On se kumma että lääkikseen otetaan kaikenmailman epäsosiaaliset matikkanördet, joilla ei ole mitään sosiaalisia taitoja. Siitä kumma paikka että opiskelijaksi kelpaavat matikkanerot mutta eivät sellaiset, jotka olisivat oikeasti kiinnostuneet alasta. Varmaan moni täysin sovelias lääkärinalku jää rannalle, kun pääsykokeet mittaa pelkkää matikkaa.
On se kumma
sivusta katselia
213373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mieluummin sille epäsosiaaliselle matikkanördelle, joka on alusta pitäen täyttänyt alan vaatimukset, kuin sille sosiaaliselle ja herttaiselle ihan-oikeesti-alasta-kiinnostuneelle apukoulukiintiöläiselle.
Lääkärin pitää osata laskea oikea annostus, paineen sekä tilavuudet. "Nördet" handlaa noi jutut ja pelastaa henkiä. Ei ne kokeet turhaan ole matikkapainotteisia. Sulla on kyllä myös aika väärä käsitys siitä millaista porukkaa sielä oikeasti opiskelee.
Mun puolesta noi sun "soveliaat lääkärinalut" voi pysytellä siellä rannassa ja opetella matikkaa. Nimittäin ei kauheasti lohduta jos joku "sosiaalisesti taitava" lääkäri halvaannuttaisi tai tapattaisi minut sen takia, ettei osannut antaa oikeaa annosta lääkettä. Ihan naurettavaa jos alettaisin ottaa esim lääkiksiin, TKK:hon ja muihin tiedekuntiin ihmisiä tasapuolisuuden nimissä "ei kaikki nyt voi osata matikkaa, otetaan sellaisiakin jotka ei sitä osaa".
Ellei noi nördet, niin ei olisi kauheasti tietokoneita, telkkareita, tekniikkaa yms muuta. ELäisit nyt savimajassa tai luolassa, koska ne nördet suunnitteli sen talon jossa nyt asut.
hätätilanteessa laskemaan lääkeannoksi,vaan ne määräytyvät joko käypä hpoti-suositusten perusteella,tai painon mukaan(eli valmiit taulukot)Että se siitä.Hyvin harvoin mitään lääkeannoksia täytyy laskea,ja kokemukseni mukaan silloin niitä lasketaan yhteistyössä esim.hoitajien kanssa(vuosia olen ollut päivystyspolilla ja ambulanssissa töissä)
Olen myös työssäni nähnyt kun tällaiset nörtit ovat aiheuttaneet potilaalle suurta vahinkoa(en nyt voi ymmärrettävistä syistä tässä julkisesti sen tarkemmin kertoa),kun teoria ja laskut ovat kyllä hallussa,mutta se kliininen silmä hukassa,eli milloin on todella hätä ja pitää toimia välittömästi.Tietysti ei voi muutamien tapausten perusteella yleistää.Ja varmaan jotkin perusteet pitää olla hallussa luonnontieteellisistä aineista,että ymmärtää terveen ihmisen elimistön toiminnan ja sitä kautta myös esim.patofysiologiaa.Mutta kyllä käytännössä tarvitaan ihan muita avuja kuin laskemista...
eli tarkoitin tuossa käypähoito-suosituksia.Sorry kirjoitusvirheet
Itse olen lukemattomia kertoja todistanut, kun hoitajat ja muut temppujen tekijät vammauttavat ja pahimmassa tapauksessa tappavat potilaita puuttellisine tietoineen. On se kivaa kun saadaan kanyyli nopeasti suoneen, mutta jos se osaaminen jää siihen, niin kannattaisi jättää laittamatta...
se kanyyli on suonessa niin käydään laskemaan tunnissa tiputetun nestemmäärän suhdetta kanyyllin sisämittaan,vai???:)Vai mitä ajoit takaa?
