Ongelmana on että kun kytkee maasähkön vikavirtasuojattuun pistorasiaan niin vikavirtasuoja laukeaa. "Vanhoissa" suojaamattomissa laitureissa ei ole ongelmaa. Kyseessä on vuoden -88 SeaRay 300.
Mittasin homman maasähköjohdosta ja sain seuraavanlaisia tuloksia:
Pääkytkimen asennossa 0 - kaikki kontaktipinnat ovat erillään
Pääkytkimen asennossa 1 - kaikki kontaktipinnat ovat erillään
Kun pääkytkimen kääntää päälle heittää mittari nopeasti jonkun vastusarvon 0 ja suojamaan väliin sekunnin murto-osaksi, tämän jälkeen kontakti katkeaa, ja tässä kohdassa yleensä vikavirtasuoja laukeaa.
Veneessä on sisällä musta maadoituspiste, joka on yhteydessä suoraan moottoriin. Lisäksi on vihreä maadoituspiste, joka on suojamaa, mutta hämmästelin kun tämä meni myös suoraan samaan pisteeseen kuin musta maadoitus moottorin lohkoon. Voiko tämä olla ongelma?
Mittasin homman maasähköjohdosta ja sain seuraavanlaisia tuloksia:
Pääkytkimen asennossa 0 - kaikki kontaktipinnat ovat erillään
Pääkytkimen asennossa 1 - kaikki kontaktipinnat ovat erillään
Kun pääkytkimen kääntää päälle heittää mittari nopeasti jonkun vastusarvon 0 ja suojamaan väliin sekunnin murto-osaksi, tämän jälkeen kontakti katkeaa, ja tässä kohdassa yleensä vikavirtasuoja laukeaa.
Veneessä on sisällä musta maadoituspiste, joka on yhteydessä suoraan moottoriin. Lisäksi on vihreä maadoituspiste, joka on suojamaa, mutta hämmästelin kun tämä meni myös suoraan samaan pisteeseen kuin musta maadoitus moottorin lohkoon. Voiko tämä olla ongelma?
Vastaukset 61
Vanhimmat
Siellä siis on varsinaisen nollauksen lisäksi myös suojamaa vedetty moottoriin. Ei välttämättä ole ongelma, mutta paremi olisi, että tämä kevi olisi vain lyhyellä johdolla yhdistetty siihen mustaan, eikä se erillisenä kiertäisi myös moottorille. En tosin tiedä mitä säännöt tuosta sanoo.
Vikavirtakytkin laukeaa noin 30-40mA, eli sen verran voi olla oikeata maavuotoa(merivuotoa). Onko maasähkö erotettu galvaanisesti veneen sähköstä, eli onko erotusmuuntaja välissä? Kannataisi laittaa, muuten menee sinkit, myös parista naapurin veneestä.
Myös musta liitäntäripa menee moottorille, eli "kevin" vetäminen mustaan ripaan menisi tismalleen samalla tavalla kuin nykyään.
Erotusmuuntaja on vähän vieras käsite, mutta venettä on käytetty maasähkössä suojaamattomissa sähköpisteissä ja sinkit eivät ole kuluneet lainkaan, joten en usko että sen suurempaa vuotoa tuosta pääsee mereen syntymään, mutta kaikki on tietysti mahdollista...
Voisiko olla, että systeemi ei ole kertakaikkiaan yhteensopiva nykyisten herkkien vikavirtasuojien kanssa koska maasähköt on vuodelta -88 niin silloin ei välttämättä ollut tuollaisia vastaavia suojia. Akkulaturi on vaihdettu uuteen koska sitä epäiltiin ensin vian aiheuttajaksi.
Jaa, mutta jos laittaa erotusmuuntajan, niin vikavirtasuoja pitäisi kait olla molemilla puolilla. Sähkömiehen hommia. Jos siellä jokin laite vuotaa, niin se vuotaa kyllä erotusmuuntajankin kanssa.
toi "sähköasennus". Voi olla, että laiturin sähköpisteen vikavirtasuojakytkin pelasti henkesi joten onnittelut siitä. Kuulostaa siltä, että veneesi sähkölaitteet on nollattu, eli suojamaa on yhdistetty nollajohtimeen, tässä tapauksessa hengenvaarallisessa paikassa ja määräysten vastaisesti. Kehotan lopettamaan kokeilun ja kutsumaan oikean sähköasentajan paikalle. Veneasennuksia koskevat sähköturvallisuusmääräykset siinä missä maalla tapahtuvia kiinteitäkin asennuksiakin.
