En ole ennen omistanut ranskalaista autoa. Nyt kiinnostus on virinnyt kuitenkin Citroenin C5 suuntaan. Ja Renault Lagunan ja Peugeotin suuntaan.
Olen ajellut saksalaisilla autoilla.
Uskaltaako ranskalaista autoa hankkia?
Hintapolitiikka kiinnostaisi. Aika uusi auto pienellä rahalla. Mutta onko ranskalaiset susia?
Jelppikää vähän. Onko odotettavissa tien poskeen päätyneitä reissuja?
Olen ajellut saksalaisilla autoilla.
Uskaltaako ranskalaista autoa hankkia?
Hintapolitiikka kiinnostaisi. Aika uusi auto pienellä rahalla. Mutta onko ranskalaiset susia?
Jelppikää vähän. Onko odotettavissa tien poskeen päätyneitä reissuja?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Saksalainen tilasto toteaa että saksalaiset kalliit ja japanilaiset ei-enää-niin-halvat autot ovat luotettavia, Peugeotit menettelevät, Citroënit riipin raapin ja Renaultit tarjoavat jo hiukan jännitystä. Nuo mainitsemasi nyt vaan ovat ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan kerta kaikkisen tyylikkäitä vekottimia.
Nykyauto uutena on kuitenkin aika luotettava ja edes ranskalainen ei luultavasti jätä tielle, ei edes talvella. Voisi sanoa että riski on luokkaa 2*olematon siinä missä se Audilla on olematon*1.
Kuulemma jälleenmyyntiarvokin putoaa, en tiedä, jos niin olisi niin kannattaisi ostaa vähän käytetty, mutta eivät ne minusta halpoja olleet.
Erityisesti käytetyn isohkon ranskalaisen ostamalla saa paljon autoa vähemmällä rahalla kuin japanilaisen tai saksalaisen ostamalla. Ovat näes usein hivenen halvempia jo uutena, käytettynä erityisesti. Tarjoavat mukavaa kyytiä - ja ei se luotettavuuskaan ole mikään ongelma, riski vikoihin saattaa olla hivenen isompi.
Itsellä on ollut nyt melkein neljä vuotta uutena ostettu ranskis alla (n.115 tkm mittarissa), vikojakin on ollut, muttei mitään mahdotonta.
Kyllä ranskalaisen uskaltaa ostaa. Käytettynäkin. Kannattaa kuitenkin tutustua kiinnostavaan autoon ja sen huoltohistoriaan huolella, tutkia auto tarkkaan ja niin edelleen, mutta sellaista se on aina käytettyä ostaessa.
Jos olet ostamassa tuollaista melkein "uutta vastaavaa" käytettyä niin ranskalaista parempaa valintaa on vaikea löytää mikäli ostat auton itsellesi etkä esson paarin pojille tai naapureille.
Uutta vastaavissa saksalaisissa ja varsinkin japseissa on se pieni vika että hintakin on uutta vastaava mutta saat sillä kuitenkin käytetyn auton. Älykästä?
Ranskalaisissa sen sijaan pari-kolmivuotiaassa hinta on pudonnut jo pahimmillaan melkein puoleen vaikka kilometrejä voi olla mittarissa vasta 30-60tkm ja auto voi olla parempi kuin uusi koska ensimmäinen omistaja on joutunut jo korjauttamaan tehtaan jäljiltä vialliset osat ja takaisinkutsut sikäli kuin niitä on ollut.
Ranskalaisten pahin ongelma on siinä että maanantaikappaleiden lisäksi tehtaalta tulee myös tiistaikappaleita mutta jos et tuollaiseen osu niin siinä ne toimivat kuin muutkin.
Yleensäkin ranskisten ongelmat ovat erilaisia pikkuvikoja joita on paljon mutta normaalisti matka ei pääty niiden takia. Kun luet Peugeotin, Rellun ja Citikan foorumeja niin huomaat että siellä itketään, kirotaan ja vaihdetaan merkkiä aivan naurettavien narinoiden tai parin satasen hintaisten korjausten takia.
