Onko lämmityspatteri välttämätön lämmöntalteenotolla varustetussa iv-laitteessa?
Oletteko pitäneet sen pois päältä?
Kaikissa laitteissa sitä ei ole vakiona, voiko säästää jättämällä sen pois, vai säästääkö väärässä paikassa?
Oletteko pitäneet sen pois päältä?
Kaikissa laitteissa sitä ei ole vakiona, voiko säästää jättämällä sen pois, vai säästääkö väärässä paikassa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuloilman jälkilämmitystarve on vähäistä: Pelkän ilmanvaihdon ilmamäärät ovat melko pieniä, eikä ilmassa ei ole paljoakaan lämmitettävää massaa. Tuloilman lämpötilaero huoneilmaan nähden on LTO:n jäljiltä pieni.
Yksinkertainen vakiomallinen sähkövastus on markkinoilla olevista lämmittimistä halvimpia. (Ei välttämättä IV-koneen yhteydessä.)
Itselläni on tuloilman jälkilämmitys sähkövastuksilla. Siinä ei ole erillistä katkaisijaa, josta sen saisi pois päältä, vaan sen toimintaa säädetään pelkästään asettamalla tuloilman lämpötila. Sitä ei siis ainakaan kaikissa koneissa voi kytkeä erikseen pois, ellei tee jotain lisäkatkaisijaviritystä.
Pitäisin tuloilman jälkilämmitystä ihan makuasiana. Se ei toisaalta paljoa maksa mutta ei se toisaalta mitenkään välttämätön ole. Siinä ei voi hirveästi tuhlata tai säästää, teki jälkilämmityksen suhteen sitten minkä ratkaisun hyvänsä.
Mielenkiintoinen esitys.
Jokunen kommentti.
Jos on levysiirtimestä kysymys, lämpötilahyötysuhde on noin 50%. Siis kun ulkona on -30 C ja sisällä +20 C (kuivaaa ilmaa) nousee lämpötila siirtimessä -5 C:en. Lämpötilaero huoneilmaan on siis 25 C. En pitäisi sitä pienenä.
Jos tätä ilmaa siirretään kanavassa, jossa
1) ei ole lämmöneristystä, ilma lämpiää kanavanseinämien avulla. Kylmästä ulkopinnnasta johtuen ulkopuoli kondensoi ja kanava on siis päältä aivan märkä.
2) on eristys ja kosteussulku ulkopinnassa, ilma ei lämpiä ja sisäänpuhallus lähenee arvoa -5 C sitä mukaa kun kanavaan varastoitunut lämpö siirtyy ilmaan.
Kumpikaan ei tunnu oikein hyvältä vaihtoehdolta.
Tarvittava (sähkö)lämmitysteho on, jos ilmavirta on esim 50 l/s,
50%x(+20-(-30))C x 0,05 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1 kJ/kgC = 1,5 kW
(hyötysuhde ja ilmavirta sekä ilmavirtojen suhde muuttavat arvoa vastaavasti.)
Edelläolevan mukaisesti minä pitäisin jälkilämmitystä välttämättömänä.
Kustannus on erittäin karkeasti suuruusluokkaa
0,05 m3/s x 1,2 kg/m3 x 24 h/pv x 365 pv/vuosi x (20 C - 5 C) x 50% =3940 kWh
(5 C = vuoden keskilämpötila etelä-Suomessa )
(hyötysuhde ja ilmavirta sekä ilmavirtojen suhde muuttavat arvoa taas vastaavasti.)
Ylläoleva kustannus on yhtä suuri kuin lämmöntalteenotolla saavutettu säästö. kun hyösuhde on 50 %. Makuasia onko se paljon vai ei päätelköön kukin omasta kukkarostaan.
Peruslaskutoimitukset ovat helppoja tehdä ja niiden tulokset yksiselitteisiä.
Käytännön käyttötilanteet ovat monimutkaisempia kuin laskelman yksinkertaistettu käyttötilanne ja ääriarvot toteutuvat harvoin.
Montako paivää vuodesta sitä on 30 astetta pakkasta? Omaan mittariini pääkaupunkiseudulla jäi päättyneen keskimääristä kylmemmän talven pakkashuipuksi -29 astetta. Vaikka pitäisi IV-konetta päällä koko ajan, kovin montaa päivää ei vuodessa (tai edes vuosikymmenessä)ole, jolloin tuloilma olisi LTO:n jäljiltä pakkasella.