Sähkömies kävi viime kesänä ja vaihtoi tuon akkulaturin, koska niissä on "yleensä" vikaa kun ovat noin vanhoja. Ja tuo nollaus on tapahtunut ihan tuolla Ameriikan päässä Sea Rayn tehtaalla, koska sähköihin ei ole kukaan koskenut (vene ostettu uutena). Maasähköä vaan ei ole koskaan käytetty, koska vene on ollut "säilössä" muutaman vuoden... Kuitenkin ihan sähköjohdosta mitattuna kun päävirtakatkaisin on 0 tai 1 asennossa yksikään napa ei ole "oikkarissa", eli mikäli tuo olisi nollattu niin silloinhan suojamaan ja 0:n pitäisi piipata kontaktia. Kontakti syntyy ainoastaan murto-osa sekunniksi kun virrat kytketään, ja nekin megaohmi -luokan vastuksen kautta... (0 ja suojamaa) (nämä siis mitattu maasähköjohdon pistotulpasta)
ei oikeastaan koskaan laukaise vahingossa. Yleisesti käytetty nimellisvirraltaan 30mA VVS-kytkin saa laukaista jo 15 mA virralla ja sen tulee viimeistään laukaista 30 mA virralla. Sinulla on jossain veneen laitteessa sellainen kytkentä, että kaikki vaihe- ja nollajohtimien kautta tuleva virta ei palaa samoja johtimia pitkin vaan menee maahan jostain. Mittaa 500 V eristysvastusmittarilla piirit. Nollausta ei saa olla veneessä missään. Kyse voi olla myös puhkihankautuneesta vaihe- tai nollajohdineristeestä jossain kosteassa paikassa.
Toisaalta niin kuin kerroit, että saat jonkinlaisen kontakti-ilmiön aikaiseksi kytkemällä saattaa viitata myös kytkimeen. Kokeile avata kaikki kuormien johdonsuoja-automaatit ja kytkeä sen jälkeen sähköt. Jos ei pysy päällä, tutki keskus.
Kiitoksia vinkeistä!
Olisiko järkevintä lähteä koittamaan ongelman purkua poistamalla ainakin nollaukselta näyttävä kytkentä (vihreä suojamaa menee moottorin runkoon)?
Riittääkö sitten suojamaalle että ne ovat kaikki klimpissä kytkentärivassa vai pitäisikö niillä olla myös jokin erillinen "maadoitus"?
Tätä ajattelin koittaa ja jollei toimi niin soitan sähkärille...
Etpä taida ongelmitta pystyä poistamaan sitä nollausta, eli mustaa maadoistusta moottorilta. Se on samalla joidenkin laitteiden miinus-napa akkujännitteille.
En tiedä, pitääkö suojamaan olla kytkettynä ylipäätänsä mihinkään veneessä, paitsi tietenkin pistorasioihin, koska sehän on jo kytketty toisesta päästä maihin. Tuohon voisi joku ammattilainen vastata.
Pitäisi oikeastaan perehtyä näihin maa-sähköihin. Porukoilla tuntuu olevan monenlaisia käsityksia, mutta jossakin on varmaan ihan ammattilaisten tekstiä. Tietääkö joku linkin?
Erotusmuuntajaa on tarjottu usein lääkkeeksi vuotovirroille, jotka kuluttavat sinkit nopeasti. Toisaalta oma vene voi joutua "sähköiseksi pariksi" myös naapurin veneen sähköjen kanssa, joten se erotusmuuntaja pitäisi olla jokaisella veneellä, että toimisi.
mitään laitteita kytketty maasähköön? esim tietokoneissa on usien häiriönpoistokondensaattori molemmista virtajohtimista maahan.Tällaisia häiriönpoisto konkkia on aikamonissa laitteissa. Niiden aiheuttama virta laukaisee usein vikavirtasuojan, ne myös näkyvät kuvaamaallasi tavalla yleismittarilla.Myöskään pääkytkimeen ei useinkaan mene maajohtoa, joten vika ei voi siitä johtua. Vika pitää olla sellaisessa laitteessa johon menee verkkovirran lisäksi myös maajohto.
Kaikki maasähkölaitteet ovat erillisten kytkimien takana siinä paneelissa, ainoa joka herää henkiin tuosta päävirtakatkaisijasta on ampeerimittari, joka kyllä tekee omituisen hyppäyksen kun päävirtakatkaisimesta käännetään, eli se hyppää tappiin ja palautuu sitten heti nollaan. Vikavirtasuojatussa rasiassa se ei tee mitään vaan katkoo ennen kuin pääsee "hypähtämään" ampeerimittarin rakenteesta en tiedä sen enempiä, mutta sieltä tod. näk. menee tuo vaihe läpi.
Lisäksi tulee merkkivalo, että maasähkö on kytketty, sekä "ei palava" valo ilmaisemaan että vaihe on oikein.
Yhteisiä akulla ja maasähköllä toimivia laiteita on jääkaappi, eikä oikein muuta... vedenlämmitin (boileri) on kytketty irti koska se oli aika epäilyttävä... ja se lämpiää myös koneen avulla.
Järjestelmä
Laiturilta sähköä veneeseen tuotaessa veneessä pitää olla vikavirtasuoja 30 mA 2 nap. johdinsuoja (automaatti) tai ns. yhdistelmäkoje, jossa ovat nämä molemmat samassa paketissa.
Veneessä johtimet; vaihe=ruskea, nolla=sineinen ja suojamaa=keltavihreä pitää kaikki kuljettaa erikseen. Nollaa ja suojamaata ei saa kytkeä yhteen, koska jos laiturilla oleva shuko tulppa laitetaan "väärinpäin" niin vaihe ja nolla vaihtavat puolta ja suojamaan kosketin tulee jännitteiseksi. Tätä ongelmaa ei ole uusilla sinisillä pistotulpilla.
Amerikkalaisissa järjestelmissä vihreä johdin vastaa meidän KeVi johdinta.
