heippa kaikille!oon 24 ja mieheni on 25 ja olemme kohta yrittäneet lasta vuoden...Alkaa jo pikkuhiljaa toivo mennä..Nyt kysynkin,et onko mitään mahdoillisuutta tulla raskaaksi clomeilla??vasta kyllä eka kierto menossa,mut kuitenkin..pelottaa,et kun multa leikattiin syksyllä endometrioosi molemmista munasarjoista,et en tuu ikinä raskaaksi..Endoa ei ole todettu sen jälkeen,mut pelottaa silti..Et vaikuttaako endo vielki lapsettomuuteen vaikka se on otettu pois?auttakaa pliis joku!en jaksa miettiä näitä asioita päivästä toiseen...onko kenelläkään sellaisia tunteita et kun joku kaveri saa lapsen niin tuntuu pahalta?tietenkin oon iloinen toisten puolesta,mutta on niin kamalaa katsoa muiden onnea!jo pelkästään se on raskasta!onko kellään kokemuksia?oon ajatellu et meen juttelemaan jollekkin psykiatrille kohta,kun tuntuu et tämä lapsettomuus hallitsee koko elämääni,en pysty keskittymään töihini..vaikuttaako elämäntapa raskaaksi tulemiseen?mieheni juo paljon olutta ja syö epäterveellissesti ja polttelee,minä olen taas vastakohta..mieheni sperma on kyllä tutkittu ja kaikki oli kunnossa,mut kyllä sitä ajattelee kaikkia asioita et mitkä vaikuttaa...kuitenkin molempien suvussa on lapsettomuutta...minussa on vasrmasti se suurin vika..pco ei ole todettu ainakaan vielä..toivotaan että teroluteilla ja clomeilla tärppäisi!lapsi olisi elämän ihanin asia kun sen saisi!kiitos kaikille jotka viitsivät vastata!ja oikein ihanaa kesää kaikille!ja plussaonnea!:)
elämä ja lapsettomuus...
vincent
7946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillä meni 1,5 vuotta yrittämiseen ennen kuin vaimo tuloi raskaaksi. Syyksi arvellaan vaimon e-pillereitä. Eihän sitä kukaan lääkäri myönnä, eikä edes kysytty mutta vaimo ei kyllä koskaan aio enää syödä.
Me päätettiin silloin n. vuoden kohdalla että se onnistuu ja piste. Ehkä siihen menee vuosi, ehkä viisi vuotta mutta se onnistuu.
Ko. päätös auttoi jos ei muuta niin siihen että sitten pystyi taas hiukan keskittymään ns. normaaliinkin elämään. Ja tuollaisessa itse-hoidossa/ehdollistamisessa on muuten sekin hyvä puoli että se ei maksa mitään, ja aiheesta löytyy kirjastosta kirjojakin. Psykiatri ei itse ongelmalle voi kuitenkaan tehdä sen enempää, vie vain rahasi.
Jos söit pillereitä, koita kestää vielä puoli vuotta. Ja päätä että onnistutte.
Rohketta. Kyllä se siitä.
kiitos kovasti vastauksestasi!tuli tosi hyvä mieli kun jollakin on samanlainen elämäntilanne,siis en toki ole siitä onnellinen vain tilanteesta:)mieheni sanoo aina minulle että ajattele että se saadaan eikä että jos saadaan,se on kyllä kieltämättä hyvä keino!sillä pääsee pitkälle!söikö vaimosi clomeja tai terolutteja?kyllä minäkin söin kauan pillereitä,jopa 7vuotta(yksi väli oli välissä) ja olen kyllä samaa mieltä että siitä se voi johtua..olen lääkäreiltä kysynyt suoraan ja ei ne kyllä kieltänykään..
