Ammattikoulupohjaiset putkimiehetkin asuu paremmin kuin akateemiset, joiden pitää tyytyä kerrostalokaksioihin.
Tunnen aika liudan Fk., Fm. ja yhden tohtoritason tutkijan, jotka asuvat aivan posketoman surkeasti.
Lisäksi minä itse.
Eikä oikein parannustakaan ole näkyvissä, kun hinnat karkaavat aina vain kauemmaksi.
Sen lisäksi tuttavapiiriini kuuluu vähemmistönä jonkun amiksen käyneinä pari putkimiestä ja yksi rakennusmies. Jälkimmäisten asumistaso on aivan toiselta planeetalta, kun he ovat ostaneet omat asuntonsa jo nuorina ja vaihtaneet kerran tai pari parempiin.
Ainut poikkeus säännöstä on rakennusinsinööri joka asuu koko porukasta parhaiten. Vai onko rakennusinsinööri edes akateeminen?
On se mukava opiskella vuositolkulla ja kun pääsee työn syrjään kiinni, niin huonommin koulutetut ovatkin ottaneet pitkän etumatkan asumisessa.
Tunnen aika liudan Fk., Fm. ja yhden tohtoritason tutkijan, jotka asuvat aivan posketoman surkeasti.
Lisäksi minä itse.
Eikä oikein parannustakaan ole näkyvissä, kun hinnat karkaavat aina vain kauemmaksi.
Sen lisäksi tuttavapiiriini kuuluu vähemmistönä jonkun amiksen käyneinä pari putkimiestä ja yksi rakennusmies. Jälkimmäisten asumistaso on aivan toiselta planeetalta, kun he ovat ostaneet omat asuntonsa jo nuorina ja vaihtaneet kerran tai pari parempiin.
Ainut poikkeus säännöstä on rakennusinsinööri joka asuu koko porukasta parhaiten. Vai onko rakennusinsinööri edes akateeminen?
On se mukava opiskella vuositolkulla ja kun pääsee työn syrjään kiinni, niin huonommin koulutetut ovatkin ottaneet pitkän etumatkan asumisessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Samat oli jutut vuonna 1989 ja kuinkas sitten kävikään. Romahdus tuli ja tuulipukukansalta kerättiin omaisuus takaisin.
Niin käy nytkin. Maltapa vain vielä hetki.
Tämän päivän uutisissa kerrottiin, että ikkunoita joutuu odottamaan puolikin vuotta.... HAUHAJLDSFJALJ
Tunnen aika liudan Fk., Fm. ja yhden tohtoritason tutkijan, jotka asuvat aivan posketoman surkeasti.
------------------------
nuo oppivat vain yhden ammatin, tosin helpon ja €uroja tuotavan.
kyllä heidän palkoissaan olsi varaa kutsua pihaan puutarhansuunnitelija ja siivooja kotiin.
Ammattikoulun minäkin kävin, 25v laitoin rakennusfirman, et ei sitä koulupohjaa katto.
Aluksi oli vai 3-4 miestä, 2 vuotta oli vain yksi ja minä toisena,,nyt moninverroin tuo,30
humanistiseen ja ottaa pääaineeksi joku pilli- ja huilulinja, yms. muinais-norjaa?? Samaten, jos tutkijaksi päätyy yliopistolle, niin on turha itkeä tienestien perään. Oma moka.
Minunkin puolisoni oli aikoinaan tutkijana laitoksella, vaikka oli arvostettu akateeminen titteli taskussa. Tienasi varmaan lähestulkoon yhtä paljon, kuin laitoksen siivooja. Onneksi sain puhuttua järkeä, että hakisi oikeita töitä, kuten sitten tekikin. Entisten tutkijakollegoiden samettitakin kyynärpielet ne vaan ovat entistäkin kuluneemmat, puoliso taasen on triplannut palkkansa.
Elämä on valintoja täynnä, eikä keltään ole kielletty toimimasta tavoitellakseen maksimaalista onnea esim. korkean tulotason muodossa (jos nyt sitä pitää tavoittelemisen arvoisena asiana). Pitää vaan ne valinnat tehdä viisaasti, eikä sen mukaan, "mikä ois kivaa". Tai sitten ei ainakaan kannata märistä jälkikäteen, jos polkunsa huonosti valitsee. Kuten jo sanoin, oma moka.
välttämättä pätemisen tarvetta ulkoisen mammonan suhteen?
Meidän perheemme on laittanut kaiken ylijäämärahan mieluummin matkustamiseen ja lasten kanssa ollaan kierretty kaikki Euroopan maat ja asuttukin ulkomailla. Koen että se on rikastuttanut perhettämme enemmän kuin asumisen loistokkuus.
Ja akateemisilla tutkijoilla (hyvillä) on apurahoja palkan lisäksi, jotka erottavat heidät laitoksen siivoojista. Puolisoni sai viime vuonna apurahaa palkan lisäksi 21000e, josta suurin osa on verotonta. Se tietää peruspalkan 2500e lisäksi nettotuloa yli 1500e kuukaudessa. Jolla meidän perhe siis mieluummin matkustaa.
ei takaa mitään kovia tuloja. Kyse on siitä, miten saa sen koulutuksen "poikimaan", eli työstä mitä tekee. Kyllä tässä maassa suurin osa ns "duunareista" tienaa enemmän kuin useimmat yliopistojen tohtoritutkijat. Olen itse tehnyt töitä 3 vuotta yliopistolla tutkijana, eikä siinä todellakaan tule mieleen lähteä pankkiin hakemaan lainaa omakotitaloa varten, vielä kun kyseiset virat ovat käytännössä aina määräaikaisia.