Mitattaessa vikavirtasuojan takaa pistorasiasta yleismittarilla vaiheen ja suojamaan välistä jännitettä vikavirtasuoja laukeaa.
Tuossa käyttöpaneelissa on merkkivalo, että pistoke on rasiassa oikein päin, eli valo syttyy mikäli vaihe on väärässä navassa, jolloin pistoke tulee kääntää.
Onko siis mahdollista että tässä "kuuluukin" 0 ja suojamaa olla yhdessä, kuten se on tehtaalta lähtenyt...
Toisaalta tässä on suojamaa vihreä, mutta se on yhdistetty mustaan kytkentäripaan, joka on ainakin 12v miinusnapa, en ole ainakaan löytänyt mistään toistaiseksi sinistä kytkentäripaa tai yhdyspistettä...
Sinuna purkaisin vanhan pois ja laittaisin vaiheen ja nollan katkaisevan vikavirtasuojan 30 mA 10 A yhdistelmäkojeen.
Maadoitus (miinus) pois koneen 12 V järjestelmästä ja nolla ja suojamaa (KeVi)erikseen.
Kaapelointi 3*1,5mm2 kumikaapelilla.
Kiitoksia vinkistä... luulen että tässä kohtaa tulostan tuon tekstin ja annan sähkärille käteen... pääsee varmaan turvallisimmin liikkeelle.
kannattaa menetellä.
...mieltä ja tätä tukevat myös niiden varsinaisten sähköammattilaisten lausumat, joiden kanssa olen puhunut. Mutta on ilmeisesti niin, että sekä amerikkalainen että eurooppalainen standardi VAATIVAT veneiden rakentajia tekemään asennuksen juuri tuolla "poispurettavalla" tavalla, ts. kytkemään 230-järjestelmän suojamaan yhteen 12-järjestelmän maadoituksen kanssa. Ja sitten alettaisiin tarvita sitä erotusmuuntajaa...
Perusteluna tälle kytkennälle on ilmeisesti se, että maihinvievän suojamaan pettäessä vuotovirta saattaakin päätyä ihmiseen. Tällaisella lukion sähköopin varassa askartelevan logiikalla vikavirtasuojien pitäisi kuitenkin torjua tämä uhka? Eli jos vuoto on veneen maasähkökeskuksen jälkeen, niin maasähkökeskuksen vikavirtasuoja laukeaa. Ja jos se on laituripistokkeen ja maasähkökeskuksen välillä, niin laituritolpassa olevan vikavirtasuojan pitäisi laueta. Jos laiturilla ei ole vikavirtasuojausta, niin sitten meillä voi olla ongelma, mutta uusissa asennuksissa pitää olla ja sinnehän voi itsekin laittaa omaan johtoon suojan.
Jos joku ammattilainen nyt on eri mieltä, niin olisi mielenkiintoista lukea siitä?
Niin... tässä omassa tapauksessani nimenomaan tuo laiturin vikavirtasuoja laukeaa. Pääkatkaisimessa on myös vikavirtasuoja / automaattisulake, mutta se ei laukea missään vaiheessa kun on kytketty vikavirtasuojaamattomaan tolppaan.
Meillä on voimassaoleva määräys, jonka mukaan maasähköjen suojamaa (kevi) tulee yhdistää veneen veteen yhteydessä oleviin osiin ( ulkomuistista). Tällä on toki turvallisuutta edistävä vaikutus mainitsemassasi tapauksessa.
Kaiken kaikkiaan voikin olla siten, että koska vain maasähkötolpan VVSkytkin laukeaa, niin sinulla on viallisesti kytketty liitoskaapeli veneen keskuken ja maakeskuksen välillä. VVS-kytkin ei laukea,jos se on oikein kytketty vaika suojamaa olisikin yhdistetty veneen metalliosiin ja veteen, koska suojamaa ei aiheuta erovirtaa vaihe- ja nollajohtimissa. Korroosio tässä taauksessa on joka tapauksessa ihan varma koska sähköverkon PEN-johdin on kuormavirtojen takia eri potentiaalissa kuin veneesi metallisosat.
Sinulla on siis pakko olla jossakin yhdistys, jonka kautta virta menee muualle kuin nolla- tai vaihejohtimiin. Tutki vielä pistotulppa, jolla liität veneen maasähköön.
Liitoskaapeli tuli mitattua sähkärin toimesta viime kesänä, jolloin sama ongelma oli läsnä...
Lisäksi oli juttua, että päävirtakytkin "voi" kytkeä virran "nollan kautta" eikä "suoraan", jolloin vikavirtasuoja laukeaisi, ja tätä tuki vähän myös mittaustulokseni, jonka siis tutkin mittaamalla liitoskaapelin päästä sen ollessa irti pistorasiasta, eli juuri kytköshetkellä suojamaa ja nolla ottavat kontaktin sekunnin murto-osaksi, joka laukaisee vikavirtasuojan (tämä siis kerrottu jo ekassa postauksessa), mutta kun päävirtakytkin (mains) on kytkettynä niin minkäänlaista kytköstä pistotulpasta mitattuna ei ole minkään navan välillä.
Tällaisesta kokemuksia??
