Paikallislehdestä luin, että Kokemäen talous on nyt todella tiukilla. Säästöjä haetaan ja kunnan henkilökunnan lomautuksilla kuulemma saataisiin säästöjä.
Koulujen lakkauttamisen piti olla tältä erää ohi, mutta niin vain on sekin hanke taas pantu vireille ja tähtäimessä ovat Jalonojan, Lähteenmäen ja Tuomaalan koulut.
Eikö mikään enää riitä? Kuurolan ja Kankaantaustan koulujen lopetus rampautti molemmat kylät täysin, nyt käydään isompien kimppuun.
Nostakaa Kokemäen kunnallisveroa, niin saadaan sivistystoimi ja perusopetus pysymään pystyssä.
Voi olla, ettei sekään tekohengitys kohta enää riitä.
Koulujen lakkauttamisen piti olla tältä erää ohi, mutta niin vain on sekin hanke taas pantu vireille ja tähtäimessä ovat Jalonojan, Lähteenmäen ja Tuomaalan koulut.
Eikö mikään enää riitä? Kuurolan ja Kankaantaustan koulujen lopetus rampautti molemmat kylät täysin, nyt käydään isompien kimppuun.
Nostakaa Kokemäen kunnallisveroa, niin saadaan sivistystoimi ja perusopetus pysymään pystyssä.
Voi olla, ettei sekään tekohengitys kohta enää riitä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Henkitoreissaan korisevan kuolevan kunnan ainoa toivo on kuntaliitos. Sikäli mikäli joku Kokemäen suostuu elätikseen ottamaan. Verokertymä alueella mitätön, koska kunnolla kannattavaa yritystoimintaa ei ole. Pari keskisuurta yritystä tekee noin nollatulosta ja muut leikkivät napeilla. Suurteollisuutta ei ole. Hyvätuloisia (oikeasti, ei pankin sponsorimana) pari hassua. Eipä tuolla juuri palveluita ylläpidetä. Hallintorakenteet silti kuin isossakin kaupungissa.
Mikäli ehdot vedetään tarpeeksi suotuisiksi, saattaa esim. Harjavalta liitokseen suostua. Kouluja voidaan kyllä lakkauttaa niin kauan kuin mahdollista, tulevaisuus ei näytä järin valoisalta lukiollakaan.
Suunnitelma Kokemäen rappiolle tehtiin jo vuosikymmeniä sitten, kun sanotiin ei kiitos suurteollisuushankkeille. Sen sijaan päätettiin lihottaa paikallisia tilallisia ja pienyritysnäpertelijöitä.
Hyvä kirjoitus, osuit asian ytimeen.
Mites olisi jos välillä lomautettasiin kaupungin päättäjät,vaikka kuukaudeksi vuoron perään.Kaupunginjohtaja voisi näyttää hyvää esimerkkiä säästämisestä.
tätähän se on kautta suomen niemen.Suuret ikäluokat tekevät itselleen karhun palveluksen näitä kouluja lakkauttamalla.Hyvinvointi suomea ajetaan kovaa vauhtia alas.Sitten ihmetellään kun on ylisuurissa kouluissa kiusaamista,oppimisvaikeuksia ja opettajien väsymistä.Se koulujen teurastaminen joka alkoi jo 90-luvun alussa oli suurimpia virheitä joita päättävässä asemassa oleva suuri ikäluokka on tehnyt.Voiton maksimointi johtaa lopulta tuhoisiin seurauksiin.
Ei suuri koulu sinänsä ole huono asia. On myytti, että pieni on kaunista kaikissa asioissa. Suuri koulu on monessa suhteessa erinomainen ratkaisu, MIKÄLI asia hoidetaan oikein.
Suuressa koulussa on enemmän mahdollisuuksia kuin pienessä. Taas on sanottava heti: MIKÄLI. Kun 90-luvun aikana pieniä kouluja ruvettiin lakkauttamaan, tehtiin samalla kohtalokkaita virheitä, kun asiaa ei ajateltu nokkaa pidemmälle.
Samalla kun kouluja yhdistettiin isoiksi yksiköiksi, lopetiin 80-luvun aikana kouluihin saadut toiminnan kannnalta tärketä virat ja toiminnot.
Mihin katosivat opintojenohjaajat, erityisopettajat,avustavat ohjaajat, pienryhmät, kuraattorit, kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri (jotka olivat aina saatavissa koulun tiloissa), talonmiehet, vahtimestarit, tyttöjen- ja poikienvalvojat?
Minne menivät koulujen yhteiset juhlat, retket, tapahtumat, harrastekerhot?
Mihin ongelmiin olen törmännyt pienissä kouluissa?
Jos ne kaksi tai kolme opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaan kuuluvaa olivat huonoissa väleissä tai yksikin ongelmainen, koko pienyksikkö oli jumissa.
Pienen koulun tunnelma saattoi olla intiimi, kaikkien lasten vanhemmat tunnettiin - mutta siinä oli myös loukku. Aina vanhemmat eivät ole miellyttäviä ja kouluun myönteisesti suhtautuvia. Pahimmillaan he pystyvät boikotoimaan koko koulun elämää.
