Miten olette parantuneet syömishäiriöstänne? Mistä pitäisi lähteä liikkeelle tuntuu ettei ammattiauttajan kanssa puhuminen auta mihinkään. Mikä auttaisi pysyvään, nimenomaan pysyvään asennemuutokseen?? kuinka monta vuotta paranemiseen ylipäätänsä voi mennä? kiitos jos joku parantunut jaksaa vastata.!! onko tästä edes mahdollista parantua pysyvästi vai kannanko tätä paskaa mukanani koko loppuelämän?(joka tosin voi jäädä suhteellisen lyhyeksi)
miten parantua
n.e.
2366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tietäisinkin.. itsekin haluaisin pois tästä jatkuvasta itsetarkkailusta, paineesta ja huolesta. Käyn kanssa terapiassa ja sen lisäksi fysioterapeutilla, joka käsittelee ruumiinkuvaa ym.. lisäksi oon saanu lähetteen syömishäiriökeskukseen ravintoterapeutille, mutta aika näyttää.
Voikun olisikin vastauksia, mutta erilaisia keinoja pitää vain jaksaa etsiä ja toivoa, että jokin auttaisi. Ei tätä ilman jonkinlaista toivoa jaksaisikaan..
Pakko oli tulla antamaan toivoa sinulle sillä kyllä ehdottomasti voi parantua. Itse olen nyt 26 vuotta, sairastin 9 vuotta. Välillä oksensin joka päivä useita kertoja. Rahat meni ja otin jopa lainaa että saisin ruuat maksettua. Paraneminen tuli kun rakastuin. En tarvinnut ammattiauttajaa, vaan kun löysin ihanan miehen elämääni niin tajusin kuinka hemmetin onnekas olin ja tajusin että minun pitää lopettaa itseni tuhoaminen. Lopetin vain kertapäätöksestä. Ensimmäiset kuukaudet oli vaikeita ja purin ahdistusta syömisen sijasta mm. alkoholiin ja liikuntaan. Sitten liika alkoholi jäi pois ja nyt liikunkin kohtuullisesti, 4-5 kertaa viikossa. Paino nousi vain pari kiloa, mitä ei minusta kukaan ulkopuolinen ole huomannut, itse sen vain huomaa kun on tottunut niin pieneen vaakalukemaan:) Eli kyllä se on niin että lopettaminen onnistuu ihan itse ilman ammattiapuakaan, kun sen vain niin päättää. Nyt olen ollut terve vuoden, en ole oksentanut kertaakaan.