Ja siis tosiaan... se musta kytkentäripa on akun miinusnapa johon suojamaa on yhteydessä eikä suinkaan maasähkön nolla.
jos kuvaamallasi tavalla tosiaan suojamaa ja nolla yhdistyvät toisiinsa edes hetkeksi. Näin ei missään tapauksessa pitäisi olla, siinä ei ole sähköturvallisuusmielessä mitään järkeä. Normaali kytkin kytkee vain vaiheen vaiheeseen ja nollan nollaan puuttumatta mitenkään suojamaahan, jossa ei edes saa olla minkäänlaisia kytkimiä. Taitaa vianetsintä kutistua siihen kytkimeen :)
Tarkempaa tietoa näistä sähköasioista löytyy SFS6000 standardista, joka löytyy linkistä http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=SFS 6000-1. Teoksessa on kerrottu mm. maasähköstä ja veneiden sähköasennuksista.
Mikä taho sen määräyksen on antanut? Tuo antamasi linkki näytti vievän jonkinlaiseen "standardikauppaan", itse standardien tekstiä siellä ei ole. Minua kiinnostaisi nyt noiden standardien juridinen painoarvo, eli onko olemassa jossain kohtaa lainsäädäntöä viittaus, jonka perusteella standardista poikkeava asennus on laiton?
Toinen asia, joka jäi vaivaamaan mainitulla sivulla: ko. standardin sanottiin koskevan pienvenesatamia, mutta veneitä ei mainittu. Sitten poissuljettujen listassa olivat mm. moottoriajoneuvot ja laivat.
Standardilla ei itsenäisesti ole mitään juridista arvoa. Usein kuitenkin viranomainen määrää niitä pakolliseksi. KTM on voinut näin menetellä.
Ennen sfs 6000 voimaantuloa meillä oli turvallisuusmääräyksissä oma tiedonanto, joka käsitteli liikuteltavien laitteiden, kuten veneiden ja asuntovaunujen liittämistä verkkoon.
Valitettvasti minulla ei nyt ole käsillä noita pumakia, mutta niiden yleisviesti on turvata ihminen sähköiskulta. Valitettavasti niissä ei muistaakseni paneuduttu ollenkaan tuohon venemoottoreiden syöpymisilmiöön.
Veneliitäntä on kaikinpuolin turvallinen kun:
-Veneessä on 30 mA:n vikavirtasuojalla varustettu 2-napainen johdonsuojakytkin.
-Syöpymisen estää ainoastaan galvaaninen erotus.
Suojaerotusmuuntaja suojaa sähköiskuilta pitämällä jännitteen riittävän alhaisena eristyvikatapauksissa ja vähentää merkittävästi syöpymistä. Suojaerotusmuuntajasta löytyy tietoa sellaisesta pumakasta kuin EN 61558.
Idea suojaerotusmuuntajassa on se, että ensiöpuolella virta maatavasten on U/R. R on se vaihetta koskettelevan ihmisen vastus.
Toisiopuolella taas tuo virta on =0, eli jännitteet jäävät niin alas, ettei niistä ole vaaraa ihmiselle.
On muuten niin tärkeä tämän keskustelun aihe, että joku voisi kirjoittaa artikkelin johonkin arvostettuun venelehteen ja varustaen sen havainnollisin kuvin. Näin kirjoitettuna ei ole ollenkaan varmaa, että saa itsensä ymmärretyksi.
...ymmärsin oikein, niin sinun mielestäsi suojaerotusmuuntaja olisi välttämätön?
Mietitäänpä käsittääkseni aika normaalia asetelmaa: veneessä on maasähkö, johon on liitetty jatkuvasti kytkettynä oleva akkulaturi ja lisäksi pari pistorasiaa. Se laturi on ainoa kytkös 12V-järjestelmään. Tämän kytköksen läpi luonnollisesti menee jotakuinkin koko ajan virtaa 12V-puolelle. Mutta jos itse 230-systeemissä ei ole virtavuotoja, niin onko tässä merkittävää syöpymisriskiä (jos sinkit sinänsä ovat kunnossa)? Ja toisaalta: onko olemassa jotain raja-arvoa sille, minkäsuuruinen vuotovirta aiheuttaa korroosiota?
Veneissähän on jääkaappeja, liesiä ja uuneja
joista osa toimii invertterillä, ja osa suoraan
12 V:lla, erottelematta niitä, muuntaja on
paikallaan.
Noiden elekrolyysivirtojen suuruus ja niiden
vaikutusaika on suoraan verrannollinen tuhoihin.
Minulla kävi sama mielessä, että mikä on "hyväk-
syttävä" virta, mutta en löytänyt tähän hätään
vastausta. Netistä varmasti löytyy asiasta
mielenkiintoisia mittaustuloksia, olen joskus
niitä lueskellut mutta kun kaikkea ei muista,
onneksi.
Oikein pahassa tapauksessa voisi kääntää tuon
syövyttävän elekrolyysin napaisuuden paristolla.
Elektronien suuntahan on miinuksesta plussaan,
niin pannaan ne kulkemaan päinvastoin napai-
suuden vaihdolla. Tosin lienee teoriaa huvi-
veneiden kohdalla.