IV-kone pannaan kiinni talviaikaan kotoa pidemmäksi aikaa poistuttaessa. Meillä tulee mummola- ja hiihtolomareissuista pari viikkoa kylmän ajan IV-seisokkia.
Sisäilman liiallisen kuivumisen vuoksi joutuu IV-koneen toisinaan sulkemaan kovalla pakkasella (minulle -20 asteen alapuoliset lämpötilat). IV-kone on tullut tuolloin pantua päivisin työssäoloajaksi kiinni. Kun päivittäin kahdella takalla lämmittää pesällisen, niin pakkaskuivaa ulkoilmaa tulee sisään reilusti. Jos IV-kone on tuolloin koko ajan päällä pienimmälläkin nopeudella, niin sisäilma kuivuu sietämättömäksi. Neljän päivittäin suihkuttelevan ja joko astianpesu- tai pyykinpesukoneellisen kuivattavan asukkaan aiheuttama kosteuskuormitus 600 m3 tilaan ei riitä pitämään sisäilman suhteellista kosteutta 30% päällä.
Tuota kustannuslaskentaa en oikein ymmärtänyt: Kysymyshän oli siitä lämmitetäänkö tuloilma jo IV-koneessa vai vasta huonetilassa sen lämmitysjärjestelmällä. Ilman lämmitykseen tarvittava lämpömäärä on kummassakin tapauksessa sama.
Käyttökustannuspuolella ei eroa juuri tule siitä onko jälkilämmitys IV-koneessa vai ei, ja jos tulee niin sähköisen jälkilämmityksen tappioksi. Kustannusero tulee siitä, jos huonetilassa on IV-koneen jälkilämmitysvastusta (suora sähkö) huokeampi lämmitystapa.
En ymmärtänyt, kumpi tapauksista 1) vai 2) on se, joka on mielestäsi hyväksyttävissä.
Nimittäin kumpikaan ei ole. Todellisessa käyttötilanteessa käy juuri niin huonosti, kuin aiemmin esitin.
Vetoaminen mummolassa tai lomilla käynteihin ei paljon auta. Monet asuvat kotonaan myös ja erityisesti kovimmilla pakkasilla, eikä Suomi toistaiseksi mitenkään rajoitu pääkaupunkiseutuun, vaikka niin usein luullaankin.
Eikä kondensoituminen ei edellytä tietenkään -30 C pakkasta ja jo 18 C sisäänpuhallus saattaa tuntua ilkeänä vetona.
Kustannuspuoli oli vertauksena myös siksi, että alemmassa ketjussa puhutaan ikäänkuin lto-myyjien suulla 100 l/s ilmanvaihtomääristä ja siten saaduista suursäästöistä.
Tässä oli kyseessä sähköllä suoritettava jälkilämmitys. Rakennuksen lämmitys voi olla jollain muulla. Eroa saatta syntyä juuri sen vuoksi. Siksi vain kWh-arvot.
Tulipa tuossa tosiaan aikaisemmin käytettyä lähtökohtana 100L/s ilman vaihtoa. Suurempi luku lähti noist pilpeille ilmoitetuista tehoista ja 100L/s ilmanvaihdolla siitä on otettavissa 2000W teho... eli käytännössä vähemmän, kun virtaukset on pienempiä.
Keskikokoinen uusi talo on noin 150 neliötä eli noin 400 kuutiota, joka tarkoittaa ilmanvaihdossa hieman yli 50 litraa sekunnissa. Oneksi ilmanvaihtoa voi vielä käyttää niin että talvella riittää pienempi teho kuin kesällä.
Jos sinull on levy vaihdin (jossa on kuutio)tarvitsen esilämmittimen. Ymmärtääkseni jos et käytä menee kone jäihin. Tuloilman lämpötilaa ei pidä säätää oikein korkeaksi, koska silloin lämmität taloasi tällä sähkövastuksella. Suuri sähkölasku. Tällä ei ole merkitystä jos on muutenkin sähköläämitystalo. Sama mistä lämpö silloin tulee. Kaukolampö- ja öljylämmitystaloissa on suuri merkitys. Jos hankit regeneratiivisen laitteen (vaihtopelti tai pyörivä kenno) et tarvitse esilämmitintä vaan koneen hyötysuhde on parempi ja se ottaa lämmön paremmin talteen ja palauttaa takaisin.
