Hello! Onkos pääkaupunkiseudun alueella kääpiöpinsereiden omistajia jotka käyvät täällä? Itselläni 12 viikkoinen kääkkätyttö ja olisin kiinnostunut tapaamaan porukalla. Pääsisivät pikkuiset riehaamaan yhdessä samalaisten jääräpäiden kanssa. Jos jotai kiinnostaa niin kirjotelkaa. :)
Kääpiöpinsereiden omistajat!
mijatu
8841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä on noin 7kk vanha ruskea uros kääpiöpinseri ja asumme Helsingissä. :)
Energiaa löytyy aina ja yrittää kovasti pomottaa aina välillä. Muutaman kerran olen nähnyt täällä päin kääpiöpinsereitä, mutta en kovin usein.
sinua sitten tapaaminen? vaikkapa jossai koirapuistossa tai muulla alueella. kiinnostaisi nähdä reagoiko koiramme erilailla samanrotusiin koiriin.
Hei,
Tungen samaan keskusteluun, kun te varmasti osaisitte kertoa hieman rodusta. Olen harkinnut kääpiöpinserin ostamista lenkkikaveriksi ja muuhun puuhasteluun. Mitä kaikkea olette harrastaneet koirienne kanssa? Mitä huonoja/hyviä puolia osaisitte rodusta kertoa? Koiruus tulisi rivitaloon ja sen pitäisi olla yksin työpäivät (n.7 tuntia) ja se toki arveluttaa koiran kuin koiran kanssa. Kuinka herkkiä teidän koirat ovat haukkumaan? Kiitokset, jos jaksatte vastailla :)
-Paula
Kääpiöpinserin hankintaa kannattaa todella harkita. Pentu on aikaa vievä ja jääräpää. Käskyt eivät mene perille niin hyvin kuin seurakoirilla (esim. kultainennoutaja). Kääpiöpinserin luonteeseen ei kuulu miellyttämisen halu. Haluaa kovasti tehdä kaikkea oman päänsä mukaan. Sen takia tarvitsee omistajalta todellakin lujapäisyyttä. Kääpiöpinseri on kyllä ihana rotu. Kova leikkikumppani ja omistajaansa takertuva. Kun koira yhden asia oppii se muistaa sen lopun ikäänsä. Suosittelen itse kääpiöpinseriä jos kaipaa haastetta ja toveruutta. Kääkästä saa oivan lenkkikumppanin. Se jaksaa varmasti, mutta on kuitenkin niin pieni että menee sylissä. Vaikka kääpiöpinseristä sanotaan ettei ole sylikoira, niin omasta ja muiden omistajien mielestä täyttä potaskaa. Meillä rakastaa sylissä oloa. Toivottavasti osaat päättää otatko kääkän. Ihana rotu :)
jäädä koko koira ottamatta, kun joka paikassa lukee että ei ole sylikoira. Ja jokaisen omistajan mielestä on. Eli tarkoittaa kuulemma sitä, ettei istu sylissä, jos on puuhaa.
Nytkin neiti ottaa nokosia tuossa sylissä. Ja takertuu omistajaan, on väsymätön lenkkeilijä (ei tietenkään pentuna) sekä heti on opetettava kuka käskee.
Nykyisin ei tarvii nostaa kuin etusormi pystyyn, niin tietää. Pentuna purtiin korvaan, ei tietty kovasti, jos ei uskonut. Ja ulahdettiin, jos koira puri leikkiessä, loppui heti. Välillä piti tuijottaa silmiin ja laittaa selälleen, eli alistaa. Nämä toimi meillä.
Heti ulos kun heräsi tai söi, leikkien välissä. Keksinpala jos tuli pissi, ja kehut "hieno pissi" ja "hieno kakka" sekä "hyväääää". Nyt osaa tehdä tarpeet käskystä, ja tietää, että kylään mennään sisälle pissin jälkeen. Ei tekisi pakkasellakaan kakkaa ulos, jos ei käske. On liian kylmä,
hehhee...
Myös kynnenleikkuusta sai keksinpalan, joka kynnen jälkeen ensin, sitten joka tassun jälkeen.
Näillä me pärjättiin oman käppänän kanssa, mutta vaatii hermoja ja aikaa ja päättäväisyyttä. Ota loma jos otat koiran, ei kannata jättää heti yksin, loman aikana koira kiintyy sinuun, ja sisäsiisteys on helpompaa opettaa.
Fiksu koira, kaikenkaikkiaan.
Meidän rotu.
Kiitokset vastauksista ja neuvoista. Loppujen lopuksi koiran hankinta kävikin odotettua nopeammin ja nyt vieressä nukkuu juuri päiväuniaan kääpiöpinserin urospentu, joka on ollut alusta asti aivan hurmaava tapaus. Tähän asti olen ollut enemmän kuin tyytyväinen hankintaan ja suurempia ongelmia ei vielä ole ilmennyt :)
Kääpiöpinseristä saa tosiaan oivan kumppanin, mutta sen kanssa ei auta lepsuilla.
Minulla on 2,5 vuotias kääpiöpinseriuros ja aivan mahtava koira. Kova vahti, mahdoton sylivauva, hillitön pusukone ja hyvin ennakkoluuloinen useimpia vieraita kohtaan. Tutustuu kyllä vieraisiin hyvin, mikäli saa tehdä sen omasta halusta ja omaa tahtia. Pitää myös pienistä lapsista ja haluaisi aina mennä leikkeihin mukaan.
Kovin paljon tuota herraa ei viitsi sylissä kanniskella, kun painoa on lähemmäs kymmenen kiloa. Joka tapauksessa, tuottaa iloa joka kilollaan, heh.
Kääpiöpinserifoorumilla porukka järjestää aina tapaamisia, milloin mihinkin päin pääkaupunkiseutua ja myös muilla paikkakunnilla. Kannattaa käydä katsomassa:
http://www.didaktics.com/forum/