Heips,
Ajattelin kertoa teille meidän tarinan, jospa jotain kiinnostaisi.
Olemme 22 ja 23- vuotiaita ja aloitimme yrittämisen 06/06. Aloitin tikuttamaan ovista syksyllä 06 ja sainkin tikkuun punaisia viivoja, tosin luteaalivaihe jäi aina hieman lyhyeksi.
Tammikuussa 07 oli ilon aihetta, kun plussa pärähti testiin menkkojen ollessa myöhässä yhden päivän. Siitä se onni ja riemu alkoi ja kaikille kerroimme.
Valitettavasti ehdin olla raskaana vain viikon, kun alkoi niukks rusehtava vuoto(kaikki sanoi sen olevan normaalia, mutta tiesin itse ettei ole), kävin rv 5 5 alkuraskauden ultrassa ja siellä ei näkynyt sikiöpussia ja limakalvot olivat liian ohuet. Vuoto alkoi samana päivänä illalla ja sain spontaanin keskenmenon.
Sitä sitten surettiin kuukausi kaupalla, aina kun täti tuli kylään uudelleen, vaivuin masennukseen ja aloin vihaamaan raskaana olevia naisia.
Nyt kuitenkin sain yllätyksekseni plussan 05/07 ja nyt varovaisesti mennään eteenpäin rv 5 2. Pelkään edelleen keskenmenoa tai tuulimunaa ja menenkin alkuraskauden ultraan rv 7 jos sinne asti päästään. Toiveet on korkealla, mutta pelko sisimmässä.
Olisimme aloittaneet lapsettomuustutkimukset nyt kesällä, mulla iloinen yllätys mahtui hienosti tähän kevääseen, toivottavasti se jatkuu monia vuosia eteenpäin.
PLUSSATUULIA teille kaikille, kyllä se vielä tärppää...silloin kun ette edes ajattele sitä.
Hyvää kesää!!
Ajattelin kertoa teille meidän tarinan, jospa jotain kiinnostaisi.
Olemme 22 ja 23- vuotiaita ja aloitimme yrittämisen 06/06. Aloitin tikuttamaan ovista syksyllä 06 ja sainkin tikkuun punaisia viivoja, tosin luteaalivaihe jäi aina hieman lyhyeksi.
Tammikuussa 07 oli ilon aihetta, kun plussa pärähti testiin menkkojen ollessa myöhässä yhden päivän. Siitä se onni ja riemu alkoi ja kaikille kerroimme.
Valitettavasti ehdin olla raskaana vain viikon, kun alkoi niukks rusehtava vuoto(kaikki sanoi sen olevan normaalia, mutta tiesin itse ettei ole), kävin rv 5 5 alkuraskauden ultrassa ja siellä ei näkynyt sikiöpussia ja limakalvot olivat liian ohuet. Vuoto alkoi samana päivänä illalla ja sain spontaanin keskenmenon.
Sitä sitten surettiin kuukausi kaupalla, aina kun täti tuli kylään uudelleen, vaivuin masennukseen ja aloin vihaamaan raskaana olevia naisia.
Nyt kuitenkin sain yllätyksekseni plussan 05/07 ja nyt varovaisesti mennään eteenpäin rv 5 2. Pelkään edelleen keskenmenoa tai tuulimunaa ja menenkin alkuraskauden ultraan rv 7 jos sinne asti päästään. Toiveet on korkealla, mutta pelko sisimmässä.
Olisimme aloittaneet lapsettomuustutkimukset nyt kesällä, mulla iloinen yllätys mahtui hienosti tähän kevääseen, toivottavasti se jatkuu monia vuosia eteenpäin.
PLUSSATUULIA teille kaikille, kyllä se vielä tärppää...silloin kun ette edes ajattele sitä.
Hyvää kesää!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
meillä eka on jo neljä vuotias. vauvasta olen puhunut jo pari vuotta. viime syksynä jätin pillerit pois. tammikus testi pos. kk pari päivää myöhäs. seuraavana aamuna heräsin hikimärkänä ja aivan tajuttoman kipeänä ja juoksin vessaan samantien. aluksi luulin selviäväni pelkällä säikähdyksellä, mutta sitten veret vain valahtivat ulos. alkuraskauden keskenmeno. kamala paikka minulle. uutta ollaan yritetty siitä asti ja aina on saanut pettyä. luulen että tässäkään kuussa ei ole tärpännyt. viikon päästä sen tietää....
mistähän johtuu, että tiedän todella paljon ihmisiä (siis tuttvapiirissäni), joille olisi syntynyt vuoden 2007 elo-syyskuussa vauva, mutta sitten mennyt jossakin vaiheessa kesken.
Itse kuulun niihin myös. Onk