Kysyisin vielä, että liittyykö yöhikoilu kilpirauhasen liikatoimintaan (ei siis vajaatoimintaan)? Minulla siis yöhikoilua runsaasti. Voi myös liittyä alkaviin vaihdevuosiin, mutta ajattelin varalta kysyä teiltä neuvoa.
Yöhikoilu ja kilppari
42-vuotias
112909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hikoilu voi liittyä sekä vajaa- että liikatoimintaan. Yleisimmin se liitetään liikatoimintaan ja ei se pelkkään yöaikaan keskity useinkaan. Mulla on vajaalla ollessa kylmä yöhiki. Lääkäri otatti muitakin hormoonikokeita kun mainitsin tästä.
lämpimässä vaikeaa? Viime yönä valvoin tuntitolkulla, kun ol1 24 astetta huoneessa ja ulkonakin ukkosen pistävää, ettei ikkunastakaan oikein saanut viilennystä. Onko kilpparivikaisen kuumuus aina HIKISTÄ? Ei minulla ollut hiki yhtään, vaan tukalan kuuma. Välillä peittoa pois ja välillä ihan ohut peitto. Miten voin kesällä nukkua? Olen tyroksiinihoidossa.
jos on kuuma, silloin pitää tarkastaa arvot etteivät ole kovin yläkantissa. jos mulla menee vähänkin liikatoiminnan puolelle niin käy noin. kesäksi moni laskee annosta koska jos on omaa toimintaa jäljellä, se monesti kiihtyy kesällä. kilppari toimii lämpimään valoisaan vuoden aikaan paremmin.
meni huonoksi; kun lisäsin tyroksiinia, niin silloin nukuin kuin tukki. Lisäksi aamulla nukuttaa tyroksiinin otosta 1,5-2h jälkeen.
En tiedä onko enää omaa toimintaa, jos olisi, niin mielelläni jättäisin purkin pois, kun ei siitä ole paljon apua. Tarkistus on vasta syksyllä.
Jos lääkärisi jauhaa vaihdevuosista, voit todeta sille, että gyne hoitaa nämä asiat, keskitytään me nyt vain siihen kilpirauhaseen! Mun äitini nelikymppisenä uskoi, mitä lääkäri sanoi totuutena, eikä kilpparia tms. testattu. Menipä kymmenen vuotta ja äiti voi aina vain huonommin. Nukahteli ympäriinsä, hiukset lähti, sairastui henkisesti, puhkesi keliakia ja vaikka mitä muuta. Vihdoin sain hänet pakotettua lääkäriin. Tämä olis voitu välttää vain muutamalla pikku verikokeella. Edes kohtuullisen yleiskunnon palautuminen kesti vajaatoiminnan keliakian toteamisen jälkeen noin kaksi vuotta. Äitini on paljon vanhemman oloinen kuin ikäisensä yleensä. Hanki kattavat testit, niin sun ei tarvitse miettiä turhaan noita asioita, se kuuluu lääkärille. Älä anna periksi!
TSH on 3,4 ja se T4 oli 16.
Eli viitearvoissa ollaan? Helmikuussa tuo TSH oli jotain 1,35 eli lääkärin mukaan jos nousee tuon verran, niin olisi pikemminkin vajaatoimintaan päin suunta. Minulla on kuitenkin yliaktiivinen elimistö ollut lapsesta saakka, kun muita palelee, niin minulla kiertää veri hyvin. Yöhikoilua on siis ollut ja erityisesti pää, kaula ja rinta hikoilevat. Ostin apteekista sen vaihdevuositestin ja teen sen tällä viikolla. Ei haittais yhtään, vaikka oliskin alkaneet ne niin pelätyt vaihdevuodet. Minä otan ne ihan avosylin vastaan, jos vaan saan muuten olla terve.
Minusta tuntuu kyllä siltä, että nämä oireet liittyvät ihan vaan ahdistuneisuuteen.. On ollut koko kevään aikamoista stressiä päivittäin (painostava ihmissuhde..) ja kaikki nämä oireet ovat ilmaantuneet siinä yhteydessä. Mutta tämä menee varmaan nyt ohi aiheen, eli enpä tässä sen enempää valittele.
