Olen ollut paha lapsilleni,olen huutanut,kiroillut,haukkunut/nimitellyt,aikaisemmin riuhtonut ja muutaman kerran tukistanut ja läpsäissyt...tuntuu etten pysty elämään näiden asioiden kanssa ja tunnen että olen pilannut kaiken...voinko mitenkään aloittaa elämän alusta lasteni kanssa ja korjata kaiken?Lapset ovat 4v ja 1,5v...
Voinko aloittaa kaiken alusta?
kaikkea pahaa tehnyt
7759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moi! Mun mielestä koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa omaa käyttäytymistään parempaan päin. Sun lapset on vielä pieniä, ehdit kyllä heille "paikata" noita ikäviä asioita. Tsemppiä ja onnea uuteen "asenteeseen" :-)
Tuo oli kuin minun kirjoittamaa aikoja sitten. Olin julma/kylmä äiti. Halusin olla hellä mutten osannut. Halusin aidosti rakastaa mutten kyennyt.
Onnistuu se sullakin. Pääasia on että olet tän myöntänyt itsellesi ja haluat muuttua. Ensireaktio on tietty että saat lapsen padotut vihat ja raivot niskaasi, kun oppii sinuun uudelleen luottamaan. Sillon on tärkeää että myös otat sen vastaan, ota se vaikka korvauksen kaikesta ;)
Kyllä se suhde siitä alkaa muodostua pikkuhiljaa. Selvitä ja myönnä syyt siihen miksi näin on käynyt. Se on kaiken a ja o. Kyl se siitä!
...minullakin oli samanlainen ongelma silloin kuin poikamme oli pieni. Tuntui, etten osannut rakastaa häntä, huusin ja raivosin usein. Pari kertaa tuli tukistettua ja läpsäistyäkin, mistä kauhea syyllisyys. Jälkeenpäin olen tajunnut, että olin itse kuolemanväsynyt (mikä ei tietenkään oikeuta ao. käytökseen koskaan!), ja sitten tuli väsyksissä helposti tuiskahdeltua.
Onneksi tulin järkiini ajoissa, tajusin missä mennään. Minut herätti se, kun kerran rupesin silittämään poikani tukkaa, hän väisti kättäni pelokas ilme silmissään. Kauhistuin: minun lapseni pelkää minua, luulee että aion tehdä hänelle pahaa! Siihen loppui tukistelut ja läpsimiset.
Kesti vain jonkin aikaa luoda luottamus lapseen, koska hän oli epäluuloinen pitkään minua kohtaan. Joten varaudu sinäkin siihen, mutta lopeta ihmeessä, vielä ehdit saada asiat hyvälle mallille! Minä olen siitä hyvä esimerkki.
Nyt poikamme on murrosikäinen, nuori miehenalku, reipas ja iloinen ihminen. Ei hänestä näe mistään, että on joskus tällaista kokenut, toivottavasti hän ei niitä enää muista itse..
Voi miten paljon nämä vastaukset merkitsevät minulle!!!Olen todella kiitollinen teille näistä sanoista!Nyt voin aloittaa anteeksi antamisen itselleni ja sain voimia tehdä kaikkeni että jaksan olla lapsilleni hyvä vanhempi!Kaikkea hyvää teille ja aurinkoista kesää!!!!
ja mukavaa kesää sinullekin.
Asiasi ovat mielestäni hyvällä mallilla, sillä olet tiedostanut oman käyttäytymisesi ja muutostarpeen parempaan. Muista myös antaa armoa itsellesi, me kaikki teemme joskus virheitä. Oppimistahan tämä kaikki on! Sinulla on varmasti vielä kaikki mahdollisuudet muuttua paremmaksi vanhemmaksi. Toivotan sinulle voimia!
hyviä hetkiä sinnekin!
Kiitos samoin! Iloista ja aurinkoista kesää myös!! :-)