...oli nyt perustapaus, eli esim. invertteriä ei ole pelissä, vaan kaikkia veneen "omia" laitteita (jääkaappia, lämmitystä, valaistusta jne.) käytetään suoraan akusta tulevalla 12V:lla ja 230V palvelee ainostaan pistorasioiden kautta esim. kannettavaa tai vedenkeitintä tms. sekä sitä akkulaturia. Arvelisin, että vanhemmissa veneissä, joihin maasähkö on tehty jälkiasennuksena, ei juuri ole sellaisia laitteita, joita voisi käyttää sekä 12V että 230V. Tämän tilanteen näkökulmasta kyselin näkemystä...
ei mitään vuotoja mihinkään,mitähän täpinä tarkoittaa kirjoittamalla että suojaeroitusmuuntaja pitää jännitteen alhaisena?jännite ei muutu mihinkään ko.muuntajassa.
Jos vikatapauksessa kosketat ensiöpuolen
käämiä, niin lävitsesi menevä virta on
tuo U/R jonka vikavistasuoja hoitaa ennen
kuin sydänlihaksen läpi kulkeva virta ylitää
ihmiselle kriittisen 50 mA, jonka seurauksena
ihminen kuolee sydänkammion värinään.
Mutta kun otat toisiopuolen käämistä (230V)
kiinni, niin lävitsesi kulkeva virta onkin
nolla ja jännitekään tuossa kauttasi tapahtu-
vassa maasulussa ei näin ollen nouse vaaral-
liseksi. Jännite ei tapa, vaan virta joka
menee sydämen läpi. Tietenkin jos jännitettä
on tarpeeksi, niin voi palaakin kuoliaaksi
vaikka virta menisikin ihoa pitkin.
...kyllä selväksi tuo turvallisuuspuoli. Mutta kysyinkin näkemystä siihen, onko galvaaninen erotus, ts. suojaerotusmuuntaja, tarpeen kuvaamassani perustilanteessa, jossa ainoa yhdyskohta 230- ja 12-järjestelmien välillä on se akkulaturi? Eli onko perusteita olettaa, että maasähkön käyttö tällä tavoin aiheuttaa merkittävästi suurempaa korroosioriskiä kuin pelkkä 12V-järjestelmä?
Katselin netistä vähän lähteitä. Sain sen kuvan, että korroosion kannalta merkittävimmät suureet ovat potentiaaliero, ts. jännite virtalähteen ja syöpyvän metallin välillä, ja toisaalta virta per pinta-ala. Taisi olla niin, että 1mA/neliösenttimetri oli arvo, joka ei aiheuta olennaista syöpymistä. Toinen vastaava arvo oli muistaakseni 50 mV. No, jos tuo jännite on merkittävä tekijä, niin silloinhan huolta ei pitäisi olla, koska se laturin kautta mahdollisesti karkaava virta on 12V-jännitteistä; jos se ei ole ongelma maasähköttömässä veneessä, niin ei tasan ole "sähköistetyssäkään".
Mahdolliseksi ongelmaksi käsittääkseni jäisi se, että laturin kuoren tms. kautta voisi päästä karkuun 230V-jännitteistä vuotovirtaa. Mutta käsittääkseni lujitemuovi ja puu johtavat sähköä aika kehnosti, eli jos laturi on sellaisessa kiinni eikä yhteyttä veneen metalliosiin ole, niin ongelmaa ei pitäisi olla.
Kuulostaako päättely järkeenkäyvältä?
Oleellista on, kuinka hyvin se maakeskus
on maadoitettu, eli siellä vastus maata
vasten on aina isompi kuin suoraan vedestä
mitattuna, eli syntyy potentiaaliero joka
taas saa aikaan virran tuossa elertrolyysissä.
Nyt jos jätät veneen maadoittamatta sähkö-
verkon kautta niin tuota virtaa ei synny,
mutta näinhän ei voi menetellä, jos veneessä
on maasähkökeskus. Joten suojaerotus-
muuntaja on pelastus.
Itselläni on maasähö toteutettu siten, että
veseessä on vikavirtasuojalla varustettu
2-napainen johdonsuojakatkaisija ja sen perässä
kaksi maadoitetua pistorasiaa ja mitään syöpy-
mistä ei tietenkään syntynny.
Joten hankkikaa laajempiin veneasennuksiin
tuo suojaerotusmuuntaja, jolloin toisiopuolta
galvaanisen erotuksen ansiosta ei tuota virtaa
synny.
Käyttämällä europistorasioita niin voi rakentaa maasähköjärjestelmän jossa maata ei tarvitsisi ollenkaan kytkeä veneen metalli osiin. Tosin tällöin voisi käyttää ainoastaan kaksoiseristettyjä laitteita, mutta niitähän ne nykyään lähes kaikki jo ovatkin. http://www.slo.fi/sloattachments/Artic3xeuro.pdf
Veneessä voisi siis olla yksi kisko johon liittäisi kaikki miinusjohdot (12v), suojamaajohdot (keltavihreä 230v) ja vielä kaikista vedenalaisista osista piuha kiskoon.
Meneekö näin?
johonkin kuvaan, niin olisi helpompi seurata keskustelua.