Toisaalta PSA:ssa ja Rellussa kuulee yllättävän harvoin mistään tuhansien eurojen hintaisista moottorin tai vaihteistojen hajoamisista joista saa lukea todella tiheään nimenomaan erään saksalaisen laadukkaina pidettyjä autoja tuottavan konsernin sivuilla ja jopa SEN japsimerkin palstalla.
Yksi neuvo kuitenkin: älä missään nimessä osta vanhempaa paljon ajettua ranskalaista joka on ollut silminnähden huonolla pidolla, josta huollot on jätetty tekemättä ja jossa on jo ostohetkellä selviä vikoja joita ei ole vaivauduttu korjaamaan. Halpa hinta ei ikinä kata sitä riesaa mikä tuollaisesta tulee.
menossa, Meganella-98 2,0 litrasella 120tkm.ei huolia vain huollot ja sitten laguna II:lla vm. -02 90000 tkm huoltojen lisäksi puolat 50 tkm:n kohdalla ja nyt uusi, kolme viikkoa ajossa ollut citroen c4, tähän asti tosi tyytyväinen. Ranskalaiset ovat ihan kelpo autoja.
"Yksi neuvo kuitenkin: älä missään nimessä osta vanhempaa paljon ajettua ranskalaista joka on ollut silminnähden huonolla pidolla, josta huollot on jätetty tekemättä ja jossa on jo ostohetkellä selviä vikoja joita ei ole vaivauduttu korjaamaan. Halpa hinta ei ikinä kata sitä riesaa mikä tuollaisesta tulee."
Juuri tällaisen ostin itse jokunen kuukausi sitten. Nettiauton halvin ilmastoitu 406 HDi; Ajettu alun neljättäsataa tuhatta, ollut omistajasta ja auton siisteydestä (raskaankaluston urakoitsija, sisätiloissa kauttaaltaan sentti pölyä) päätellen soramontun pohjalla "oikeissa töissä".
Kylmäkone oli rikki, käsijarru tehoton, ulkolämpömittari näytti höpöjä, ilmastointiautomatiikka teki mitä sattui, keskusnäyttö herjasi turhaan jarrunesteen määrästä jne. Talvirenkaatkin alkoivat olla loppusuoralla, alkuperäisillä aluvanteilla olevat suvigummit taas olivat uuden karheat.
Noh, minähän siivosin auton, vaihdoin ulkolämpöanturin (joka palautti myös ilmastointiautomatiikan järkiinsä) ja käsijarrukatkaisijan (tuottaa tuon mielenkiintoisen jarrunesteen vikailmoituksen). Käsijarru vaati vain säädön, merkkiliikkeen juuri tekemään käsijarruremonttiin ei näköjään kuulu kenkien asennon säätö... Tuulilasi halkesi kauppaa seuraavana päivänä ja vaihdettiin, ei sinänsä iso menetys kun fönäri näytti olevan ihan alkuperäinen ja hakkautunut melkein läpinäkymättömäksi. CD-vaihtaja keksi myös jumiutua samana päivänä, sitäkään ei voi niin suurena menetyksenä pitää kun härveli on alun perinkin ollut lisävaruste. Ostin nyt kumminkin tilalle MP3-lättyjä ymmärtävän vaihtelijan. Niin ja ne uudet talvirenkaat.
Kylmäkone on ollut vähän hankalampi pala, se kun ei lähtenyt käyntiin ja edellinen omistaja oli "ratkaissut" ongelman kytkemällä kompuralle jatkuvan virransyötön. Eihän se siitä tietenkään tykkää, mutta koska viritys oli jo kauppahetkellä tiedossa, sökön kompuran arvasi sisältyvän hintaan. Eipä silti, kuluva osahan se on kumminkin ja olisi muutenkin tullut vaihtoikään ennemmin tai myöhemmin. Kompressorin ohjauksen palauttamiseksi vaadittiinkin sitten BSI-yksikön vaihto, josta Automaa laskutti viitisen sataa. Uusi kompressori on vielä tilauksessa, mutta vaihto maksaa paikallisella pajalla täyttöineen seitsemän-kahdeksansataa.