Sitä että huono pää on huono pää vaikka se riittäisikin kanyylinlaittoon.
se pää ei riitä edes siihen kanyylinlaittoon vaan ainoastaan sen tiputettavan nestemäärän tilavuuden suhteutettuna kanyylin sisämittaan -laskemisee niin ollaan kyllä aika heikoilla.Tietysti jos on sekä älykäs että käytännöllinen niin sehän se on paras vaihtoehto...
Tuossahan aloittaja kyseli miksi kaikki sosiaalisesti ankat nörtit pääsee lääkikseen ja sosiaaliset jää rannalle.
"Olen myös työssäni nähnyt kun tällaiset nörtit ovat aiheuttaneet potilaalle suurta vahinkoa(en nyt voi ymmärrettävistä syistä tässä julkisesti sen tarkemmin kertoa),kun teoria ja laskut ovat kyllä hallussa,mutta se kliininen silmä hukassa,eli milloin on todella hätä ja pitää toimia välittömästi."
Kliinisellä silmällä ei kyllä ole mitään tekemistä sosiaalisten taitojen tai "nörttiyden" kanssa! Kliininen silmä voi olla yhtä hyvä tai paljon parempikin hiljaisella nörtillä kuin koko polin hoitajia naurattavalla supliikkityypillä.
Lyhyellä matikallakin pärjää mainiosti. Pääsykokeen idea on vain tajuta se "juju". Matemaattisten aineiden opettelu toki lisää ongelmanratkaisukykyä. Lääkärin työssäkin sinun täytyy osata ratkaista ongelmat lyhyessä ajassa, pääsykoe mittaakin tätä kykyä vallan hyvin. Jos sulla menee yhden vaativan tehtävän päättelyyn se koko koeaika niin miten ajattelit esimerkiksi hätätilanteessa toimia ? Ei voi vain sanoa että joo soittelen tuossa huomenna kun olen kerennyt asiaa vähän miettiä. Tai jos tuntuu ne tehtävät (=päättely) niin raskaalta, miten ajattelit jaksaa sitä lääkärinä jos ei vain leikkaa ? Siinähän palaa vain loppuun ja tulee virheitä.
Ja eiköhän nämä matemaattisten aineidenkin osaajat osoita kiinnostustaan alaa kohtaan _opettelemalla_ kys. aineet ? Ei ole Laureilla eikä Liisoilla valittamisen aihetta jos ei kiinnostanut matemaattiset aineet lukiossa, mutta sitten tv viihteen seurannan tuloksena on yhtäkkiä päähän tullut idea että haluanpa lääkäriksi kun se näyttää niin kivalta telkkarissa. Ja sitten itketään kun ei osata fysiikkaa ja kemiaa koska oltiin joka vkl hoitelemassa niitä sosiaalisia suhteita. Ja nyt heidän pitäisi päästä työtä tekemättä lääkikseen ? Hah.
Ja kyllä siellä lääkiksessäkin ihan sosiaalista porukkaa on, tosin ainahan niitä poikkeuksia löytyy. Eikä ne kaikki mitään matikkaneroja ole, monikin ns. keskiverto kaveri voi päästä sisään jos vain viitsii opetella, ja löytyy edes jonkin verran sitä päättelykykyä.
Et tainnut muuten itse menestyä tämän viikon pääsykokeessa?
Jollei osaa matematiikkaa ja fysiikkaa, pitäisi kyllä ehdottomasti päästä lukemaan edes lastenlääkäriksi - nehän eivät matikkaa tarvitse, kunhan vain tykkäävät kovasti lapsista. Eläinlääkikseen hakevan pitäisi saada ainakin kaksikymmentä hyvityspistettä monen vuoden hevosenhoitoharrastuksesta. Tuolla aikuiskoulutuspalstalla joku taannoin hehkutti olevansa itseoppinut lääkäri ja ihmetteli, miksei hän saa pätevöityä terveyskeskuslääkäriksi jonkinlaisen näyttökokeen perusteella.
