Viimeinen mahdollisuus

-Kirppu, nyt mä keksin sulle tehtävän! Sun pitää..ööh.. pyytää Kimii Lippikseen huomiseks!, Nea huudahti.
-Mitä? Ei ikinä!, huusin takaisin. Kim oli kyllä söpö, mutta mä tykkäsin jo eräästä Andreaksesta joka oli rinnakkaisluokalla. Eikä Kim varmanakaan tulisi mun kanssa mihinkään!
-Tehtävä on tehtävä, Nilli sanoi tietäväisenä. Hah hah! Mun nimi ei oikeesti ollut kirppu, vaan Kirsi mutta mä en pitänyt siitä nimestä joten mun kaverit oli alkanu kutsuu mua kirpuksi. Siinä se.
-Okei, mä yritän mutta jos se ei tuu niin enhän mä sitten voi sille mitään, huokaisin.
Kolupäivän loputtua menin bussilla Espoon Keskukseen sillä asuin siellä vaikka kävin koulua Soukassa. Kotona käväisin suihkussa, söin ja otin koirani Pipan mukaani ulos. Tarkoituksenani oli lähteä Pipan kanssa koirapuistoon, jossa tiesin Kiminkin käyvän, sillä silläkin oli koira. Pipa oli bordercollie, ja tosi söötti.
Lähdimme bussilla Soukan koirapuistoon. Perillä katselin ympärilleni mutt puistossa ei ollut ketään. Istahdin penkille katselemaan Pipan riehuntaa. Yhtäkkiä takaatani kuului ääni: Moi.. mitä sä täällä teet? Käännyin, ja huomasin Kimin. Jes, ajattelin mielessäni ja esittelin koirani Kimille. Kimillä ei ollut koiraansa mukana, en kylläkään tiennyt, miksi.Me juttelinmme kaikesta ja meillä oli kivaa. Sitten olinkin unohtanut koko Lippulaiva-jutun, kunnes Kim sanoi: Haluisitsä tulla Lippikseen käymään? -Joo, vastasin tietenkin, ja sitten me menimme bussilla Lippikseen. Siellä me kiertelimme kauppoja ja menimme syömään jätskit. Kim saattoi minut bussipysäkille, kun aloin lähteä kotiin. -Haluutsä tulla huomenna leffaan?, Kim kysyi.
-Okei, vastasin miettimättä, -Eihän minulla ollut muutakaan tekemistä huomenna.

Seuraavana aamuna heräsin kännykän piippaukseen.
Se oli isä. Olin vielä unenpöpperössä kun luin viestin: "Tuu sitten mun kanssa Lippikseen!" Ai niin, isän tarkoituksena olisi ostaa vissiin ne housut, joita olin toivonut. Jes!
Koulun jälkeen jäin juttelemaan Andreaksen kanssa. Kaikki meni ihan hyvin, kunnes... Kimi tuli. -Moi, se huusi. -Mennäänkö jo sinne leffaan?
Voi ei apua apua apua! Andreaksen edessä vielä!
-Häh? Eikö sun pitänykkään tulla mun kaa Lippikseen? Mä lähetin sulle viestin aamulla!
Siis se olikin ollut Andreas eikä isä!
-Mut me oltiin eilenkin Lippiksessä, sanoi Kim.
-Ai te ootte jo niin pitkällä.. Andreas sanoi.
Sitten sinne tuli Nea. Se tuli ja sanoi -Teitsä jo sun tehtävän?
-Ööh.... minkä tehtävän, kysyin.
Älä sano älä sano!!!!!
-Pyysitsä Kimii Lippikseen?
-Ai jaa, sä tulit siis vaan jonkun tehtävän takia! Mä pidin susta ihan oikeesti, mut sä tykkäät tosta? Toi on hyväks käyttämistä, tietsä?
Kim lähti.
Nea lähti sen perään. Ja Andreas ja minä jäätiin kahestaan. Mut ei kauaks aikaa, sillä se alkoi haukkua näin:- Vittu sä oot kyllä huora!!
Vitun kauhee lehmä!
Niine hyvineen Andreaskin meni, ja minä jäin yksin koulun pihalle. Silloin tajusin, että mä olin kauhee, ja että mä tykkäsin Kimistä, en siitä paskapäästä! Mutta mä olin jo pilannut mahdollisuuteni. Ei kukaan olisi mun kanssa enää, kun kuulisi minkälainen mä oikeesti olin.
Lähdin kotiin.
Alkoi sataa.
***************
Jatkanko vai en?
1117
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Juuh jatka vaan...tää on ihan luettavaa x)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kirppu~90~ kirjoitti:

-Kirppu, nyt mä keksin sulle tehtävän! Sun pitää..ööh.. pyytää Kimii Lippikseen huomiseks!, Nea huudahti.
-Mitä? Ei ikinä!, huusin takaisin. Kim oli kyllä söpö, mutta mä tykkäsin jo eräästä Andreaksesta joka oli rinnakkaisluokalla. Eikä Kim varmanakaan tulisi mun kanssa mihinkään!
-Tehtävä on tehtävä, Nilli sanoi tietäväisenä. Hah hah! Mun nimi ei oikeesti ollut kirppu, vaan Kirsi mutta mä en pitänyt siitä nimestä joten mun kaverit oli alkanu kutsuu mua kirpuksi. Siinä se.
-Okei, mä yritän mutta jos se ei tuu niin enhän mä sitten voi sille mitään, huokaisin.
Kolupäivän loputtua menin bussilla Espoon Keskukseen sillä asuin siellä vaikka kävin koulua Soukassa. Kotona käväisin suihkussa, söin ja otin koirani Pipan mukaani ulos. Tarkoituksenani oli lähteä Pipan kanssa koirapuistoon, jossa tiesin Kiminkin käyvän, sillä silläkin oli koira. Pipa oli bordercollie, ja tosi söötti.
Lähdimme bussilla Soukan koirapuistoon. Perillä katselin ympärilleni mutt puistossa ei ollut ketään. Istahdin penkille katselemaan Pipan riehuntaa. Yhtäkkiä takaatani kuului ääni: Moi.. mitä sä täällä teet? Käännyin, ja huomasin Kimin. Jes, ajattelin mielessäni ja esittelin koirani Kimille. Kimillä ei ollut koiraansa mukana, en kylläkään tiennyt, miksi.Me juttelinmme kaikesta ja meillä oli kivaa. Sitten olinkin unohtanut koko Lippulaiva-jutun, kunnes Kim sanoi: Haluisitsä tulla Lippikseen käymään? -Joo, vastasin tietenkin, ja sitten me menimme bussilla Lippikseen. Siellä me kiertelimme kauppoja ja menimme syömään jätskit. Kim saattoi minut bussipysäkille, kun aloin lähteä kotiin. -Haluutsä tulla huomenna leffaan?, Kim kysyi.
-Okei, vastasin miettimättä, -Eihän minulla ollut muutakaan tekemistä huomenna.

Seuraavana aamuna heräsin kännykän piippaukseen.
Se oli isä. Olin vielä unenpöpperössä kun luin viestin: "Tuu sitten mun kanssa Lippikseen!" Ai niin, isän tarkoituksena olisi ostaa vissiin ne housut, joita olin toivonut. Jes!
Koulun jälkeen jäin juttelemaan Andreaksen kanssa. Kaikki meni ihan hyvin, kunnes... Kimi tuli. -Moi, se huusi. -Mennäänkö jo sinne leffaan?
Voi ei apua apua apua! Andreaksen edessä vielä!
-Häh? Eikö sun pitänykkään tulla mun kaa Lippikseen? Mä lähetin sulle viestin aamulla!
Siis se olikin ollut Andreas eikä isä!
-Mut me oltiin eilenkin Lippiksessä, sanoi Kim.
-Ai te ootte jo niin pitkällä.. Andreas sanoi.
Sitten sinne tuli Nea. Se tuli ja sanoi -Teitsä jo sun tehtävän?
-Ööh.... minkä tehtävän, kysyin.
Älä sano älä sano!!!!!
-Pyysitsä Kimii Lippikseen?
-Ai jaa, sä tulit siis vaan jonkun tehtävän takia! Mä pidin susta ihan oikeesti, mut sä tykkäät tosta? Toi on hyväks käyttämistä, tietsä?
Kim lähti.
Nea lähti sen perään. Ja Andreas ja minä jäätiin kahestaan. Mut ei kauaks aikaa, sillä se alkoi haukkua näin:- Vittu sä oot kyllä huora!!
Vitun kauhee lehmä!
Niine hyvineen Andreaskin meni, ja minä jäin yksin koulun pihalle. Silloin tajusin, että mä olin kauhee, ja että mä tykkäsin Kimistä, en siitä paskapäästä! Mutta mä olin jo pilannut mahdollisuuteni. Ei kukaan olisi mun kanssa enää, kun kuulisi minkälainen mä oikeesti olin.
Lähdin kotiin.
Alkoi sataa.
***************
Jatkanko vai en?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu