin, että astmassa riittää vain puhallukset? Tuli paljon potilaita, niin helpotettiin diagnoosia? Vaikka astma on helppo tutkia tulehdussoluja analysoimalla, paljon helpompi kuin homepölykeuhko, jossa näyte otetaan syvältä keuhkorakkuloista. Astmahan on perin harvinainen sairaus kuten sanot, että se on mahdollista vain 10%:lla.
Helpotettiinko uuden lain myös myös alveoliitin diagnoosia? Olen myös ymmärtänyt tältä palstalta sen, että suurin osa sen kriteereistä ovat jo seurausta allergisesta alveoliitista. Tottakai ne siis helpotti myös alveoliitin kriteereitä? Erotan siis syyn ja sen seurauksen toisistaan.
Kyllä ne käyttää A. fumigatusta, koska en pääse enää työpaikalleni puhaltelemaan.
jos jotain tuollaista olet ymmärtänyt, jos olet lukenut täältä vain itsesi tuottamia tekstejä.
tätä palstaa. Kaikki nuo väitteet on täällä kumottu moneen kertaan asiallisesti ja todistettavasti.
terävistä huomioista. Vastausta kysymykseesi et tule saamaan. Sen me tiedämme. Yksilöityyn kysymykseen tulee tältä oman itsensä ainoalta nettifanilta aina pitkä höpinä täysin asian vierestä.
" Majvik II:ssa todettiin, että altistuskokeet TTL:llä on lopetettu.
Siksi kysynkin, että millä perusteella ja millä ammattitautiepäilyperusteella olet saanut lähetteen TTL:lle? "
No en pidä sinua ammattitautitutkimuksiin lähetettynä fyysisenä henkilönä, vaan tietyn oppirakennelman kehittäjän tai hänen kannattajansa tuottamana mielikuvitushenkilönä.
Tuon oppirakennelman mukaan kosteusvauriomikrobialtistus aiheuttaa ainoastaan ja vain allergista alveoliittia. Heillä on myös oma teoriansa siitä kuinka heidän mielestään allerginen alveoliitti tulisi todeta.
Kun lääketiessä on omat kriteerinsä sairauksien toteamiseksi, niin niitä muutetaan vain uusien lääketieteellisten faktatietojen johdosta.
Luit yksipuolisesti myös vastineeni. Totesit kirjoitukseni johdosta: "Astmahan on perin harvinainen sairaus, kuten sanot, että se on mahdollista vain 10%:lla."
Totean, että mikä tahansa geneettisesti peritty immunologinen reaktiotyyppi voi jatkuvan allergeenialtistuksen johdosta kehittää astman.
IgE-vasta-aine-välitteisyyden (reaktiotyyppi I) periminen ei tarkoita, että kaikki tuonkaan reaktiotyypin perimässään saaneet sairastuisivat kosteusvauriomikrobialtistuksen takia astmaan.
Vain murto-osa heistä sairastuu.
Kun väestöstä kuuluu 90 prosenttia ns. viivästyneisiin reaktiotyyppeihin (II, III tai IV), niin niiden tuottamasta astmasta on käytetty nimitystä ei-spesifinen astma, eli viivästynyt allerginen astmareaktio jo homealtistusammattitautihistoriamme alun, eli 1960-luvulta lukien.
Toteat, että sinut tullaan altistamaan A.fumigatuksella. Käytännössä tuo toteamus tarkoittaa, että tapaturmavakuutusyhtiösi on jo suostunut maksamaan TTL:llä tehtävät ammattitautitutkimuskulut ja niin TTL kuin myös sinä olette saaneet siitä päätöksen.
Oletan, että mikäli olet fyysinen henkilö, olet jo ottanut yhteyttä TTL:ään tutkimusten alkamisajankohdasta.
Eli milloin pääset tutkimuksiin?
tietoa vuodelta 2007:
Monet epidemiologisissa tutkimuksissa mikrobialtistumiseen yhdistetyt sairaudet, kuten allergia, astma ja hengitystieoireet, liittyvät tulehdusreaktioon tai immuunipuolustuksen heikentymiseen. Mikrobit tai niiden myrkyt, toksiinit, voivat stimuloida immuunipuolustusta lisäämällä Th1-solujen tulehdusvälittäjäainetuotantoa tai aktivoida IgE-välitteiseen allergiaan johtavan Th2-reaktiotien (esim. Aspergillus, Cladosporium, ja Penicillium). IgE-välitteinen allergia selittää kuitenkin vain osaa oireista.