Pienen koulun mukava henkilökunta ei millään pystynyt antamaan samoja monipuolisia mahdollisuuksia kuin iso JA HYVIN ORGANISOITU.
Kohtalokkaana virheenä en niinkään pidä koulun kokoa, vaan sitä, että kun kouluja lakkautettiin, samalla vietiin paljon muutakin = nuo yllä mainitsemani mahdollisuudet toimia monilla tavoin oppilaiden hyväksi.
Seuraukset koulutusvirheissä ovat nähtävissä.
Mutta kaikkea ei voi koulunkaan piikkiin lukea.
Lapset voivat huonosti, heidän vanhempansa ovat hukassa. Eivät sentään kaikki.
Tuomaalan koulun voi huoletta yhdistää Peipohjaan, koska etäisyyttä ei ole kuin 4 km. Karjalaistaustaiset eivät enää 2000-luvulla tarvitse omaa opinahjoaan.
Korkeaojan koulun oppilaat voisi siirtää Harjavaltaan.
Itseasiassa Peipohjan ja Tulkkilan koulujen yhdistäminenkään ei olisi aivan mielipuolinen ajatus etäisyyksien takia.
En näe syytä tuomaalan koulun lopettamiseen, koulu erittäin hyväkuntoinen, parempi kuin peipohjan koulu. Pihapiiristä tehty myös hyvä. Tuskin säästöä ainakaan saataisiin vaikka koulu alas ajettaisiin.
Olen samaa mieltä, eli Tuomaalan koulu on todella hyväkuntoinen ja kuitenkin aikalailla uusi. Ei mitään järkeä ajaa sitä alas. Voihan niitä oppilaita tuoda vaikka sinnepäin, kun nykyään muutenkin lapsia kuljetetaan kouluun.
80-luvulla Kokemäen lukioon tuli oppilaita Harjavallasta. Miksei nytkin luotettaisi Kokemäen vetovoimaan ja houkuteltaisi oppilaita Kiikoisista, Harjavallasta, Köyliöstä jne.?
Kokemäellä on valtava imuvoima muutenkin, naapuripaikkakuntien nuoret viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan täällä.
Kokemäen väkiluku tosin lähtee nousuun lähivuosina, joten uusia oppilaita tulee muutenkin.
Mikähän tuo Kokemäen vetovoima on? Lisäksi tiedustelen tuosta "valtavasta imuvoimasta"
jumatsuka nauroin ihan kippurassa. Mitähän tajunlaajentajia sinä käytät,olisi mukava saada samanlaisia:)
VALTAVA IMUVOIMA Hah hah hah haaaa.
Mihin perustat väitteesi Kokemäen väkiluvun lisääntymisestä lähivuosina?
Miksi Harjavallasta tulisi lukioon oppilaita, jos paikkakunnalla on oma lukio?
Montako lukion aloittamisikäistä yhteensä on Kiikoisissa ja Köyliössä? Siitä porukasta voit laskea n. 40% mahdollista lukioon tulijaa - miksi he tulisivat juuri Kokemäelle?
Lukio ei yleisetikään vedä samalla tavalla kuin 80-luvulla.
Kyllä Kokemäellä on valtava imuvoima. Ympäristökunnista käydään täällä töissä ja kaupoissa, Tulkkilan Yössä on vuosittain n. 30 000 kävijää.
Väkiluku on laskenut, mutta lasku on hidastunut ja ilmeisesti kääntynyt nousuun viime aikoina. Kokemäen uusi nousu on siis alkanut ja sen takia tänne ryntää kohta nuorta väkeä naapurikunnista.
Pienempiä kuntia varmaan yhdistetään Suur-Kokemäeksi. Ei niitä kouluja tarvitse lakkauttaa, maamieskouluunkiin hakee opiskelijoita 5 kertaa enemmän kuin sisään mahtuu.
Näin lennättää paikallinen maakuntalehti:
Neljä leikkikenttää kiinni Kokemäellä
(13.06 13:45) Kiertotien, Jussinpuiston, Ratalan ja Risten leikkikentät lakkautetaan Kokemäellä. Leikkikentät ovat päässeet jo niin huonoon kuntoon, etteivät niiden telineet ja välineet enää täytä turvallisuusmääräyksiä. Tekninen lautakunta päätti kerätä kalusteet pois ja kehittää jäljelle jääviä leikkikenttiä, joita kaupungissa on kymmenen.
Kiitos, Kokemäki.
Koulut,leikkikentät.. ehkä seuraavaksi terveyskeskus tai vanhustenpalvelut.
Vanha sanonta sitä saa mitä tilaa.
päättäjät tilasivat aikoinaan tällaista hyvillä päätöksillään.
Kokemäen talous saa huonontua vielä paljon ennen kuin kouluja lakkautetaan. Jos alijäämä kasvaa milliin, niin sitten voidaan joku koulu lopettaa.
Muuten menee hyvin. Viljelijät saavat sadetta pelloilleen ja sadosta tulee hyvä.
hyvin menee??? Missähän maailmassa sinä asut,vai onko jäänyt Juhanuksesta putki päälle.