niin oisko kellään kokemusta murena veneistä?
ois aloittelu vaiheella veneily niin tulee tietysti mieleen ovatko nämä helppoja purjehtia , ja ois joskus kiva käydä pitempikin reissu niin ovatko valtameri kelpoisia?
tai oisko ehottaa jotain muun merkkistä purjevenettä jonka vois saada parillakympillä , joka nyt ei ihan hirveen pienikään olis. vai joutuuko vielä säästämään.
ois aloittelu vaiheella veneily niin tulee tietysti mieleen ovatko nämä helppoja purjehtia , ja ois joskus kiva käydä pitempikin reissu niin ovatko valtameri kelpoisia?
tai oisko ehottaa jotain muun merkkistä purjevenettä jonka vois saada parillakympillä , joka nyt ei ihan hirveen pienikään olis. vai joutuuko vielä säästämään.
Vastaukset 25
Vanhimmat
ja miksei muutakin. Tsiikaas vähän EBAY:n Ranskan ja USA:n sivuja. Kakskymppiä taaloina on 1.35 kertoimella ja tarjontaa on vaikka joutuisi maksamaan Alv:n amerikan veneistä. Useassa veneessä on vikaa, vikaa, vikaa ja jos peukalo ei ole kasvanut keskelle kämmentä - suosittelen. Itse ostin 32" Ontario 1976 5.000€:lla josta maksoin portugalissa Alvin 17% Azoreilla Alv on muuten 12% Siinä jää pikkasen fyrkkaa tuunaamiseenkin.
Jäi muuten purjehtimatta Suomeen kun meri ei jäädy näillä leveyspiireillä...
jos on Vire virheenä. Vanha kontattava konstruktio, osaavissa käsissä kohtuullisen nopeakin.
Eikös toi oo vanhan IOR-säännön mukaan suunniteltu puolitonnari, ei vaan avomerelle kelvollinen?
Murenan proto voitti IOR-aikana Gotland Runtin ja pääsi sillä meriitillä sarjatuotantoon. Enpä tiedä miksi se sen takia ei olisi avomerelle kelvollinen. Erikoisuutena Bergström-Ridder takila, muutoin normaali aikakautensa edustaja. Kyllä sillä varmasti toimeen tulee ja pääsee opettelemaan purjehdusta.
taidat olla sitten hieman pidempää sorttia. murenan seisomakorkeus 1,90. kulkee ikäisekseen ja pituisekseen sopivalla tuulella ihan kelvollisesti. LYS 1,09, kuten suurimmalla osalla vastaavan ikäisistä n 30 jalkaisista
Purjeveneiden seisomakorkeudet on yleensä tuon ikäisissä mitattu luukun kohdalla ja yleensä luukku auki?
Puolitonnarisäännöissä oli maininta sisäkorkeudesta, joka oli muistaakseni n. 174 cm. Tämä sitten määräsi kajuutan korkeuden, koska ihmisten keskipituuskin oli 30 vuotta sitten kymmenkunta senttiä alle nykyisen. Minäkin olin tuolloin reilusti yli metri kolmekymmmentä pitkä ;-)
Kannattaa käydä katsomassa veneitä paikan päällä, Sailguide antaa toki hyviä vinkkejä, joissa on myös virheitä.
hyvä ja merikelpoinen vene. tehty korkeammalla ja matalammalla varalaidalla,joten korkeampi luonnollisesti mukavampi.kantaa hyvin purjeensa ja reivaamiskynnys todella korkea. älä osta puolivalmistetta. ja muista että ei ole nopea vene. vaatii kunnon tuulta. helppo purjehtia kyllä.
Tuo seisomakorkeus 190 koskee sitä versiota, jossa korkeampi varalaita.
Tiloista yleensä voisi todeta, että seisomakorkeuteen vaikuttaa käytännössä paljon myös ruffin pituus ja "nousukulma", sekä vielä se, onko lattia/turkki suora vaiko "koveran kaareva" tai muuten keulaan päin nouseva.
olet, jos olet aloitteluvaiheessa ja meinasit jo valtamerille. Kunhat kaluat saaristoa ensin 10 vuotta saaristo-olot täyttävällä vehkeellä, haaveile sitten valtameristä. Valtamerivehkeitä ei taida ihan parilla kympillä saadakaan...
ei siinä nyt mitään niin ihmeellistä ole tuossa itämerellä ja miksei isommillakin merillä kulkemisessa. ja kyllä tuo kymmenen vuoden harjoitteluvaatimus on aivan liioiteltua. eli osta murena ja kyllä sillä turvallista on kulkea ainakin itämerellä. itse olen kovassa kelissä ko. veneellä aikanaan mennyt ympäri tuota sisämerta. vettä murenaan tosin tulee istumalaatikkoon aivan eri tapaan kuin korkeampiin nykyaikaisiin pursiin. tuosta seisomakorkeudesta kun kommentoitiin, niin todella tuo 190 on siinä luukun kohdalla.hyvin äkkiä pentterin kohdalta madaltuu,joten kyllä siellä yli 180 cm ukko kävelee mutkalla. purjeilla vene ei nykyaikaisempiin eikä edes muihin vanhoihin 1,09 lys veneisiin verrattuna kulje oikein mitenkään. rakastaa kunnon tuulta.
Tai sen verran on kokemusta että olen istuskellut sellaisessa iltaa vierassatamassa, aikoinaan myös yhtä kävin katsomassa ostelumielessä (päädyin toiseen vaihtoehtoon)
Täällä on nyt tullut niin monta "murenan kokenutta", ja omien näkemyksieni ynnä tietolähteideni perusteella haastelevat niin rankasti kakkelia jotta oiotaan vähän...
Ensinnäkin tuo alirikaus, eli väite jotta vaatii reilusti tuulta liikkuakseen? Murenalla iso 1 genu on 47 neliötä, uppouma 3,2 tonnia. Ei vaikuta alirikatulta, Södergrenillä on ollut tapana nääs piirtää jopa liian iso takila pursiinsa. Omistajien kommenteissa Sailguiden båtfaktassa ei moitita purjehdusominaisuuksia muuten kuin että _"kiikkerä" (vek) eli alkuherkkä ja loppujäykkä (täällä taas "tiedettiin" että reivauskynnys korkea).
Joo, puolitonnari se on ja joku väittää ettei puolitonnari ole avomerelle kelvollinen... Heh, heh
"vettä murenaan tosin tulee istumalaatikkoon aivan eri tapaan kuin korkeampiin nykyaikaisiin pursiin" vs "Ligger ovanpå vågorna och går mycket torrt."
Sisäkorkeus ei ainakaan ole huonompi kuin muilla tuon aikakauden (lue hinta/ikä/kokoluokan) puolitonnareilla. Oranssi väri alkusarjan veneissä on oman esteettisen silmäni perusteella karsea. Yritä-sisustaa-se-itse veneitä on olemassa, veistämän tekemät ja erityisesti viimeiset (80-luvun alku) ovat arvokkaampia, ja niistä kannattaa maksaa. Takila on persoonallinen, mutta kait sen kanssa pärjää?
Muita saman koko/hintaluokan veneitä
- NF (ahtaampi sisältä, erinomainen purjehtija)
http://www.vesille.fi/index.php?tmpl=7&do=view&id=16599
- Ohlson 29 (ahtaampi sisältä, hitaampi)
http://www.vesille.fi/index.php?tmpl=7&do=view&id=15857
- Ballad
http://www.vesille.fi/index.php?tmpl=7&do=view&id=18006
- Shipman 28 (ahtaampi sisältä, hitaampi, merikelpoinen)
http://www.blocket.se/vi/12133938.htm?ca=11_s
- Comfort 30
http://www.blocket.se/vi/12051491.htm?ca=11_s
- Scampi
http://www.blocket.se/vi/11456704.htm?ca=11_s
- Linjett 30
http://www.blocket.se/vi/12012464.htm?ca=11_s
Joo, useimmat purjeveneet oikein varustettuna ja miehitettyinä ovat valtamerikelpoisia, mm. yllä luetellut.
Vertailun vuoksi, Bavaria 30 cruiser painaa sailguiden mukaan 4,4 tn ja sen purjepinta-ala on rullagenoalla 48 neliötä. Saman pituinen Ballad painaa "virallisesti" 3,2 tonnia (oikeasti 3,8 t) 48 neliötänsä "vastaan". Scampin ja Murenan kanssa sama juttu.
Ballad oli tavallaan aikansa Bavaria, halpa ja hiukan karkeasti rakennettu vankka matkavene, josta tuli hitti muissa pohjoismaissa. Sitä rakennettiin yhteensä yli 2000 kappaletta. Syyt olivat aika tutut: suhteellisen edullisesti sai "suuren" matkaveneen, joka oli tehty tavaraa kitsastelematta ja joka purjehtii kohtuullisen hyvin. Sekä Scampi että Ballad ja Murenakin ovat tunnettuja matkaveneitä, jotka ovat parhaimmillaan vastaisilla tuulensuunnilla.
omat lausumani murenasta perustuvat kokemuksiini hyvin vaihtelevissa keleissä ympäri itämerta. huolimatta noista viittauksista erilaisiin "luotettaviin" tietolähteisiinne, pidän kiinni näkemyksistäni, joista tärkeimmät:
-on kyllä loppujäykkä,mutta voi pudotella isolla purjemäärällä kovassakin kelissä (turha reivata - isopurje mastonhuippu takila veneeksikin pieni kokoinen)
-ei kulje oikein mitenkään varsinkaan heikossa tuulessa -alirikattu - suurella drifterillä (ja tietysti spinnulla) saa kulkemaan tyydyttävästi
-on tosiaan märkä vene eli kelissä aallot lyö ruffin yli sittloodaan - on kuitenkin täysin merikelpoinen vene,jossa ei rakenteet petä
-ei kuitenkaan mitenkään erityisen kestävä pohja,jos kiville karauttaa - ei kestä pelle petterssonin 5 solmun törmäyskoetta ilman vakavia vaurioita kölin takaosassa (on koettu sekin)
-ns. timanttistaagi käsittämätön rakennelma,mutta mitä väliä kunhan toimii -ei sitä itse osaa viritellä sen kummemmin kunhan pystyyn laittaa ja vantit kiristää- kyllä se siellä pysyy eikä notku eikä vaadi mitään barduunoita
Meillä on murena.. Hyvä ja erittäin nopea. Sivutuuleen kovalla tuulella painelee 8,5kn. Meillä 20vuotta vanha 1-pyttynen merivesi-Volvo S-vetolaitteella. Talvella laitettiin makeavesi jäähdytys. Ostimme murenan syksyllä ja olemme olleet tyytyväisiä
kunnolla eli arvaanko sinnepäinkään jos 14 m/s ja yli? meinaan 8,5 solmua.
että mitenkä se määritellään mikä on valtameri tai avomeri kelponen tai mikä kestää isommatkin myrskyt
Kokonaisuus sen kait ratkaisee, ei se ole pituudesta kiinni, eikä edes leveydestä.
Ellen McArthur, vaikka on kuinka pikkuinen, on varmasti valtamerikelpoinen.
Kirjaviisaus eli teorian opiskelu auttaa: saaristo- ja rannikkolaivurikurssit, meteorologian perusteet, Colesin Heavy Weather Sailing, perehtymistä rakenteiden ja varusteiden heikkoihin lenkkeihin, jne...