Se sähkövastus - tai vaihtoehtoisesti vesipatteri - sijaitsee kyllä lämmönvaihtimen takapuolella. Näin on kyseessä jälkilämmitys, joka nostaa tarvittaessa lämmönvaihtimen esilämmittämän tuloilman lämpötilan halutuksi. Tuloilman minimilämpötilaksi puhallussuuttimessa Meptek näyttää suosittavan 15 astetta.
Kennon huurtuminen on sitten toinen asia, jota yleensä ohjataan tuloilmapuhaltimen nopeudella. Puhaltimen nopeutta alennetaan, jos tuloilma ei muutoin ehdi lämmetä riittävästi kennossa pakkasten aikana.
Se taas, onko pyöriväkennoisten lämmönvaihtimien hyötysuhde niin merkittävästi parempi kuin ristivirtaukseen pohjautuvien, ettei jälkilämmitintä ollenkaan tarvittaisi, on eri asia. Itse en tällaiseen tosin aivan heti usko.
Nyt kun ilmeisesti jälkilämmityksen tarpeellisuudesta ollaan ainakin kahta mieltä niin esitän lisäkysymyksen: onko kokemusta iv-laitteen sijoittamisesta kylmään tilaan, esim. käyttöullakolle?
Mitä haittoja on esiintynyt?
Sisätilakoneillahan on haittana meteli, onko muuta?
Ilmastointikoje on tarkoitettu sijoitettavaksi lämpimään tai ainakin puolilämpimään tilaan. Kylmässä, etenkin kun pakkasta on reippaasti ja koje jäähtyy kunnolla, kosteus sen sisällä saattaa kondensoitua paikkoihin, joiden ei ole tarkoitus koskaan kostua. Pahimmassa tapauksessa tämä kosteus vielä jäätyy ja koneesta tulee toimimaton jääpalikka.
Joten jos olet sijoittamassa iv-konetta ullakolle, rakenna lämpöeristetty komero ja laita kone sinne. Vielä ehdottaisin, että kiinnität kojeen joustavilla kiinnikkeillä (kumityynyt tms.) runkoon. Näin vältyt iv-koneen äänien johtumiselta runkorakenteisiin.
Ei iv-laitteen sisätiloihin asentamisessa ole muita ongelmia tuon äänen lisäksi kuin tilan tarve. Tilaakin löytyy melko helposti katonrajasta, jonne laite yleensä asennetaan.
Laita kone sellaiseen paikkaan johon on helppo päästä. Jos kone on ullakolla huomaat ennen pitkään että suodattimien vaihto rtai puhdistus harvenee. Ei kone ääntä anna kun on riittävän pitkät vaimentimet eikä kone ole makuuhuoneen seinässä.
Jälkilämmitys on aivan ehdoton. Minä pidän talvella tuloilman lämmön aina noin 20 asteessa. Asumisviihtyvyys pysyy hyvänä - ainakin minun mielestäni alle tuon oleva tuloilma on liian viileää ja saa aikaan vedon tunnetta.
Ilmastointikoneessahan jälkilämmityspatterin ideana on lämmittää ulkoa tuleva ilma niin lämpimäksi, ettei se sisään huoneeseen tullessa tunnu kylmältä ja näin ollen aiheuta VEDON TUNNETTA (ylleensä korvausilma on 18 asteista).
Jälkilämmityspatteri on hintaansa nähden asumismukavuutta huomattavasti kohottava laite, jota ei kyllä kannata jättää asentamatta ainakaan säästämisen toivossa, sillä joka tapauksessa sisään tuotu ilmamassa pitää lämmittää tavalla tai toisella (Ilman jälkilämmityspatteria tuo lämmitys tapahtuu talon varsinaisen lämmitysjärjestelmän voimin, mutta talvisaikaan vetoa on havaittavissa.).
PS. Mikäli talossasi on vesikiertoinen lämmitys, niin laita ihmeessä IV-koneeseen vesikiertoinen lämmityspatteri. Vuosien mittaan säästät sievoisen summan.