Kamala pommi siis? No jaa. Nyt kun ensimmäinen kymppitonni on takana ja kompuraa lukuunottamatta suunnilleen kaikki on korjattu, härveli tuntuu ihan mukavalta ja ehjältä peliltä. Rahaa on palanut kompressori ja MP3-vaihtaja mukaan lukien reilut pari tonnia, joka tuntuu paljolta, mutta toisaalta; Korjauskulut per kilometri ovat tähän mennessä reilut 20 senttiä, polttoainekulut viitisen senttiä, dieselvero vajaat pari senttiä, liikennevakuutus (kaskoa ei halvassa autossa tarvita) reilu puoli senttiä jne. Arvonalenema on minimaalinen, joten aika paljon ollaan alle uuden auton keskimääräisten 43 s/km käyttökulujen, eikä tarvitse olla kummoinen selvänäkijä veikatakseen että seuraava kymppitonni tullee halvemmaksi. Korissa tai tekniikassa ei juuri sanomista ole, eli eiköhän tällä vähintään sata tonnia vielä päästellä. Siivoamisen ja pikkuvikojen korjailun jälkeen auto on jopa yllättävän ryhdikäs ja toimiva, kehtaa viedä firman parkkipaikalle moninkertaisesti kalliimpien kulkineiden joukkoon.
Summa summarum - jos "pahin mahdollinen tapaus" on ollut näin (vähän) hankala, tuskin niitä parempiakaan yksilöitä kannattaa liiemmältä pelätä.
Ei todellakaan uskalla. Sen jälkeen TV:stä tulee pelkkiä kauhuelokuvia; työkaverit alkavat levittää sinusta valheita ja piilotella tavaroitasi; anoppi muuttaa teille asumaan, kissastasi tulee aggressiivinen hirviö, jonka silmät hohtavat vihreinä pimeässä; lisäveroja mätkähtää ja naapurissa asuva Teppo Tulppu kaataa omenapuusi, peruuttaa postilaatikkosi kumoon ja lähettää Iinekselle valokuvan, jossa heilastelet jonkun hehkeän misun kanssa, joka myöhemmin dramaattisin seurauksin paljastuu ilkeäksi noidaksi, Milla Magiaksi.
2 Sitikkaa takana. Molemmat ostettu esittelyautoina. Ensimmäisessä oli vikana, että tankki tyhjeni ajaessa ja sitä piti täyttää noin kerran kahteenviikkoon... Eli ei yhtään mitään muuta kuin kovaa ajoa. Toinen taas oli sellainen, joka saattoi itseni ainakin toistaiseksi pois sitruuna faneista. Paljon pikkuvikoja takuuaikana ja kalliita vikoja takuuajan loputtua (viimeinen vuosi maksoi huoltoineen ja korjauksineen omasta pussista n. 2500e).
Jos ostos osoittautuu huonoksi niin rahaa se vain oli eikä sitäkään ihan kauheasti yleensä mene jos sen haluat muuhun vaihtaa.
No C5:sta en tiedä, varsinkin alkusarjan yksiöissä oli vikakappaleita, mutta eiköhän nekin lastentaudit ole jo menneen talven lumia, ainakin suurimmaksi osaksi.
Osaltani kysyisin, uskaltaako enää 20 vuoden jälkeen ajaa muulla kuin sitikalla? Siinä määrin toimintavarmoja ovat omat löhmivehkeeni olleet alkaen BX:stä ja päätyen XM:ään. Huoltojen lisäksi pari kertaa hammastangon nuppi, parit pakoputket ja tietenkin kuluvia osia, kuten jarrupaloja. Ruoste ei ole vaivannut, jaa vänkärin puolelta katkesi XM:stä lasinnostimen vaijeri, jota ei liene voi laskea luonnolliseksi kulumiseksi. Kaiken kaikkiaan luotettavia, lämpimiä ja erittäin mukavia pelejä nuo shittikset ovat olleet oman kokemuksen perusteella.
ja autoiluni laatu parani todella monta pykälää. Nyt ymmärrän mitä tarkoittavat ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuuus ja ruosteettomuus. Sitikka oli vuoden vanhempi kuin Tojoni ja paljon enemmän ajettu mutta silti monin verroin parempi.
tienpäälle jätä, mutta alinomainen korjailutarve pikku- ja isommissakin vioissa on tyypillistä.
