Heips! Tää juttu on pakko kertoo.
Olin yks ilta parin likka kaverin kanssa viihteellä.Toisella on kolme lasta ja toisella yksi.No siinä iltaa istuen tuli puhetta seksistä,miehen ajatuksen juoksusta ja lapsista.
Ja yllätys yllätys...huomasin siinä jutellessa että kaikki jutut kohdistu muhun,koska eihän mulla oo lasta ja heidän oli niin helppo neuvoo ku itellä on koko elämä mallissaan.Siihen loppu meikäläisen fiilis koko iltaan.Kaverit vaan neuvo siideri tölkki kädessä et unoha lapsien teko kokonaan,kun harrastat seksii älä mieti lapsia.Olis kyl tehny miel sanoo pari sanaa..mut eihän känniläisen kans viiti ruveta juttelee vakavasti.Ett sellanen ilta oli mulla ja kyllä ottaa päähän ku neuvotaan niin tärkeenä mitä pitäs tehdä.Eihän he voi kuvitellakkaan miltä tuntuu olla lapseton ku itellä on lapsia!!
Olin yks ilta parin likka kaverin kanssa viihteellä.Toisella on kolme lasta ja toisella yksi.No siinä iltaa istuen tuli puhetta seksistä,miehen ajatuksen juoksusta ja lapsista.
Ja yllätys yllätys...huomasin siinä jutellessa että kaikki jutut kohdistu muhun,koska eihän mulla oo lasta ja heidän oli niin helppo neuvoo ku itellä on koko elämä mallissaan.Siihen loppu meikäläisen fiilis koko iltaan.Kaverit vaan neuvo siideri tölkki kädessä et unoha lapsien teko kokonaan,kun harrastat seksii älä mieti lapsia.Olis kyl tehny miel sanoo pari sanaa..mut eihän känniläisen kans viiti ruveta juttelee vakavasti.Ett sellanen ilta oli mulla ja kyllä ottaa päähän ku neuvotaan niin tärkeenä mitä pitäs tehdä.Eihän he voi kuvitellakkaan miltä tuntuu olla lapseton ku itellä on lapsia!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juuri ne antaa ahkerimmin näitä muka hyvää tarkottavia neuvoja että 'lopeta ressaaminen' joilla itelle on tullu viimestään toisella yrittämällä..no niin oli kaverillaki heti toisessa kierrossa ovistikut ja greippimehut käytössä ku ei het ekalla tärpänny! Ei ressannu yhtään vai?
Samoin ku tää että lapsenteko pitäs ns. unohtaa!! No tuskin kuitenkaan, ensinnä en usko että kukaan lasta toivova voi oikeesti unohtaa koko hommaa, ja jos seksiä ei muutenkaan niin kovin usein tai ainaka riittävän usein oo, niin pakkohan niitä parhaita päiviä on vähä miettiä ja tiheemmin ajottaa siihen koska muuteha se mahdollisuus huononee vielä entisestään!
Eipäs ne neuvojen antajat tiiä kuin on vaikeeta sillä joka ei saa niitä lapsia. Minä en esim ole saanut eikä mitään vikaa ole, miehelläni on lapsia joten ohitan sen kysymyksen että kyllä meille riittää nuo joka toinen viikonloppu, vaikka ei todellisuudessa riittäiskään. Lähimmät kaverit kyllä tietää etti meillä oikein onnistu joten en useinkaan saa kysymyksiä. Ja eihän sitä voi unohtaa ainahan se tietysti on takaraivossa mielessä, mutta niin se vain totta on kaverit oli jo eron partaalla kun ei lasta kuulunut ja sitten se vaan tuli ilmoittelematta. Heillä oli jo ajatukset siirtyneet mahdolliseen eroon ja erilleen kasvamiseen ettei enää ole yhteistä mutta nyt näyttää olevan paljon yhteistä!
ilkeämielistä puhetta. nykyään ja ennenkin on tavallista tehdä lapsia myöhemmin. aina on puolesta ja vastaan. se on varma..
monesti kadehtivat ystävän vapautta yms.. ja siksi ovat tollasia.
vuodessa voi sunkin kuviot muuttua nopeasti.. you never know..
pää pystyyn ja plussatuulia!! t. Cosette
ps. onnellinen ja omaan elämäänsä tyytyväinen ihminen ei puhu tollasia!!