On yksi ala, jossa tämänsuuntainen ajattelu toimii: kirjallisuus. Jolleivät kirjoitustaidot, sitkeys ja mielikuvitus riitä ollenkaan romaanin, runokokoelman tai tietokirjan laatimiseen, voi väsätä yhden tai koko sarjan lastenkirjoja. Menestymiseen ei vaadita edes valmennuskurssia, mutta laajempaa julk(k)isuutta pitää kyllä olla taustalla; hyvä haamukirjoittajakin voi olla toimiva ratkaisu. Pahus, kun haamulääkäreitä ei ole olemassa.
...paras :)
Millä perusteella luonnontieteissä lahjakas ja loogisen päättelykyvyn omaava henkilö on automaattisesti epäsosiaalinen "matikkanörde"?
Kaikki vouhottavat jatkuvasti psykologisia testejä yms, mutta voin sanoa, että huoli on turha, koska suurimmalla osalla opiskelijoista on aivan normaalit sosiaaliset taidot jne. Tuskin kukaan ihmisiä karsastava edes kovin mielellään lähtee potilastyöhän. Ala tarjoaa muitakin vaihtoehtoja. Jos nykyisellään onnistutaan tappamaan potilaita, niin voin kuvitella, mitä seuraisi, kun maailmanparantajat pääsisivät sisään sankoin joukoin.
Kiva lääkäri ei ole välttämättä aina hyvä lääkäri.
surmaa mielestäsi enemmän tai suuremmalla todennäköisyydellä potilaita kuin ei-maailmanparantaja? Mistä tiedät montako prosenttia lääkisläisistä on "maailmanparantajia" ? Sulkeeko "maailmanparannus" ja fysikaalinen päättelykyky toisensa pois? Kyllä OIKEASTI hyvässä lääkärissä (jollainen ei ole teidän idealisoima ea-klinikan maaginen jumalhahmo joka tekee taikatemppuja ja jakelee määryksiä kulmikkaasti) on maailmanparantajan vikaa. Ps. Toiminta ea-polilla ei ole ihan sitä mitä olette TV-sarjoista oppineet...
Miksi ihmiset elävät siinä luulossa, että ainoastaan matikan tai fysiikan taito mittaa ihmisen päättelykykyä ja loogisen ajattelun kykyä? Numeerinen älykkyys ei kerro siitä yhtään mitään.
Puhtaasti lääketieteeseen perustuvia fysiikan alueita on ihan hyvä testata sisäänpääsykokeessa, mutta se että pitää olla ydinfyysikko ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista.
Eikö sinne kouluun haeta opiskelemaan? Miksi pääsykokeessa testataan sellaista mitä ei koskaan enää opiskella?
Mielestäni jo se, että hakeva osaa Galenoksen, 600- sivuisen teoksen kannesta kanteen, ja ymmärtää sisällön, näyttää jo aivan tarpeeksi oppilaan oppimiskyvystä, sinnikkyydestä ja työnteosta. Ei kukaan huvikseen sitä kirjaa lue.
Kun kerran annetaan kokeeseen tietty alue, jota pitää opiskella, eli Galenos, on mielestäni epäoikeudenmukaista kysellä kokeessa sen alueen ulkopuolelta olevia juttuja, kuten tänä vuonna kävi. Turha sitten antaa mitään aluetta opiskeltavaksi, jos peliä pelataan näin.
Ja nyt kaikki "matikkanördet" saa haukkua minua "tyhmää", joka kehtaa haukkua koetta ja kutsua sitä epätarkoituksenmukaiseksi. En kuitenkaan ole hirveän väärässä, koska siinä testataan monen hyvän asian lisäksi myös täysin turhia asioita, sanokaa mitä sanotte.
Noniin, olkaa hyvä ja haukkukaa tyhmää.
Mutta ennen sitä: muistelkaa sitä aikaa kun itse istuitte nenä Galeoksessa ennen kuin pääsitte sisään. On se kumma, että kun on itse päässyt sisään valtavalla työllä, kokee olevansa tyhmien "yläpuolella" ja oikeus haukkua tulee kuin automaattisesti. kysykää itseltänne: istuisitteko nyt siinä haukkumassa, jos ette olisi päässeet sisään?