Ruostetta kestää, ja korikaan ei liikuntasaumoista enää katkeile, kuten ennen.
Mutta samalla rahalla saa Koreasta luotettavaa, joskin ajomukavuudessa joutuu tinkimään.
Jos omistat auton itse, ( ei ylläpitosopimusta ) en Ranskalaista autoa itselle enää osta /ostaisi.
Minä ostaisin/vaihtaisin mutta kun Veho hinnoitellut uuden "pikatomaatin" älyttömän kalliiksi.
Joten ajellaan vain vanhalla alinomainen korjailutarve pikku-ja isommissakin vioissa kun on täysin OUTO asia.
silleen että nykyautot niin teknisiä ja paljoilla varusteilla kuorrutettuja ettei valmistusmaalla sinänsä isoa merkitystä jos autonsa huoltaa kunnolla.paskaa löytyy yhtälailla ranskan-saksan-italian lisäksi yhtälailla koreasta tai muista kamikaze kulkineista.käytettyä ostettaessa varsinkin vaikee sanoa.toisella toimii,toisella ei ja tiedän yhden kaverin joka sai kaikki autot hajalle viikossa...ei kyllä sitten huoltanut ikinä ja kaasu on-off asennoissa.tietysti jos haluaa jollain määrätyllä merkillä ajaa omaksi tai naapureiden iloksi niin mitäs tota kyselee.kyllähän kaikki toimii kun korjaa.helpoimmalla pääset kun teet niinkuin muutkin:valehtelet että ei mitään vikaa..huollossa vaan=)
306 pösö 350tkm takana ja vikaa on ollut paljon vetari 180tkm(kumi rikki), syyläri 200tkm(ruostui suolan avulla), etuoven johdoitus 250tkm(sähkölasit ja lukot reistaa), termostaatti, penkinlämmitys n.180tkm...
Ainiin sulakeboksi joutui näyttämään kolvia yksi nasta tinauksesta irti.
Että on huono auto... vikoja jo 350tkm:iin mennessä noin pitkä lista.
aamuisin parikytminuuttia jo aamukättelyihin ja poskisuudelmiin. Sinä aikana ehtii tulee linjalata jo 2 huolimattomasti koottua autoa.
Näitä tosihuonoja yksilöitä on Ranskalaisissa autoissa eniten. ( nyt kun Itä-Saksa on poissa, ja Venäjältä ei juuri auoja tuoda )
Osa pelaa ihan hyvin kuten 306:n kirjoitti.
Kuitenkin riski että saat paskan on liian ? suuri.
Jos et omista autoa ( Leasing ) ja ylläpitokustannuksiin ei sinun tarvitse kiinnittää huomiota, niin silloin "hyvä ajolleen" ominaisuus saattaa olla merkittävä.
ranskalaisia Opelinkin hihnalla - kas kun sun juttus osuu just kohdalleen mun taannoisen Opelin kohdalla. Että saksalaista laatua....
tehdä hyvää laatua. Sen osaavat vain Korealaiset.
Japanilaiset osaavat, muutta ei enää niin halvalla. Thaimaassa tehdyt jaapponi pickupit ovat laadukkaita.
Osittain ooppelin laatuonglmat johtuu emoyhtiön huonosta taloudellisesta tilasta.
Mutta Ranskalainen ei välitäkkään tehdä hyvää laatua, riittää kun päääsee perille ja että on mukava istua.
Turkkilaiset ne Saksassa kasailee ei Ranskalaiset.