... on oikeilla jäljillä. Monilla on vajaatoiminnassa liikatoimintaan viittaavia oireita - esmes tuota yöhikoilua. Saisitko kilpirauhasen vasta-aineet tutkintaan? - ne voivat saada olot ja arvot heilumaan.
voisin loppukesästä käydä uudestaan kokeissa. Olen lähdössä reissuun kesäkuuksi, joten jos ei mitään akuuttia tule, voin kai lykätä sitä tuonne elokuulle? Jos nyt olis vajaatoimintaa, en usko sen järkyttävän elämääni (äidilläni on myös sitä), koska lääkehoito on tehokas ja olo kuulemma paranee siitä. Kaikkein pelottavinta tässä on se, että elimistössä tapahtuisi jotain hallitsematonta. Sitä alkaa kuvittelemaan kaikenlaista ja hätääntyy. Olkapääni on ollut kipeä kohta puoli vuotta ja välillä kai tulehtunut, jonka vuoksi ehkä kuumottaa kaulaa ja niskaa. Sitähän alkaa kuvitteleen, että on struumaa tai syöpää tai jotakin vastaavaa! Nyt yritän rentoutua ja tietysti luen täältä vinkkejä teiltä! Hyvää kesänjatkoa kaikille teille!
P.S. Ilmoitan sitten tänne ne vaihdevuositestin tulokset (en itseäni korostaakseni vaan sen vuoksi, jos jollakulla muulla sattuisi olemaan samanlaisia oireita ja haluaa tietoa)
Tyroksiinihoidossa olevan TSH pitää olla alle 2,5, mieluummin alle 2. Seurattuani tätä kilpirauhaspalstaa tämän kevään, olen vetänyt sen johtopäätöksen, että jos T4V on 15 tai alle, niin oireita on. Monet sanovat ja itsellänikin on sama kokemus, että vasta kun T4V on 20, voi hyvin.
Ahdistus, alakulo ja aloitekyvyn puute ovat vajaatoiminnan oireita. Yritä, jos saat myös T3V:n labrakontrolleihisi. Se kertoo paremmin pään tilasta, sillä T3 säätelee aivojen välittäjäaineiden tuotantoa. (Osa tyroksiinista, joka on pelkää T4:ää, muuttuu elimistössä T3:ksi.)
Itse sinuna nostaisin varovaisesti annostusta. Jos olo paranee, voi sen todeta labrakokeistakin elokuussa. Mitäs te muut olette mieltä?
minun pitää tuohon alakuloon ja aloitekyvyn puutteeseen liittyen mainita, että minulla ei ole sellaista ollut, mutta stressiä ja ahdistusta on. Halusin vaan sen tähän lisätä, että jos joku haluaa kommentoida näitä arvojani, jotka siis ovat TSH 3,4 ja T4 16.
Pääasialliset oireet siis yöhikoilu (ja muutenkin nihkeä olo), sydän hakkaa välillä, kaulaa kuumottaa (kuin pala olisi kurkussa), joka nyt tietysti hellitti, kun ei ollutkaan kauheeta vikaa kilpirauhasissa. Eli paniikkihäiriötä kai aiheuttaa tämä koko asian mietiskely!
Kirjoitan nyt tänne jälkikommenttia, jos joku vaikka olisi samassa tilanteessa ja etsii tietoa.
Eli lähdin sitten kesäkuun alussa reissuun Espanjaan ja kaikki oireet hävisivät saman tien. Liekö ilmaston vaikutusta vai sitä, että irtoaa kotiympyröistä. Minulla oli siis kauhea stressi (ihmissuhdeongelma) koko kevään, jolloin nuo kaikki fyysiset oireet myös ilmaantuivat.
Aion kuitenkin syksyllä käydä kilpirauhastesteissä ihan varmuuden vuoksi, ja voin niitä sitten ilmoitella tähän viestiketjuun.
Eli päättelen tästä kaikesta, että ihmisruumis reagoi stressiin ja ahdistukseen aika herkästi. Olen kyllä aina kuullut muiden juttuja kaiken maailman stresseistä yms. mutta omalle kohdalle kun sattuu, niin sitten vasta tajuaa.. Siitä tulee ikään kuin ketjureaktio ja oireet ja viat lisääntyvät, mitä enemmän omaa terveyttä pohtii.