mul on yks pikku pulma... mä tapaan vihdoin oman swty:ni ja entiedä mitä tehdä kun näen hänet ekaa kertaa... heh tyhmä ongelma mut silti... en ole ihminen joka pussailee kaikkia... pitäisikö mun antaa pusu vai pelkkä hali... tai ehkä molemmat? olen vain niin arka sillä saralla ja haluan antaa hänelle ihanan vastaan oton... näemme asemalla... mitä tehdä? on jo muu suunniteltu mutta avaus on se ongelma kohta mulle... please auttakaa....
yks pikku pulma
nanatus
81279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
eli kun meet vastaan ja näet hänet, isoin hymy päälle mitä löytyy ja katse silmiin, mä luulen että halaus ja pusu poskelle on ok. Kun sen tekee sillai luonnollisen iloisesti eikä sillain arkaillen.
juu se hymy kyl tulee jo luonnostaan hänelle...
kiitos neuvosta :)
Ensitapaamisella molemmat ovat varmasti häkeltyneitä tilanteesta ja kaikki menee omalla painollaan.
Jos kerran olet suunnittelevaa tyyppiä niin
itse suositan poskisuudelmia. Niillä useinmiten saa jännityksen laukeamaan.
Nauttikaa toisistanne, ja luota vain itteesi :]
juu...
olen vain vähän arka näissä tilanteissa...
en ole mitään neiti tyyppiä... pelottaa vaan.
ja sit se et ku päästään kämpille ja ollaan kahdestaan niin mitä tehdä ja sanoa... haluan tehdä häneen todella hyvän vaikutuksen... pelottaa että mokaan jotain...
niin on parasta sanoa se. Sano että sua jännittää kauheasti. Jos tulee vaivutunut hetki ette tiedä mitä tehdä, voit aina kysäistä että onko jotain mitä hän haluaa tehdä.
Kannattaa siis rehellisesti myöntää jännityksensä niin toinen ei sitten ihmettele ja saat suloisuuspisteitä kun kerrot että jänskättää.
Hyvin se menee.
olet oikeassa... kiitos
kai sitä riittää ku on oma ittensä ja rehellinen...
kiitos :)
ei ku kimppuun vaan, ni eipä jää mitään epäselväks.. heh..
Suosittelisin ehdottomasti myöntämään jännittämisen. Itse oon joskus kertonut jännittäväni ja samoin on kerrottu myös mulle. Lähes kaikki naiset jotka olen tavannut, ovat sanoneet että heitä jännittää. Eihän se ole mikään häpeä. :)
Jännitys voi olla myös kiva tunne, sellainen perhosten liitely vatsassa, kun sen on kertonut toiselle ja voit luottaa että toinen ymmärtää, jos menet yhtäkkiä puihin. Lisäksi jännittäminen on ehdottoman söpöä ja osoittaa, että toisen tapaaminen on sulle tärkeää etkä ole tunteeton ihminen.
Ylipäätään ihmissuhteita on kiva rakentaa rehelliselle pohjalle. Jos uskaltaa olla rehellinen hiukan ujostuttavistakin asioista, luottamuksen rakentaminen on mielestäni paljon helpompaa.