Aion itse asentaa maasähkön veneeseeni. Minulla on hankittuna erotusmuuntaja, jonka ensiöpuolelle menee vaihe, nolla ja suojamaa normaalilla shuko-istokkeella. Lähdössä on vain vaihe ja nolla (nehän kelluu molemmat jossain paotentiaalissa) tavallisessa maadoittamattomassa pistorasiassa erotusmuuntajan kyljessä. Miten maadoitan laitteen (vai maaditanko) ja mihin pistän vikavirtasuojan, jotta keneltäkään ei lähde henki?
suojamaa/nolla yrittääkään kytkeä veneessä johonkin,miksi muka maadoitus rannalta ei riittäisi? en ymmärrä koko höpinöitä.
Veneseurassamme on muutama sähköinsinööri ja he pitävät suurta meteliä liitäntäkaapeleiden pituudesta ja kunnosta.
Väittämä on että mikäli sähköjärjestelmää ylikuormitetaan "laillisella" tavalla veneessä, eli ei ole vuotoa maahan vaan ainaostaan suuri hetkittäinen kuorma joka ylittää maissa olevan sulakkeen virtamäärän, 30 mA vikavirtasuoja ei laukea. Paluuvirran pitää olla riittävän suuri että sulake laiturilla tai muualla maissa laukeaisi.
Tätä he mittaavat seuramme satamassa, kun esimerkiksi yhteen 50 metrin kelaan on liitetty 4 - 5 venettä osin hapettuneilla ja huonkuntoisilla pistokkeilla.
Oikosulku veneessä sähkötaulun maanpuolella ei saa maissa olevaa sulaketta laukeamaan tällaisessa tapauksessa.
Voiko maadottamalla estää ko. ilmiötä, vai onko edelleen ongelma sama eli sulake ei laukea vaikka olisi erikseen maasyöttö maadoitettu?
samaan mieltä!! ei "maasähkö" asennusta pidäkkään maadoittaa mihinkään kohtaan venettä ! ilman muuta ko. järjestelmän kuuluukin olla erillinen. Eli vikavirtasuoja veneeseen ja nykyisinhän kaikilla laitureilla pitää ollakin vikavirtasuojat. Johan on taas tehty yksinkertaisesta asiasta vaikea.
Ovat varmaan tarkoittaneet sitä, että ns.
nollausehdot eivät täyty pitkässä johdossa.
Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että
johdon oikosulkusuojana oleva sulake
ei katkaise oikosulkutapauksessa virtaa
kyllin nopeasti, vaan johto ja vene sytty-
vät palamaan. Kaapeli 2,5 mm2 ja sulake 16 A,
eli siltä osin laillinen asennus.
Vikavirtasuojan ei kuulukaan laueta ylikuor-
masta, vaan vaiheen ja nollan välisestä
virtaerosta.
vuoksi sulake ei laukea sellaisessa tilanteessa missä sen kuuluisi laueta. OK.
Nämä kaverit ovat aina hyvin vihaisia kun näkevät näitä viritelmiä veneestä toiseen.
Myöskin he kertomansa mukaan ovat usein joutuneet pitämään "sulkeisia" vierasvenesatamissa.
Oman veneen poltto ei ehkä ulkopuolisia haittaisi paitsi kun on kylki kyljessä paljon veneitä ja muutkin ovat vaarassa palaa mukana.
Vuosia sitten, kun sähköinsinöörit tenttinät
suunnitteluoikeuksia ja anoivat asenus/ura-
kointilupia, niin yhtenä kohtana oli velvoite
puuttua näkemiinsä epäkohtiin.
Eräskin insinööri katkoi sivuleikkureilla
laittomat autolämmitysroikat taloyhtiönsä
pihalla. En ollut minä, vaikka joskus "sähkö-
pastorina" sähköturvallisuudesta saarnaankin.
jos jatkoroikka todella niin pitkä ettei sulake laukea niin ei pala johtokaan,ei esim.kilometrin 2,5mm2 johdosta tempasta 3,5Kw.
...vallan sulkeisia. Kerropa niille insinööreillesi, ettei heillä ole kerrassaan mitään valtuuksia puuttua muiden ihmisten sähköihin vierassatamissa. Jos katsovat jonkin olevan väärin, menkööt valittamaan satamaisännälle tms.
Jos joku tulee minulle valittamaan, niin pitää olla jonkinlainen asemavaltuutus suunsa avaamiseen. Eli viranomainen tai esim. se satamaisäntä. Naapuriveneen kansalaisen käsketään suksia suolle.
Tosin omat kaapelini ja haaroittimeni sattuvat olemaan ulkokäyttöön hyväksyttyjä, joten ei pitäisi olla insseillä valittamista.
Palaa sekä johto, että sulake kun oikosulku
kestää tarpeeksi kauan. Osittain kelalla
oleva johto kärventyy ensin. Johto pitäisi
aina purkaa auki, kun sitä kuormitetaan lä-
helle nimelliskuormaa.
Johto palaa myös pienelläkin ylikuormalla
vaikkei sulake toimisikaan, jos syötössä
ei ole lämpörelettä. Harvemmin noita roikkia
varustetaan lähtöpäässä ylivirtasuojalla,
ainoastaan oikosulkusuojalla.
Oneksi nykyisissä keloissa on lämpösuoja joka
laukaisee ylikuormitustapauksessa. On siis
kaksi eri asiaa, ylikuormitussuojaus ja oiko-
sulkusuojaus.
