No itse olen huomannut että ailahtelevampaa porukkaa saa etsiä. Itseni mukaan luettuna. Onko siis bi vajokki henkisessä kehityksessään kuten Freud sanoisi? Onko se että äitiin rakastuneen jää kiinni este onnellisuudelle myöhemmin? Vai oliko tämä miehisen psykokulttuurin pelkkä iso myytti?
Ja loppujen lopuksi: Mitäpä se tieto auttaisi ainakaan bitä onnellistumaan jos tietää olevansa vajokki. Tuossa leimassa on aggressiivisuutta.
Ja loppujen lopuksi: Mitäpä se tieto auttaisi ainakaan bitä onnellistumaan jos tietää olevansa vajokki. Tuossa leimassa on aggressiivisuutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vai ovatki bi:t ns. "vanhoja sieluja" sielullisen kehityksensä viimeisillä kierroilla ja ovat vain sisäistäneet valtaväestöä(?) syvällisemmin ajatuksen, ettei rakkaus lopulta ole sukupuolista, vaan universaalia, sielullista yhteyttä ja ihmisen kohtaamista ihmisenä ;)
vanhat sielut ovat löytyneet valtakuntamme ylimmiltä kerroksilta.
olen.
Muut bisseystikseni ovat kaikki 7 tai yli. Eli suht 'vanhoja' sieluja, aikuisia ainakin =)
kuulema oli sekä bi että mammanpoika. Pelästyi omia uniaan niin kovasti että kehitti sitten psykoanalyysin soppaa selvittämään. Analyysiään hän kehitti hyvin pitkälle juuri omien neuroosiensa pohjalta, joten kaipa hän sitten oli pätevä tulkitsemaan etä itse oli vajokki...?
Muista bisseitä teoria ei mitään todista eikä vakuuttavasti edes vihjaa, joten ei syytä huoleen eikä itsesääliin. Eiköhän jokainen itse tunne itsensä parhaiten.