Sinäpä sen sanoit. Kuka tahansa voi opiskella tuon 600-sivuisen kirjan kannesta kanteen ulkoa. Mutta onko siitä mitään hyötyä, koska opiskelun edetessä työmäärä kasvaa, jolloin on mahdotonta opiskella kaikkea ulkoa.
Loogista päättelykykyä lienee helpompi mitata laskemisen kuin pänttäämisen avulla. Lääkäri tarvitsee tulevassa työssään loogista päättelykykyä. Pääsykokeessa ei mitata sitä, kuka olisi ansainnut paikan kovan lukemisen vuoksi, vaan kuka menestyy parhaiten.
että niitä 'sopivia' lääkäreitä olisi vaikka kuinka, ja niistä pitää kuitenkin jollain lailla erotella se porukka, joka valitaan lääkikseen opiskelemaan, kun kaikki eivät sinne mahdu. Tämä nykyinen valintakoe on yksi tapa. Varmaan olisi muitakin, mutta olkoon se koe millainen tahansa, niin aina jää paljon 'sopivia' pääsemättä sisään.
Oleellistahan tässäkin on se, että kun tietää mitä sinne pääsemiseen vaaditaan, niin pitää hoitaa homma niin että pystyy omaksumaan ne tarvittavat tiedot ja taidot. Kun tuo kerran tiedetään, niin minusta on turha naputtaa siitä millaiset ne kokeet ovat.
En ole päässyt katsomaan tämän vuoden koetta, joten en tiedä, mitä tehtävää erityisesti tarkoitat, mutta tuosta ydinfysiikkaviittauksesta: nimenomaan ydinfysiikkaa on minusta helppo yhdistää lääketieteeseen: esim. vuoden 2006 pääsykokeessa piti laskea, koska potilaan viimeistään pitää päästä kuvaukseen merkkiaineen antamisesta.
"Puhtaasti lääketieteeseen perustuvia fysiikan alueita on ihan hyvä testata sisäänpääsykokeessa"
Mutta kun ei fysiikka perustu lääketieteeseen, vaan lääketiede fysiikkaan! Ja osaksi myös siksi fysiikkaa tulisi hallita.
Mitä Gallen ulkopuolista siellä tänä vuonna oli?
Ja onnea ensi vuodelle, jos silloin vielä yrität.
"Ydinfyysikko" oli siis semmonen käsite, jolla tarkoitin sitä että mielestäni on suhteetonta vaatia oppilailta järjettömiä fysiikan taitoja kokeessa, koska ensinnäkin sitä ei ole opetettu lukiossa, etkä tule käyttämään fysiikkaa samalla lailla koskaan. Miksi siis testata sitä, mitä ei tarvita? Ei oikikseen pyrkijöitä pakoteta kasvibiologian opiskeluun sisäänpääsykokeeseenkaan...
Mutta tuo säteilyfysiikkahan on iso osa lääketiedettä, ja sitä voisi sitten painottaa siinä kokeessa, koska siitä on HYÖTYÄ. Tänä vuonna oli yksi ihan perustehtävä siitä. Mutta sitten oli toinen tehtävä jossa piti laskea virtausnopeuttaa verisuonessa ym. Onhan tämä myös puhtaasti lääketieteeseen liityvää, mutta en kyllä koskaan ole nähnyt lääkäriä laskemassa mun verisuonten virtausnopeutta sen jälkeen kun on verenpaine mitattu... en koskaan. Onhan tuota fysiikan lakien testaaminen siinä mielessä ihan ymmärrettävää, mutta toivoisin että se testaaminen olisi nimenomaan tarkoituksenmukaisempaa.
Kokeessa oli sitten pari tehtävää vanhenemisesta. Pisteiltään arvokkaita tehtäviä. Mutta muistat varmaan itsekin, että sitä ei Galenoksessa käsitellä.