Heippa! Ymmärrän täysin nuo "tietämättömien ja ajattelemattomien" laukomiset lapsen saannin helppoudesta/ vaikeudesta. Omat kaverini eivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tiedä lapsettomuusongelmistamme ja siksi olenkin "antanut anteeksi" muille kavereilleni heidän itkunsa siitä, että ensimmäisen lapsen jälkeen toinen raskaus ei alkanut heti vaan välissä ehti tulla yhdet kuukautiset ja miten rankkaa aikaa se olikaan pariskunnalle. Omalta kohdaltani lapsettomuutemme on opettanut tosin sen, että kenenkään lapsettomuutta tai kokemuksia lapsensaannin hankaluudesta en väheksy, jokaisella on omat henkilökohtaiset tuntemuksensa. Nykyään en myöskään kysy keneltäkään, joka ikänsä, parisuhteensa, vakinaisen työnsä tjms. puolesta voisi minun mielestäni olla jo vanhempi, että koskas teille..? Omalla kohdallani ne ystävät, jotka asiasta tietävät, ovat olleet kuin enkeleitä. Oma mieskin on tukena ja minä yritän tukea häntä, mutta tilannetta hankaloittaa miehen sulkeutuneisuus ko. aiheessa.
Kaiken huippu on kuitenkin hyväätarkoittava, yltiöpositiivinen (hieman hölmö) anoppini. Joka kerta, kun asiasta jotain puhetta tulee, hän sanoo, että älä ressaa: "sun pitää nyt vaan unohtaa asia, monet, jotka on ensin adoptoinu on sitten tullutkin raskaaksi, tai jos et ressaisi, niin kyllä se siitä." Yliveto oli kuitenkin ensimmäisellä kerralla, kun (kätilö)anoppini asiasta kuuli: "hätä ei ole ollenkaa tämännäköinen, voittehan te aina ottaa vaikka kaksi kissaa, minun tutun poika ei saanut lapsia ja niillä on nyt viisi kissaa.." MÄ VIHAAN KISSOJA!!!!!!!! Anteeksi kissaihmisille. Ja vaikka olenkin koiraihminen, ei koirien ottamisesta puhuminen olisi ollut yhtään anteeksiannettavampaa. Tämän esimerkin olen kertonut erinäisille meitä hoitaville tahoille ja aina tulee itku, jonka jälkeen poskia alkaa punoittaa kiukustus. Miten "alan ihminen" voi sanoa jotain noin ajattelematonta?! Niinkuin eläin voisi korvata ihmislapsen! Omat siskoni ihmettelivät tätä, eivätkä olleet uskoa sanomaani, mutta totta se on. KISSOJA!!!
Joo, voi että mulla kanssa menee aina fiilikset kun on sellaisten ihmisten seurassa joilla ei ole lapsettomuusongelmista mitään hajua. Kaverinikin toista lasta joutui odottelemaan muutaman kuukauden, huh huh kun oli rankkaa ja aina vetoo siihen. Siitä yhdestäkin olisimme niin onnessaan... Ja sitten työkaveri sanoi että sun kannattaisi tänä vuonna tulla raskaaksi niin saisit hyvät äitiyspäivärahat, kun ne katotaan edellisen vuoden tuloista. No, enpä ole tullut. Toinen työkaveri, joka tietää yrityksestä, sanoi kerran, että ootko raskaana kun olet noin turvonneen näköinen. Käsittämätöntä. No enpä ollut.