Hammaslääkäri

Kukapa sitä ei jostain syystä hammaslääkäriä pelkäisi. Jaa syy taitaa ainkin itsellä periytyä kuuskytluvulle. Silloin oli pieni suu, lääkärillä isot kädet ja puudutusaineissa pihtattiin. Erityisesti jäi mieleen ensimmäinen käynti. Koko luokka linja-autolla läheiseen kaupunkiin ja kaikki hoidettiin aakkosjärjestyksessä saman tein. Puoli luokkaa tuli lekurilta enenpi tai vähempi verissä naamoin.Hmm sukunimi kun alkaa S:llä...

Vaan lukiossa aikoinaan laitatin kaikki hampaat kondikseen. Ilman puudutusta seitsemän reikää ja yksi juurihoito. Ei se enää loppupeleissä edes tehnyt kipeää oli kait naama turrana muutenkin.

Sen jälkeen ei ole pelottanut. Toisekseen hammashommelit on kehittyneet. Pitkästä aikaa kävin loppuvuodesta laitattamassa yhden juuren. Ei tuntunut missään ja hetikö vähän köhähtikin niin udeltiin että ei kait vain sattunut... Ai juu ja poratkaan eivät vingu kuten ennen aikoinaan, liekö sitten heikentyneellä kuulolla osuutta asiaan.

-miksi pelätä sellaista,joka ei edes tee yhtään kipeää?..hyvä hammaslääkäri ei anna asiakkaan kärsiä,ja silti tekee ensiluokkaista työtä..

pelko juontaa varmasti juurensa lapsuudesta.
Minulla oli lapsena hyvät hampaat ja koulutarkastuksista jäi hyvä mieli,kun hammaslääkäri hymyili ja sanoi:ei reikiä,
tunsi olevansa edes jossain asiassa hyvä,noin leikillisesti sanottuna.
Mutta nykyään on tosiaan hammashoidot kehittyneet ja on olemassa hammaslääkäreitä,jotka ovat erikoistuneet
hoitamaan erityisesti hammaslääkäripelkoisia,
jossain uutislähetyksessä tästä puhuttiin.

vai itse hammaslääkäriä? Jos kyseessä on kipu, voi asiaa auttaa kipulääkityksellä ennen vastaanottoa.

vaikka johonkin vierailulle niin mitäpä jos siellä olisi joku hammaslääkäri,,alkaisiko pelottamaan,,entäpä jos kadulla vastaan tulee hammaslääkäri, pelottaako;)

hampaat muutama vuosi sitten nukutuksessa. Kaikki sujui hyvin.

Ihme, kun joku kirjoittaa jostain hänelle vaikeasta asiasta, siitä pian tulee muille niin suuri vitsi.

Kukaan tuskin enää kipua pelkää. Tilanne sinansä, pakonomaisuuksineen kammottaa.

Synnytys niis hirveä, että sinne jäi hammaslaakäripelko, sitä ei voita mikään.Minulle tämän jälkeen kipuna hammaslääkäri on ihan pikku juttu.....olen nyt 51 vee ja asia on vieläkin mielessä tavallaan, vaikka ihana tyttäreni on jo 20 vuotta. Mutta silloin luulin kuolevani !!!

Ota sinä aloittaja puudutus, se auttaa pikkuisen !

nainen 51v

Ei ihme, että pelottaa. Ennen hammaslääkärit todellakin ottivat hampaita lapsilta ilman puudutusta, ehkä ne oli maitohampaita, tiedä häntä.

Itse muistan kaksi naista, jotka pitivät vastaanottoa. Huusivat ja melskasivat ihan hermona, kun oli just bussilastillinen lapsia jotka hoitivat kaikki saman päivän aikana.

Jos joku lapsi itkeskeli tai vetkutteli tuoliin kiipeämistä, niin tukistivat ne karseet naiset lapsia hiuksista ja löivät korvillekin. Minä muistan aina kun mulle hammaslääkärinainen huusi: " Mä en kestä, mä en kestä. Jos et avaa suutasi kunnolla, niin isken tän poran sun kitalakees!"

No, siihen aikaan oli kyllä tavallista, että aikuiset jakeli niitä korvatilkkoja kelle vaan lapsille tosi herkästi. Ainakin meilläpäin.

Kansakouluaikoina laitettiin paikkoja ties kuin monta.
Ja yhtä monta kertaa oli repaleena milloin poski , milloin pora lipsahtantut kitalakeen tai huuli jäänyt niiden hampaan ympärille (paikatessa) laittettujen rautojen väliin.
Silloin en ymmärtänyt miksi se täti haisi niin pahalle... no tiedätte mitä selvisi kun ensimmäisen krapulaisen kohtasin.
Siitä jäi puudutuspelko.
Ja kauan kesti ennenkuin löytyi lääkäri joka puuduttamatta suostui paikkaamaan, vaikka harvoin on enää paikata tarvinut- onneksi menevät nuo amalgaamit vai rikki. Minua helpotti suuresti se ,kun hän näytti aina mitä suuhuni seuraavaksi vie. Ja nyt hän aina sanoo, että rutista penkkiä kohta vähän kirpasee.
Siis kaikki hyvin.

Hammaslääkäri reissuja, mutta en enää vuosiin
ole suuremmin pelännyt. Hampaille on kyllä jouduttu
tekemään yhtä jos toista menneiden
vuosien aikana. Minun hammaslääkärini on niin symppis,
olen käynyt jo yli kaksikymmentävuotta hänen vastaanotollaan.
Koko meidän suku käy siellä. Samoin aika moni työkaveri ja tuttavani.
Kaikki pitävät hänestä.
Eikä varmasti pelota. Perjantaina se ihanuus on
taas edessä. Toivottavasti riittää vain tarkastus.
Laskusta ei ole niin väliksi, vaikka hän on myös hinnoissa edullinen.

Mulla katos hammaslääkäripelko kun löysin tosi ihanan hammaslääkärin Helsingistä, joka koko ajan selostaa mitä hän tekee, ja on sympaattinen ja kommunikoiva. Tosin kallis, mutta säästelen käynteihin etukäteen rahaa ja ainoastaan akuutit helvetilliset mahdolliset särkytapaukset käyn hoidatuttamassa kunnallisella.

Ja kun menen tämän hammaslääkärin luokse niin otan etukäteen 2 alpratsolaamipilleriä ja sitte vielä vastaanotolla 2-3 5 mg Diapamia. Toki olen sitte pyytäny aina jonkun tulemaan mua vastaan saattajaks, mutta näin se on menny hyvin.

Kunnallinen hammaslääkäri mulla sijaitsee lähella samassa kaupunginosassa joten saattajaa en tarvitse mut pillerit vedän kyllä naamaan. Niin, ja molemmissa tapauksissa kaikki mahdolliset puudutukset.

Kyllä tuntuu tutulta! Neuvoni on: vaihda lääkäriä. Itse tein niin, ja nyt olen kertonut hänelle pelostani. Hän puuduttaa aina paikatessaan hammasta ja selittää koko ajan, mitä hän tekee ja miksi.
Eipä tarvitse enää jännittää!