Mikrobien toksisuus hengitysteiden tai immuunijärjestelmän soluille voi johtaa immuunipuolustuksen heikkenemiseen; esimerkiksi homeiden mykotoksiinit, trikotekeenit ja aktinobakteerien tuottamat sytostaattiset yhdisteet ovat tunnettuja immunosupressoreita. Toksiinit voivat myös tuhota hengitysteiden värekarvasoluja vaikeuttaen haitallisten partikkelien poistumista hengitysteistä. Tiettyjen mikrobien toksisuus epiteeli- tai immuunijärjestelmän soluille voi vaikeuttaa sekä synnynnäistä että hankittua immuunipuolustusta. Tähän viittaa lisääntynyt infektioiden määrä kosteusvaurioituneissa rakennuksissa altistuvilla.
Altistuminen kosteusvaurioituneissa rakennuksissa saattaa aiheuttaa autoimmuunisairauksia, sillä altistuvien joukossa on raportoitu reumasairauksista ja nivelkivuista kärsivien potilaiden ryvästymiä. Toistaiseksi sisäilmasta peräisin olevan mikrobialtistumisen roolia autoimmuunisairauksissa ei vielä kuitenkaan tunneta kovin hyvin. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet, metaboliitit, tai niiden rakennekomponentit voivat aiheuttaa autoimmuunivasteita aktivoimalla autoreaktiivisia T- ja B-lymfosyyttejä monella eri mekanismilla, jolloin elimistö tuottaa vasta-aineita omia kudoksia vastaan.
Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa altistuneilla tavataan myös hermostolle myrkyllisiin aineisiin, neurotoksiineihin, viittaavia oireita kuten uupumusta, päänsärkyä, muistin heikentymistä, masennusta ja keskittymisvaikeuksia. Suurin osa mikrobien neurotoksisia vaikutuksia käsittelevästä kokeellisesta tutkimustiedosta on saatu käyttämällä mikrobeista eristettyjä, puhtaita toksiineja. Näissä kokeissa on osoitettu useiden kosteusvauriorakennuksissakin esiintyvien mikrobilajien tuottavan erittäin neurotoksisia aineenvaihduntatuotteita.
Mikrobien aineenvaihduntatuotteet, kuten haihtuvat orgaaniset yhdisteet, voivat aiheuttaa ärsytysoireita hermoston kautta välittyvillä neurogeenisillä mekanismeilla. Kemosensitiivisten reseptorien aktivoituminen hengitysteissä ja alveoleissa johtaa paikallisesti neuropeptidien vapautumiseen, josta seuraa neurogeeninen tulehdus. Jotkut neuropeptidit voivat myös vaikuttaa synnynnäisiin immuunivasteisiin. Stachybotrys-homeen tuottamat erittäin myrkylliset yhdisteet kuten trikotekeenit ovat ihoa ärsyttäviä. Ne myös imeytyvät ihoon, jossa ne voivat stimuloida immuunijärjestelmän soluja ja aiheuttaa tulehdusvasteita.
Mikrobit voivat tuottaa myös syöpäriskiä lisääviä myrkkyjä
Toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään epidemiologista tutkimusta, jossa olisi selvitetty kosteusvauriorakennuksissa altistumisen ja syöpäriskin välistä yhteyttä. Tuoreessa kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin kosteusvauriotaloissa esiintyvien mikrobien kyky aiheuttaa myös perimävaurioita immunologisissa soluissa erityisesti vaikuttaessaan yhdessä. Joidenkin mikrobitoksiinien tiedetään aiheuttavan perimä muutoksia tai syöpää, ja useat muut metaboliitit on luokiteltu syöpäriskiä lisääviksi tekijöiksi.
