KUNTALIITOKSISTA TUTKITTUA TIETOA
Kun kuntaliitoskeskustelu alkoi, aloimme perheemme kanssa tutkia asioita useista eri lähteistä. Lehtien palstoilla ja internetissä on ollut luettavissa tärkeää mielipiteisiin vaikuttavaa tilastotietoa ja asiaa liitokseen suunnitelluilta paikkakunnilta.
Näin tärkeitä päätöksiä tehtäessä on hyvä tutkia aiempien vastaavien yhdistymisten hyötyä. Uskon, että myös valtuutettuja kiinnostaa tietää, miten jo olevat kuntaliitokset ovat onnistuneet taloudelliselta kannalta.
Aiheeseen liittyvän Sisäasiainministeriön kustantaman Moision ja Uusitalon tutkimuksen vuodelta 2003 ”Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin” löytyy Kuntatiedon keskuksen internetsivuilta www.kunnat.net (linkkien Kuntaliitokset ja Tutkimukset avulla). Tutkimus on 70-sivuinen, mutta tärkeimmän kertoo ”Yhteenveto” alussa tai ”Yhteenveto ja Johtopäätökset” lopussa. Sieltä seuraavia lainauksia:
”Tutkimuksen tulosten mukaan vuosina 1970-1982 tapahtuneet kuntien yhdistymiset eivät ole pienentäneet kuntien kokonaiskäyttömenoja. Pikemminkin näyttäisi siltä, että menot kasvavat yhdistyneissä kunnissa nopeammin kuin vertailuryhmässä.”
Yleishallintokuluissa on kyllä säästetty, mutta sen osuus kokonaismenoista on hyvin pieni. Syinä liitoskuntien menojen nopeampaan kasvuun ovat opetustoimen ja terveydenhuollon menojen nopeampi kasvu liitoskunnissa kuin vertailukunnissa.
Tutkimuksen mukaan myöhempien vuosien 1989-1997 liitosten menot olivat vertailukuntia ja kaikkien kuntien keskiarvoa suuremmat ennen liitosta ja liitosten avulla ne saatiin laskettua vertailukuntien tasolle. Tuolloin tapahtui kuitenkin vain pieni määrä liitoksia, oli taloudellisesti tiukat ajat ja valtionosuusjärjestelmään tuli muutos, joten tutkijoiden mielestä tutkimustuloksia on tulkittava hyvin varovasti. Joka tapauksessa liitosten avulla ei päästy vertailukuntien menojen alapuolelle. Tutkijat toteavatkin:
”Saatujen tulosten mukaan ehdotukset kuntasektorin menojen radikaalista pienentämisestä kuntia yhdistämällä ovat kuitenkin vailla empiiristä pohjaa.” Näin tutkimus.
Viime aikojen lehtikirjoittelusta mieleen jäi Maaselkä-lehden (ma 21.5.2007) kirjoitus. Sen mukaan Haapajärvellä päättäjien vieraana olevat Tapani Tölli ja Hannes Manninen arvioivat, että valtion ratkaisujen vuoksi kuntien talous tulee jatkossa paranemaan. Kuntaliitokset voivat auttaa kriisikuntia, mutta vain kaksi vuotta. Meidän pitäjämme talous on parempi kuin naapuriemme. Emme pystyne vakauttamaan uuden liitoskuntamme taloutta kahdessa vuodessa, koska organisaatioiden uudelleenjärjestely vaatii oman aikansa ja myös maksaa. Vaikka meidän veroprosenttimme tulee nousemaan, niin silti velkataakkamme tullee lisääntymään.
Näiden tutkimustulosten ja saamiemme tietojen perusteella emme kannata kuntaliitosta.
Keskittäkäämme pyhäjärviset voimavaramme oman kauniin paikkakuntamme kehittämiseen. Se tapahtuu elinkeinotoimintaamme vahvistamalla, hankkimalla monipuolista yritystoimintaa nelostien risteysalueelle, sivukylille ja keskustaan. Vetovoimamme ei ole 20 000 asukkaan kaupungissa vaan kauniissa järvessämme ja maaseudussamme. Nyt jo alkanutta lapsiperheiden maallemuuttoa on edistettävä kyliä ja kyläkouluja kehittämällä. Sosiaalista eriarvoisuutta tulee ehkäistä ja elinympäristöämme kohentaa. Terveydenhuoltoa on kehitettävä siten, että saamme ammattitaitoista, vakinaista henkilökuntaa paikkakunnalle. Paikkakuntaamme veronmaksajinakin sitoutuville uusille työntekijöille ja yrityksille voisimme tarjota vaikka jotain ”porkkanaa”.
...................................................
Tätä juttua tarjosimme Paikalliseen, mutta sitä ei julkaistu, ehkä tilanpuutteen vuoksi? Siis tässä nyt halukkaiden luettavissa ja kommentoitavissa.
Kun kuntaliitoskeskustelu alkoi, aloimme perheemme kanssa tutkia asioita useista eri lähteistä. Lehtien palstoilla ja internetissä on ollut luettavissa tärkeää mielipiteisiin vaikuttavaa tilastotietoa ja asiaa liitokseen suunnitelluilta paikkakunnilta.
