Olen tavannut ikäiseni miehen (kohta 30v), joka on ollut hoidossa liiallisen alkoholin käytön takia (myös pari huumekokeilua). Hän on ollut nyt neljä vuotta raittiina ja saanut elämänsä kuntoon. Olemme tutustuneet työn kautta ja meillä on yhteisiä tuttavia, joiden mukaan X:n elämä on hyvällä mallilla. Kysyisinkin nyt, kannattako minun ryhtyä hänen kanssaan mihinkään vakavempaan? Olemme tavanneet muutamia kertoja ja hän vaikuttaa erittäin fiksulta ja mukavalta ihmiseltä. Itse en juuri alkoholia käytä ja huumeet tuntuvat pelkkänä ajatuksena jo pelottavilta. Voinko luottaa häneen? Ihastuminen on molemminpuolista ja hän on avoimesti kertonut minulle riippuvuudestaan.
Onko syytä
pelätä?
6518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kysyä koska on varmaan yhtä monta mieltä kuin lukiaa
toiset pettyneitä, toiset tyytyväisiä. Eiköhän
kannata selvittää miehen kanssa, missä mennään.
Tuskin kannattaa pelätä. Olen itse myös entinen juoppo (raitiutta 12 v) eikä nykyinen vaimoni pelkää minua lainkaan, päinvastoin. Hänkään ei ole nähnyt minua koskaan juovuksissa ja huumeita en ole edes kokeillut. Hän luottaa minuun jopa enemmän kuin ns "normaaliin" ihmiseen. Hänellä kun on myös avioliitto tällaisen kanssa, eikä sielläkään silloin kuivin suin oltu...
Mielestäni teet niinkuin kuka tahansa rakastunut, katselet aikasi ja teet päätöksesi sitten.
Nykyinen vaimoni vastasi 'kyllä' vasta kahden vuoden seurustelun jälkeen, vaan nykyisin mennään yhteen jo kai kahden viikon seurustelun jälkeen ja se jos mikä on hosumista - tai sitten ei ;)
Itse sen parhaiten tunnet...
"..ja hän on avoimesti kertonut minulle riippuvuudestaan."
Voit uskoa, että hän ei olisi tuttavuuden alkuvaiheessa kertonut tuota, ellei olisi asiassaan tosissaan.
Miehesi voi retkahtaa uudelleen koska tahansa.
Kerran juoppo on aina juoppo.
Ihmiset eivät ole tavaroita, joissa olisi takuu tai oikeus palauttaa viallinen tuote ja saada tilalle toimiva. Ihmisissä ei ole myöskään parasta ennen -päiväystä tai mitään muutakaan "kuluttajansuojaominaisuuksia".
Ihmiset yksinkertaisesti eivät ole hyödykkeitä, vaan eläviä ja kiehtovan salaperäisiä jatkuvassa muutoksen tilassa oleevia eläviä sieluja. Oma mieheni on raitistunut alkoholisti. En pelkää, että hän alkaisi juoda. Jos alkaa, niin alkaa, se on asia joka ei ole minun vallassani vaan on hänen ja hänen Korkeemman voimasa käres. Jos pelkäämään rupeaa, niin saa pelätä että mies ajaa autonsa mäsäksi, saa puutiaisaivokuumeen, hukkuu soutureissuillaan (ilman pelastusliivejä, tietty), saa ruokamyrkytyksen, rakastuu minua hoikempaan ja fiksumpaan ja mitä vielä.
Ainakin AA:ssa raitistuneet on saaneet niin paljon ryhmäterapiaa ja itsetuntemusta, että ovat kertakaikkisen ihania kumppaneita - sekä puhuminen, pussaaminen että halaaminen sujuvat päivä päivältä paremmin ;-)
hiljaa hyvä tulee.