Asemavaltuutusta lähentelee nuo urakointi-
oikeudet, ja ne riittävät puuttumiseen epäkoh-
tiin. Sen prokuuran he sitten saavat kyllä ko.
sataman satamakapteenilta, sivuleikkurit ovat
omasta takaa ja hyvä niin.
...urakointivaltuudet eivät tee niistä insseistä viranomaisia, joten heillä ei ole mitään oikeutta puuttua "epäkohtiin" suoraan. Kuten ei kellään muullakaan kansalaisella. Eikä satamakapteenillakaan ole oikeutta tuohon sivuleikkuritemppuun, ainoastaan kaapeleiden irroittamiseen tai veneenomistajalle annettuun kehotukseen irroittaa ne.
Jos joku joutuu sivuleikkurikonstin uhriksi, niin kannattaa tehdä rikosilmoitus samantien. Tulee siitä todennäköisesti edes pienet sakot moiselle "kyläpoliisille"; oppiipahan olemaan puuttumatta muiden asioihin.
Laki määrittelee hyvin tarkasti, mikä on sähköturvallisuutta valvova viranomainen: se on turvatekniikan keskus. EI yksittäinen sähköinssi, urakointivaltuuksilla tai ilman.
Ylipäätään pitäisi upota ihmisten päähän, että mahdolliset lainrikkomistilanteet selvitetään viranomaisten ja tuomioistuimen kautta, ei kansalaisten kesken.
Olen samaa mieltä! Jos joku leikkelisi laiturilla mun sähköjohdon, niin sais sellaisen selkäsaunan että varmasti muistaisi seuraavan kerran kun meinaa kajota toisen omaisuuteen!!!
Kyllä niillä inseillä on velvollisuus
ilmoitaa havaitsemistaan epäkohdista
Turvatekniikan keskukseen.
Joihinkin ihmisiin ei tehoa asiallinen
toiminta, vaan kehotetaan suksimaan
mäntäkirnuun ja jos pelastetaan yksi-
kin ihmishenki, niin leikkuritkin on
paikallaan.
Jos joudutaan oikeuteen, niin hyvin tie-
dät, että löytyy pykälä tuohon leikuu-
provosointiin, jonka vastapuoli on käy-
töksellään aiheuttanut. Laissa on niin
paljon yllättäviä asioita.
saisit tuomion, jota vanhuksenakin muistelisit.
...se sellainen "leikkuuprovosointipykälä" olisi? Jos vastapuoli malttaa olla tempaisematta insinööriä turpiin, niin ainoa sakkojen saaja on inssi itse. Rikoslain 17 luvun 9§ tulee kyseeseen. Maksimirangaistus 6 kuukautta vankeutta (muutamaa päiväsakkoa veikkaisin käytännössä tuomioksi). Jos taas maltti jää vajaaksi, niin sitten tietysti tulee myös tempaisijalle tuomio pahoinpitelystä. Tosin, jos sattuisin tuollaisen tapahtuman näkemään, niin saattaapa olla, että oikeudessa todistajana muistaisin nähneeni vain sen insinöörin harjoittaman vahingonteon.
Sinun muuten kannattaisi opetella hiukan lukemista. En sanonut, ettei inssi saa tehdä mitään, vaan että hän ei saa itse ruveta toimenpiteisiin. Hänen, kuten kenen tahansa kansalaisen, ainoa oikeus on ilmoittaa asianomaiselle viranomaiselle. Mitä muuten tulee väittämääsi ilmoitusvelvollisuuteen, niin se pätee vain silloin, kun ko. inssi on työtehtävissä mainitulla laiturilla (tai aiemmin mainitulla kerrostalon pihalla). Siis suorittamassa asiakkaan, ts. kiinteistön omistajan tai vastaavan, tilaamaa tarkastusta. Ei silloin, kun he kuljeksivat yksityishenkilöinä pihalla tai laitureilla.
Tämä samahan pätee useimpiin ammatteihin, lähinnä kai vain poliisit ja lääkärit ovat tavallaan "aina töissä" eli heillä on suoranainen velvoite vapaa-ajallaankin reagoida.
Poliisista en ole varma, mutta lääkäri on ainakin vapaa-ajallaan maallikko. Yhtä velvollinen ryhtymään esim ensiapuhommiin kuin kuka tahansa muukin maallikko.
...kuullut Hippokrateen valasta? Kai ne lekurit sen edelleenkin antavat :) Varsinaista lakivelvoitetta heilläkään ei liene, mutta raskaampi eettinen velvoite kuin kellään muulla.
Näin on. Olen kuullut.
tuolla laiturilla, vaan laittaisin roikat
asialliseen kuntoon.
Aika paljon tuolla teksteissä on olettamuksia;
lienee, ei liene jne. kun siteerataan noita
lakipykäliä. Toista se on, virta kulkee tai
ei kulje ja kun sopivaa reittiä menee, niin
tappaa, vaikka Hippokrate olisikin paikalla.
aika vähissä on käytännössä tilanne että kaapelit käryävät oikosulussa,en muista ainakaan rannoilla niin pitkiä piuhoja.
asioista selvää ennenkuin meuhkaat,taidat olla pilkun nussijoita Brysselistä.
http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/tyovene/index.htm
näin on,täällä puhutaan kahdesta eri asiasta ,ainostaan maasähköä veneeseen ja tehdään 220V myös veneessä! edellämainitussa ei pitäisi olla ojalan laskuopin mukaan penintäkään ongelmaa.
nähneeni Ojalan laskuopissa Ohminlakia.