Kokemus lopulta paljastaa valtamerikelpoisuuden, toisaalta jokainen joutuu elämänsä ensimmäiseen "isompaan myrskyyn" ilman kokemusta. Ajukoppaan liittyvä henkimaaliman homma on sitten reaktiot tuohon kokemukseen, vielä toiste asettaa itsensä alttiiksi moiselle, vai ryhtyykö kauniin kelin rannikkoseiloriksi.
Hyvä kipparin venesuhde on valtamerikelpoisuuden perusta. Kipparin pitää tuntea veneensä joka sakkelia, tokkelia ja t-terminaalia myöten, kipparin pitää olla veneeseensä ja veneen kippariinsa tyytyväinen.
Kölipaino valtameripursissa lähentelee 50% painosta ainakin pienemmissä kokoluokissa ja vantteja ja staageja saattaa olla enempi. Leveydestä varmaankin enempi vaan haittaa.
päällekaatuvia aaltoja. Istumalaatikko sellainen, ettei vesi mene kajuuttaan sen täyttyessä. Pieni ja äkkiä tyhjenevä istumalaatikko on iso parempi, koska ei täyttyessään vaikuta stabilitettiin niin paljoa. Luukkujen ja ikkunoiden pitää kestää aaltojen rynkytys. Yleensä avomeriveneiden takiloissa on kaikki numeroa isompaa rannikkokäyttöön rikattuihin verrattuna. Avomeriveneen kannella on yleensä pelastuslautta, siten kiinnitettynä, että se pysyy mukana, kuten myös muut roippeet. Avomeriveneen köydet on myös yleensä johdettu sitloodaan.
Tässä hyvä diaesitys valtameripurren valintakriteereistä:
http://web.usna.navy.mil/~phmiller/offshore.ppt
Olin nähnyt tuon joskus aiemminkin, mutta tosi virkistävää vilasta uudestaan.
Siinä alussa kiteytettynä se olellinen mikä liittyy avomerikelpoisuuteen:
11% avomerihavereista liittyy veneen rakenteisiin, suunnitteluun tai varusteisiin.
Loput ottaa kontolleen miehistö eli kippari! Veneet ovat siis kymmenen kertaa merikelpoisempia kuin niillä purjehtivat ihmiset.
pelastuslautan kiinnitystä ei kaikkialla suositella kannelle. Esim. Ranskassa pelastuslauttaa ei saa asentaa kannelle, vaan ranskalaisissa veneissä vaaditaan istumalaatikosta saatavilla oleva tila pelastuslautalle, jonka tulee olla kannen tason (sheerline) alapuolella. Jos tilassa/lokerossa on kansi, siinä ei saa olla salpaa eikä minkäänlaista lukitusta. Jos tutustut uusiin ranskalaisveneisiin toteat tämän.
Tässäkin on kokemusperäistä viisautta, päälle murtuvilla aalloilla on valtava voima, jotka ovat monesti repineet kannella olevan pelastuslautan mukaansa. Seurauksena se että pelastuslautta meni menojaan eikä enää ole käytettävissä.
Monissa kovan tuulen purjehdusohjeissa kehotetaan irrottamaan kannelle sijoitettu pelastuslautta telineestään ja siirtämään se suojaan myrskyn uhatessa.
Tässäkin Suomen katsastussäännöt laahaavat perässä ja suosittelevat epäturvallista asennustapaa.
on tärkeintä sama asia, kuin ennen oli lautasantennin sijoituksessa kotona. Eli paras sijoituspaikka on se, että naapuritkin näkevät varusteet. Antaahan se respectiä, jos on tyhjä tutkakupu ja lautan kotelo kannella.
Aikonaan jossakin tv sarjassa oli mainos; tee naapuri kateelliseksi-paketista, pitäisikö sellaisia ryhtyä myymään veneilijöille?
Veneet järjestäin merkistä riippumatta kestää miltein mitä tahansa. Jopa parjattu bava.
vaikka kaikki kestäisivätkin niin niissä oleminen on hankalaa niiden ollessa ylösalaisin