Hometalotutkimuksen yksi suurimmista haasteista on pystyä luotettavasti osoittamaan syy-seuraussuhde altistumisen ja raportoitujen terveyshaittojen välillä, sillä kosteusvauriorakennuksissa ei koskaan altistuta vain yhdelle mikrobilajille kerrallaan. Tyypillisesti kosteusvauriorakennuksessa altistutaan muuttuvalle määrälle useita eri mikrobilajeja yhdessä muiden sisäilman yhdisteiden kanssa. Näiden altisteiden yhteisvaikutuksista on toistaiseksi hyvin vähän kokeellista tutkimustietoa. Uusimmat solukokeiden tutkimustulokset osoittavat kuitenkin selkeästi tiettyjen mikrobien voimistavan toistensa vaikutusta. Nämä tulokset viittaavat siihen, että mikrobien yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä rooli bioaerosolien aiheuttamien terveyshaittojen synnyssä.
ja tietää jotakin lääketieteen historiastakin ennen kuin ottaa kantaa asioihin.
Rakennusten homeongelmien ja sairauksien välisiä syy-yhteyksiä alettiin varsinaisesti tutkiakin vasta 1900-luvulla. Vuoteen 1995 mennessä ei työterveyslaitoksellakaan homealtistumisia vielä oltu juuri tutkittu kuin maanviljelijöiden osalta. Vasta vuonna 1997 ilmestyi ensimmäiset terveyshaittaa osoittavat viitearvotkin.
1990-luvun, varsinkaan alkupuolen tekstejä, on siis täysin asiatonta siteerata näissä yhteyksissä.
Tieteellisistä tutkimuksista:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/homeraportti/osa2_6.htm
Ensimmäinen raportti homeiden ja terveyshaittojen välisestä mahdollisesta yhteydestä on yli sadan vuoden takaa. Itäsuomalaisen lääkärin potilaana ollut pariskunta ihmetteli tohtorille lauantaioireitaan: nuhaa, kurkun käheyttä, iho-oireita. Paikalla käydessään lääkäri totesi pariskunnan käyvän lauantaisin navetan yhteydessä sijaitsevassa saunassa, jonka seinät olivat paksussa homeessa. Lääkäri kirjasi raporttiinsa jo tuolloin mahdollisen yhteyden homeiden ja oireiden välillä.
Varsinaisesti asiaa on alettu tutkia 1990-luvulla. Terveysriski kosteusvauriotapauksissa aiheutuu mikrobien sisäilmaan levittämistä itiöistä, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja toksiineista. Homevaurion aiheuttama terveysriski on ilmeinen, mutta haitan voimakkuus on riippuvainen ihmisen herkkyydestä, homelajeista ja altistumisen voimakkuudesta. Yleisimpiä seurauksia edellä mainituista tekijöistä ovat erilaiset limakalvojen ärsytysoireet sekä keskushermoston oireet kuten väsymys ja päänsärky. Olemassa ei kuitenkaan ole ollut objektiivisia, luotettavia mittareita arvioimaan kosteusvaurioita, niistä johtuvaa altistumista ja terveyshaittoja. Ulla Haverinen on väitöskirjassaan pyrkinyt kehittämään mallin, ns. kosteusvaurioindeksin, joka kuvastaisi koko rakennuksen vaurioituneisuutta suhteessa esiintyviin oireisiin. Tutkimuksissa havaittiin kosteusvaurioiden olevan yhteydessä rakennusten käyttäjien terveyteen, mutta havaittu yhteys on monimutkainen. Kuitenkin voitiin todeta riskiennusteen hengitystieoireiden osalta kasvavan vaurion haitallisuuden kasvaessa.
koulussa oppilaat sairastuivat homeongelman takia astmaan, vaikka tuskin tiesivät edes, mitä kirjainyhdistelmä TTL tarkoittaa. Ainakaan eivät olleet siellä altistuskokeissa, vaan saivat diagnoosinsa ihan muilta lääkäreiltä.
http://www.yle.fi/pallohallussa/arkistot/t041101a.html
"- Viime syksynä lähes kaikilla koulun oppilaista ja henkilökunnasta oli oireita. Oppilaiden vanhemmat soittelevat minulle ja ihmettelevät, että mistä heidän ennen niin terveen tyttärensä astma johtuu, Toikka kertoo.
Toikka hoitaa asiaa koulun oppilaskunnan valtuuttamana. "