Niin siis laiturilla olevan vikavirtasuojakytkin siellä laukeaa...? Jotenkin sain myös sen käsityksen että sulla on nolla ja suojamaa yhdessä veneessäsi?
tuo vikavirtasuojakytkin varmaankin laukeaa silloin heti, koska vikavirtasuojan jälkeen ei nolla ja suojamaa saisi mennä yhteen, koska silloin osa ns. paluuvirrasta voi mennä suojajohtimeen
Soita sähköliikkeeseen, ja sanoisin että älä tee mitään muutoksia tämän palstan tietojen perusteella, mutta voit toki käyttää vinkkinä keskustellessasi ammattilaisen kanssa näitä juttuja.
kysymyksen johdosta :) SFS 6000 on siis se standardi, johon on koottu sähköturvallisuuden kannalta olennaiset turvallisuusvaatimukset eli velvoittava teksti. Niinkuin aiemmin oli todettu, ei ko. teos suoraan ota kantaa veneiden sähköasennuksiin, mutta pienvenesatamiin kylläkin ihan nimeltä ja yksityiskohtaisesti. Nyt en osaa sanoa onko meillä enää voimassa D1-95 siltä osin kun se liittyy veneiden sähköasennuksiin, ja josta siis löytyy myös se teksti, joka kehottaa yhdistämään veneen metalliosat maasähkön suojamaahan. Voi olla, että kyseinen määräys on kumottu ja yksityiskohdat tulee kaivaa SFS6000:sta muiden asennusmääräysten seasta.
Aiemmin tässä vietiketjussa oli myös kovasti kiivasta tekstiä veneiden jatkoroikista ja taustana on samainen D1-95, jossa määrätään syöttämään venettä yhtenäisellä pistotulppajohdolla, jossa ei saa olla minkäänlaisia jatkoksia, eli siis nämä eksoottiset jatkoroikkajutut on hieman kyseenalaisia.
Itselläni on maasähköt täysin erillään veneen sähköistä ja koska akkulaturinakin on suojaeristetty muuntajallinen malli, ei korroosiota aiheudu itselle eikä muille. Veneen maasähkökeskuksessa on lisäksi 2-napainen 30 mA vikavirtasuojakytkin sekä 10 A automaatit kummallekin pistorasialle. Homma on turvallinen ja toimiva. Maasähkön syötössä on tosin adapterit lyhyillä johdoilla, joten yhtenäinen syöttökaapelivaatimus toteutuu lähestulkoon, koska liitoskohdat ovat ihan maasähkökeskuksen vieressä eikä liitos yllä veteen mitenkään.
Noista nollausehdoistakin kirjoiteltiin. Meillä on vaatimus nopeasta laukaisuajasta, eli syöttävän verkon oikosulkuvirran tulee olla sen verran suuri, että viallinen kohta irtoaa verkosta 0,4 sekunnissa, käytännössä siis yli 160A. Vertailun vuoksi kerrottakoon vielä, että vikavirtasuojakytkin laukaisee n. 20 ms aikana, eli se on huomattavasti nopeampi kuin johdonsuojakatkaisija pinellä ylivirralla. Johdonsuojakatkaisijoilla on koestusstandardi, jonka mukaan testataan ja valmistetaan. johdonsuojakatkaisijan läpi voi mennä pieni ylivirta tuntikausia ilman, että se laukeaa ollenkaan.
Muuten olen sitä mieltä kyllä, että näistä maasähköistä kannattaisi jonkun asiantuntijan kirjoittaa kuvitettu juttu johonkin venealan lehteen. Turvallista veneilyä kaikille.
Tuota samaa ehdotin tässä ketjussa jo aikai-
semmin. Kumpi kirjoittaa Sinä vai minä?
Vuosia sitten jouduin laatimaan noita tie-
donantoja turvallisuusmääräyksiin ja suurin
ongelma oli se, että silloisen Sähkötarkastus-
keskuksen toimihenkiloiltä oli vaikea saada
yhtä tulkintaa asioihin. Maadoitus oli juuri
sellainen kysymys, josta ei pystytty sivisty-
neesti keskustelemaan 10 minuttia kauemmin,
ennen kuin oltiin naapurin kravatissa kiinni.
Saattaisin tietää erään, joka tuntee kuusi-
tonnisen kuin omat taskunsa ja olisi sopiva
henkilö standardin tulkitsijana, mutta en tiedä,
veneileekö hän. Nimittäin omakohtainen kokemus
veneasioissa tässä kohtaa on välttämätön.
Mutta jos olet kiinnostunut, niin pane toimeksi
ja laadi artikkeli. Maasähkö veneissä on niin
yleistynyt, että jos maadoitusohjeita on muu-
tettava, niin se muutos on sitten tehtävä.
Tarpeesta ne tiedonannotkin aikanaan tehtiin.