Näin tärkeitä päätöksiä tehtäessä on hyvä tutkia aiempien vastaavien yhdistymisten hyötyä. Uskon, että myös valtuutettuja kiinnostaa tietää, miten jo olevat kuntaliitokset ovat onnistuneet taloudelliselta kannalta.
Aiheeseen liittyvän Sisäasiainministeriön kustantaman Moision ja Uusitalon tutkimuksen vuodelta 2003 ”Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin” löytyy Kuntatiedon keskuksen internetsivuilta www.kunnat.net (linkkien Kuntaliitokset ja Tutkimukset avulla). Tutkimus on 70-sivuinen, mutta tärkeimmän kertoo ”Yhteenveto” alussa tai ”Yhteenveto ja Johtopäätökset” lopussa. Sieltä seuraavia lainauksia:
”Tutkimuksen tulosten mukaan vuosina 1970-1982 tapahtuneet kuntien yhdistymiset eivät ole pienentäneet kuntien kokonaiskäyttömenoja. Pikemminkin näyttäisi siltä, että menot kasvavat yhdistyneissä kunnissa nopeammin kuin vertailuryhmässä.”
Yleishallintokuluissa on kyllä säästetty, mutta sen osuus kokonaismenoista on hyvin pieni. Syinä liitoskuntien menojen nopeampaan kasvuun ovat opetustoimen ja terveydenhuollon menojen nopeampi kasvu liitoskunnissa kuin vertailukunnissa.
Tutkimuksen mukaan myöhempien vuosien 1989-1997 liitosten menot olivat vertailukuntia ja kaikkien kuntien keskiarvoa suuremmat ennen liitosta ja liitosten avulla ne saatiin laskettua vertailukuntien tasolle. Tuolloin tapahtui kuitenkin vain pieni määrä liitoksia, oli taloudellisesti tiukat ajat ja valtionosuusjärjestelmään tuli muutos, joten tutkijoiden mielestä tutkimustuloksia on tulkittava hyvin varovasti. Joka tapauksessa liitosten avulla ei päästy vertailukuntien menojen alapuolelle. Tutkijat toteavatkin:
”Saatujen tulosten mukaan ehdotukset kuntasektorin menojen radikaalista pienentämisestä kuntia yhdistämällä ovat kuitenkin vailla empiiristä pohjaa.” Näin tutkimus.
Viime aikojen lehtikirjoittelusta mieleen jäi Maaselkä-lehden (ma 21.5.2007) kirjoitus. Sen mukaan Haapajärvellä päättäjien vieraana olevat Tapani Tölli ja Hannes Manninen arvioivat, että valtion ratkaisujen vuoksi kuntien talous tulee jatkossa paranemaan. Kuntaliitokset voivat auttaa kriisikuntia, mutta vain kaksi vuotta. Meidän pitäjämme talous on parempi kuin naapuriemme. Emme pystyne vakauttamaan uuden liitoskuntamme taloutta kahdessa vuodessa, koska organisaatioiden uudelleenjärjestely vaatii oman aikansa ja myös maksaa. Vaikka meidän veroprosenttimme tulee nousemaan, niin silti velkataakkamme tullee lisääntymään.
Näiden tutkimustulosten ja saamiemme tietojen perusteella emme kannata kuntaliitosta.
Keskittäkäämme pyhäjärviset voimavaramme oman kauniin paikkakuntamme kehittämiseen. Se tapahtuu elinkeinotoimintaamme vahvistamalla, hankkimalla monipuolista yritystoimintaa nelostien risteysalueelle, sivukylille ja keskustaan. Vetovoimamme ei ole 20 000 asukkaan kaupungissa vaan kauniissa järvessämme ja maaseudussamme. Nyt jo alkanutta lapsiperheiden maallemuuttoa on edistettävä kyliä ja kyläkouluja kehittämällä. Sosiaalista eriarvoisuutta tulee ehkäistä ja elinympäristöämme kohentaa. Terveydenhuoltoa on kehitettävä siten, että saamme ammattitaitoista, vakinaista henkilökuntaa paikkakunnalle. Paikkakuntaamme veronmaksajinakin sitoutuville uusille työntekijöille ja yrityksille voisimme tarjota vaikka jotain ”porkkanaa”.
...................................................
Tätä juttua tarjosimme Paikalliseen, mutta sitä ei julkaistu, ehkä tilanpuutteen vuoksi? Siis tässä nyt halukkaiden luettavissa ja kommentoitavissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nuo ennen valtionosuusuudistusta tehdyt kuntaliitokset eivät mitenkään ole vertailukelpoisia nykyaikaan. Silloinhan valtio maksoi jopa yli 60% kunnan viranhaltijan palkkakustannuksista. Ei siis tarvinnut yhdistettäessä kuntia vähentää väkeä.
Toiseksi vasta tänä vuonna tuli voimaan laki, joka pakottaa kunnat muodostamaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen yli 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Tilanne on siis täysin erilainen kuin ennen, jos sen vain uskaltaa myöntää.
kuin sote-piiri! Kuntaliitokseen ei pakota valtio vaan se on tulkittu siten. Kuntaliitoksissa häviää myös valtaa muualle, joten ei se siinä suhteessa ole parempi vaihtoehto. Nytkinhän väki vähenee eläköitymisen kautta, kuulema melko rajustikin, joten säätöä syntyy siinä.