Jos kerran koe-alue on annettu ja rajattu yhteen teokseen, voi mielestäni myös pysyä sen rajoissa koetta laatiessa. Ei muihinkaan tiedekuntiin vaadita sellaista osaamista kokeessa, joka on saatu vasta monen vuoden opiskelemisen jälkeen. Minusta sellaista ei yksinkertaisesti voi vaatia. Opiskelemaanhan sinne kouluun haetaan.
Kiitän sinua asiallisesta vastuksestasi. Kuten jo aiemmin mainitsin, lääkikseen pääsy antaa jollain ihmeella tavalla oikeuden haukkua niitä jotka eivät päässeet sisään / koe ei mennyt nappiin. On se kumma, et ollaan yhtäkkiä parempia ihmisiä ja muiden yläpuolella, kun suurella vaivalla on päästy sisään ja varmaan tullut työtä tehtyä sen eteen ihan yhtä paljon kuin näillä "tyhmillä". Vähän kyllä hirvittää, että nämä ihmiset sitten päästetään ihmisten pariin töihin.
Lopetetaan tämä keskustelu tähän. Tämä on ikuinen oravanpyörä. Tyhmiltä jää unelma saavuttamatta ja viisaat saavat haukkua. Sellaista se on aina ollut ja tulee varmaan aina olemaan. Ihmisiltä se käsitys lääkäristä, ett se on "yli-ihminen" on jo aikoja sitten hävinnyt, mutta opiskelijoilla se elää yhä.
Täällä mitään matikkanörttejä montaa ole. Esim osallistumisaste yhteisiin tapahtumiin kursseilla korkea, jos vertaa muihin yliopistolaisiin.
Lisäksi osa lääkäreistä toimii tutkijoina ja asiantuntijoina johon niitä nörttejä tarvitaan.
Ja miksi kokeessa vaaditaan soveltavia taitoja? Siksi ettei sinulla ole aikaa lukea jokaiseen tenttiin puolta vuotta käyden samalla valmennuskurssilla. Asioita pitää osata omaksua nopeammin ja niitten soveltaminen osattava. Ja kaikkein tärkeintä on se, että ne on opeteltava vaikka osa kursseista on aivan perseestä. Eli vaikka et tykkäisi matikasta, fyssasta ja kemiasta on niitä opeteltava.
Monissa aloissa sisäänhakijoita moninkertaisesti sisään päässeisiin. Jotenkin se on ratkaistava ketkä pääsevät ja minun mielestä tämänhetkinen tapa paras. En väitä etteikö sinusta tulisi hyvä lääkäri ja seuraavana vuonna ainakin tiedät mitä osa-alueita pitää opiskella enemmän.
Niin ja itsellä kirjoituksissa semmoset M:n paperit ja esim pitkä matikka C ja sisällä ollaan.
Minusta on vain hyvä että ns. toivottomat tapaukset eivät pääse sisälle. Se että osaa Galenoksen kannesta kanteen ulkoa, ei paljoa tulevissa opinnoissa auta. Galenos on pelkkä pintariipaisu syvällisempiin erityisaloihin. Ja lääkiksessä ei todellakaan pärjää ulkoaopettelulla, vaan pitää hallita moninkertainen määrä nippelitietoa (varsinkin prekliinisessä vaiheessa) ja suurempia kokonaisuuksia. Pahimmassa tapauksessa on kolme kurssia menossa kerrallaan, ja kaikista päälle 500 sivun kirja ( luennot, ryhmätyöt, harjoittelut). Ja tentit saattavat olla sitten mukavassa "sumassa" loppulukukaudesta. Mitenkään ei pysty lukemaan kaikkea ulkoa. Ja ei sovi unohtaa myös sitä, että ne asiat tulisi sitten hallita vielä jatkossakin eli siinä varsinaisessa työssä. Moni tuntuu unohtavan (lääkiksessäkin), että me opiskellaan tulevaa varten eikä siksi, että saisimme hyvät arvosanat tenteistä. Lääkärin ammatti on pitkälle ongelmanratkaisua ja soveltamista. Varsinkin tätä jälkimmäistä käytettiin osuvasti valintakokeessa.