onhan se kyllä että rahat sinne psykiatrille menee,sitä ehdotti mieheni minulle..Ei varmaan jaksa kuunnella ainaista itkemistäni ja jossitteluani..pelkään että mieheni lopunkin kohta kyllääntyy valitteluuni..Mutta se on vain nii kovin raskasta,kun joka kerta kun ajattelet että nyt varmaan tärppäsi,niin sitten alkaan ne menkat ja kaikki on taas alussa..se on raskasta!mutta kyllä se tästä!onneksi on tulossa kesä ja muutto suurempaan kotiin,niin saa muuta ajateltavaa:)kiitos vielä vastauksesta ja oikein ihanaa ja rentouttavaa kesää!nauttikaa pienokaisestanne:)
Huomenna seuranta ultra. Meillä on yritystä ollut takana kohta kaksi vuotta. Säännölliset kuukautiset ollut vasta tämän vuoden puolella, minulla on pco. Minulta poistettiin toinen munasarja joulukuussa kun siellä oli iso kysta joka ei lähtenyt pois ja sen sisällä oli papillaarista rakennetta niin lääkäri totesi että on parempi että leikataan kokonaan pois ettei se olekaan kasvain.. jotenkin nuin se meni. Tiedän tunteesi kun tuntuu että kaikki muut saavat lapsia ja itsellä ei käy tärppi sitten millään. Mutta eihän sitä tiedä että miten sitä käy. Toivotaan että molemmilla käy onni näiden clomien myötä. Kun luin viestisi niin tuli sellainen olo kuin olisin itse saattanut kirjottaa sen. 3 ystäväpariskuntaa on ilmoittanut yrittävänsä lasta ja eräs ystävistäni ilmoitti tänään että on varmaan raskaana ( on synnyttänyt neljä kuukautta sitten) tuntuu niin väärältä. Samalla kun ilmoitti että on varmaan raskaana kertoi myös että eräs tuttu on myöskin. Alkoi masentaa aivan suunnattomasti. Tuntuu että kaikki hoidot ovat ihan turhia ja että ei ne auta vaikka hoitojen suhteen olemme vielä alkutaipaleella. Maailma on niin epäreilu, toiset tulevat vahingossa raskaaksi, toiset itkevät kun eivät tule raskaaksi vaikka yritystä olisi vasta 2 kuukautta ja toiset vaikka olisi rakastava syli odottamassa ja hyvä koti niin eivät saa millään. TOdennäköisesti masensin sinua vain entisestään mutta välillä tulee näitä synkkiä hetkiä. Onneksi on myös valoisiakin hetkiä :) toivon sydämeni pohjasta että teillä tärppää. Lapsettomuushoidot kehittyvät koko ajan ja ovat nykyiselläänkin aika hyvät(kyllä meidän aikamme vielä koittaa). Onko sinulla tullut noista clomeista paljon sivuoireita? itsellä tuntuu kuin olisi kuukautiset koko ajan ja mielialat menevät laidasta laitaan.
vastauksesta,olet ihana ihminen kun viitsit varata aikaa näin raskaalle asialle!voimia sinulle varmasti raskasta myös on sieläkin päässä..kyllä minultakin meinattiin poistaa toinen munasarja endon takia,mutta sitten lääkärit saivatkin sen siististi pois..en tiedä sitten!pelko siitä että endo tulee takaisin on todella suuri..
olen hypännyt monella lääkärillä ja kaikki sanoo eri..yksi lääkäri sanoi että minulla on pco ja määräsi clomit siihen ja sitten kun menin yksityiselle niin se sanoi ettei tämä ole pco mutta käski kuitenkin syödä clomeja mahdollisen ovulaatiohäiriön vuoksi.Tällä viimeisellä lääkärillä olen käynyt monta kertaa ja olen todennut sen hyväksi!minulle on tehty munatorvien huuhtelukin ja siinäkin kaikki oli hyvin..ei vaan silti lasta näy..oletko itse käynyt tässä huuhtelussa?