Yksityisellä sektorilla sen sijaan korkealla koulutuksella saattaa saavuttaa korkeankin tulotason. Tämäkään ei ole mikään sääntö, sillä erittäin korkea koulutus (tohtori) merkitsee aina suppeampaa valikoimaa työmarkkinoilla, jolloin vapaita paikkoja ei niin vain ilmene. Kääntöpuoli on tosin se, että kun korkeasti koulutettu ihminen saa ankkuroitua itsensä hyvään, koulutusta vastaavaan työhön, ei siinä ole ensimmäisenä liipaisimellakaan jos ajat heikkenevät.
Rakennusinsinööri ei ole "akateeminen", vaikka AMK-järjestelmä sitä koittaakin koko ajan sellaisena markkinoida...
lapsissa, jotka aikuisia. Palkka oli naurettava, sillä ei elä.
Rupesivat sijoittajiksi muutaman vuoden tienattuaan rahaa, jonka voivat säästää kotona asuen.
Nyt tulee taas pari kolme mummonmilliä, kuten tajuatte, jos olette seuranneet sijoitusmarkkinoita.
Kun yhrityksiä myydään ulkomaille, yritykset maksavat todella reilusti ja kun on ostanut halvalla, niin tulos on todella viimeisen päälle positiivinen.
Aamulla saa nukkua rauhassa, mutta kyllä se tietää asioiden jatkuvaa seurantaa ja toisaalta ihan maalaisjärkeä ja sen käyttöä.
Kun miettii mitä tarvitaan aina tai yritys on erittäin hyvä ja alihinnoiteltu, niin kiinni tarraudu.
Hyvästi akateemiset nälkäkuurit!
90-luvulla sai vain osa-aikaisia merkantin paikkoja taloustieteenmaisteri, että eipä niitä aikoja mielellään muistele, vaikka nyt naurattaa oikein makiasti.
Täällä ilmottautuu yksi amiksen käynyt herrasmies. Ostin jo ajoissa niin nyt on lähes velaton kämppä täällä espoossa!
Ilmeisesti olet hankkinut poikkeuksellisen ystäväpiirin, jos noin on asiat. Tai sitten sulla ei ole työkuviot natsanneet kovin kohdalleen. Luonnontieteiden opiskelijoilla tilastokeskus näyttää seuraavaa keskipalkoista:
-keskiaste (amis) 2686
-alin korkea-aste (joku logi) 3531
-alempi korkeakouluaste (LK) 3870
-ylempi kk-aste (FM, Fk) 3787
-tutkija-aste (tohtori) 4075
Kyllä minusta näyttää, että koulutus kannattaa. Vielä selkeämpää kieltä näyttää tekniikan ala:
-keski (amisviiksi) 2370 €/kk
-alin korkea-aste (teknikko) 3048
-alempi kk-aste (AMK insinööri) 3870
-ylempi kk-aste (DI) 4180
-tutkija-aste (TkL, TkT) 4789
Keskimäärin siis tekniikan alan ammattikoulun käynyt saa palkkaa 2370 e/kk ja parhaiten tienaava kymmenys tilastojen mukaan 3250 e/kk.
Luonnontieteen alalla yliopistoissa toimiva keskivertomaisteri saa vähentää noista luonnontieteen keskipalkoista noin 1500 euroa, niin ollaan lähempänä totuutta. Voi olla tyytyväinen jos parin vuoden jälkeen saa 2000 euroa rikki.
Ei se nyt ihan noinkaan mielestäni mene...
Akateeminen koulutus itsessään ei ole mikään arvo. Sen verran pitää olla järkeä päässä, että jo opiskeluaikana hakee työkokemusta. Meidän taloudessa on kaksi vastavalmistunutta maisteria ja kumpikin meistä saa kyllä parempaa palkkaa kuin putkimies. Toinen asia on vielä se, että me voimme olettaa palkkamme nousevan tulevina vuosina työkokemuksen ja työpaikan vaihtamisen myötä melko paljonkin. Putkimiehen palkkaa ei pahemmin korotella...
Tottakai amiksen käyneellä on enemmän säästöjä ja hienompi asunto kuin saman ikäisellä maisterilla onhan amislainen ehtinyt tienata ja useita vuosia...Akateemisella koulutuksella on kuitenkin ihan erilainen arvostus työmarkkinoilla ja yleensä laajemmat työllistymismahdollisuudet.
Mielestäni koulutus kuitenkin kannattaa aina ja pidemmällä aikavälillä akateemiset kirii amislaiset kiinni asumisenkin laadussa =)
Ja jos tosiaan tienaa akateemisilla papereilla vähemmän kuin putkimies, niin kannattaa kyllä hinnoitella itsensä uudestaan...