Hei, mitä ihmisille kuuluu näin kesän kynnyksellä...? Onko valoisuus lievittänyt esim. masennuksen oireita? Miltä teistä on tuntunut lämpö ja valo?
Uuden alku taas kevät ja kesä.. Pian on kuitenkin syksy ja kylmyys tappanut kaikki kauniit kasvit ja ihmisen mieli laahaa maata...
Tuolta minusta tuntuu, mutta onneksi koitan ajatella valoisasti, nautin tästä hetkestä kun on VIELÄ valoisaa ja lämmintä, murehdin syksyä vasta sitten kun on sen aika...
Toivon vaan että positiivinen ajattelu auttaisi sairastunutta mieltäni.. Tämä synkkyys tuli tyhjästä, oma mieleni saastutti itsensä, tahrasi muistot, pimensi päivän.. Kestänyt harmautta olen jo vuosikymmenen..
En voinut tehdä mitään vastaan, en kieltää, en estää.. Hmm.. Elämme yhdessä, masennus ja minä, kamppaillen toisiamme vastaan, toivon, että joku päivä huomaisin kukistaneeni sen ja harmaus muuttuisi väreiksi..
Siinä minusta, mutta MITÄ TEILLE MUILLE KUULUU? Oletteko voittaneet vuosien (?) kamppailun? Näkyykö pimeydessä valoa? Uskotteko parantuvanne tulevaisuudessa? Jaksatteko uskoa?
Toivon teille kaikille että voitte nauttia orastavasta kesästä ja linnunlaulusta aamuisin.. Auringon lämmön toivon saavuttavan teidän kaikkien mielen ja sydämen ja tuovan toivoa parempaan..
Mielekästä kesää ja valoisia päiviä!
Rakkaudella: kleopatra84
Uuden alku taas kevät ja kesä.. Pian on kuitenkin syksy ja kylmyys tappanut kaikki kauniit kasvit ja ihmisen mieli laahaa maata...
Tuolta minusta tuntuu, mutta onneksi koitan ajatella valoisasti, nautin tästä hetkestä kun on VIELÄ valoisaa ja lämmintä, murehdin syksyä vasta sitten kun on sen aika...
Toivon vaan että positiivinen ajattelu auttaisi sairastunutta mieltäni.. Tämä synkkyys tuli tyhjästä, oma mieleni saastutti itsensä, tahrasi muistot, pimensi päivän.. Kestänyt harmautta olen jo vuosikymmenen..
En voinut tehdä mitään vastaan, en kieltää, en estää.. Hmm.. Elämme yhdessä, masennus ja minä, kamppaillen toisiamme vastaan, toivon, että joku päivä huomaisin kukistaneeni sen ja harmaus muuttuisi väreiksi..
Siinä minusta, mutta MITÄ TEILLE MUILLE KUULUU? Oletteko voittaneet vuosien (?) kamppailun? Näkyykö pimeydessä valoa? Uskotteko parantuvanne tulevaisuudessa? Jaksatteko uskoa?
Toivon teille kaikille että voitte nauttia orastavasta kesästä ja linnunlaulusta aamuisin.. Auringon lämmön toivon saavuttavan teidän kaikkien mielen ja sydämen ja tuovan toivoa parempaan..
Mielekästä kesää ja valoisia päiviä!
Rakkaudella: kleopatra84
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tekeehän se valo elämään jotakin. Talvet yhtä tuskaa varsinkin jos ei ole sen kummempaa aktiviteettia. Silti normaali elämä vasta kuittaa hyvinvoinnin.
Minulla on päinvastoin, valo, lämpö, tuleva kesä masentaa. Odotan syksyä ja sen viileyttä sekä väriloistoa. Minulle tuleva kesä on todella pitkä, toivon vain että se menee nopeasti ohi. Jo pitkälti toistakymmentä vuotta olen masennuksesta kärsinyt, nyt entistä pahemmassa mittakaavassa.
Tsemppiä kaikille masennuksesta kärsiville, olipa se sitten minkätasoinen tahansa. Sen kanssa jossain vaiheessa oppii elämään tai sitten kyllästyy niin että haluaa tilaan muutosta jolloin masennuksesta on hieman helpompi päästä. Apua löytyy kun vain hakee, yksin ei taistelusta tule mitään.
Toiset sanoo että masennuksen paranemis-ennuste on hyvä. Eräs todella vakavaa masennusta sairastanut ihminen sanoi, ettei mielen sairauksista parane koskaan. Ja eräs toinen niinikään henkisesti sairastunut sanoi kans että sairaus on aina olemassa, mutta kunto vaihtelee, välillä se voi olla hyvä, välillä huono tai siltä väliltä.
Ketäpä tässä uskoa sitten...?