Tässä on juuri se niin raskasta että kun menkat alkaa niin on taas alussa ja taas alkaa ovulaation mittaaminen yms..jotenkin väsyy..ja tosiaan se että ne kaverit koko ajan synnyttelee..tuntuu että on jotenkin epänormaali ihminen kun ei tule raskaaksi,että on jotain vikaa..onkos sinulla sellaisia tuntemuksia?onahn niitä synkkiä hetkiä,ei sille voi mitään,välillä itken monta yötä itseni uneen kun ei meinaa jaksaa tätä ainaista lääkkeitten syömistä ja testien tekemistä ja petty7myksiä toisensa jälkeen..mutta kyllä se tästä!kesä on onneksi tulossa,elämä voittaa taas:)olen ajatellut jo aborttiakin,mutta sekin on niin vaikeaa,kun pitää odottaa niin kauan!
olen tosiaan syönyt vasta yhden kierron ja kyllä minulla on sivuoireita!olen välillä tosi hermostunut ja kiukkuinen:(syötkö monta kerralla?mitä eroa on kierron 3-7 ja 5-9 päivillä?kun aluski määräsivät 3-7 ja nyt se muuttuikin 5-9....en muistanutlääkäriltä kysyä..Syötkö terolutejakin?olen alkanut epäilemään,että estääkö terolut raskaaksi tulemisen?kun täällä joku oli kirjoittanut että lääkäri oli niin sanonut,että syödä vasta teroja 17 päivästä eikä 15,koska se voi estää raskautumisen..en sitten tiedä on ko tuossa mitään perää..kaikki on välillä niin epäselvää!
tarkoitus olisi mennä koeputkihedelmöitykseen syys-marraskuussa jos ei clomeilla tärppää..jotenkin ärsyttävää kun lekurit hokee että älä ajattele koko asiaa niin se auttaa!kuinka voisin olla ajattelematta kun joka päivä jokin pilleri muistuttaa minua siitä etten tule raskaaksi..ja eihän sitä lapsia voi tehdä niin ettei ajattele sitä!hohoijaa,ristiriitaista!mutta en minäkään halua olla koko ajan negatiivinen!kuitenkin on hyviä hoitoja ja yksi tuttavani on saanut clomeilla 3 lasta,joten kyllä meilläkin on toivoa!:)oikein ihanaa kesää ja kiitos kun vastasit!toivon myös koko sydämestäni että sinulla tärppäisi,ilmoittele ihmeessä tänne jos niin käy!olisi ihana tietää:)heihei ja kiitos!
Mielestäni se syökö 3-7 vai 5-9 riippuu kierron pituudesta?!? en ole ihan varma.. itse olen nyt popsinut 3-7. Kävin seuranta ultrassa viime viikolla ja ovulaation tikutin heti seuraavana päivänä. En usko että kierrossa tärppää. Tiedän kyllä tunteen kun kaikki alkaa alusta. Kannattaa silti yrittää rentoutua vaikka asia pyöriikin mielessä. Itse olen toistaiseksi päässyt tuosta vaiheesta että itken itseni uneen. Olen yrittänyt ajatella että meillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet saada lapsi vaikka kovin uskomattomalta tuntuukin ja kun ajattelee niin että ilman clomeja ei ole todennäköisesti edes kovin usein ovuloinut niin olen jotenkin pystynyt "unohtamaan" sen että miten kauan ollaan yritetty. Uskon että teillä myös onnistaa :) ilmoitathan itsekin kun se testi näyttää :P
sitä piti vielä mainita tuossa aiemmin että yhden tabletin olen kerralla syönyt ja on tehty huuhtelu ja olivat onneksi myös auki nuo torvet :) Koeputkihedelmöityksessähän on hyvät tulokset että uskon kyllä että saatte sen pikkuisen vielä kun on sen aika :) meilläkin alkaa kaikki alusta jos ei näillä neljällä clomikierrolla onnistu :/ mutta vielä on tämän kierron jälkeen kolme kiertoa jäljellä jos tämä ei onnistunut :)
http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/simmons.htm