Äidilläni (60v.) todettiin rintasyöpä 3 viikkoa sitten. Aluksi lääkäri sanoi että leikataan sitten päättivätkin että ei leikata aloitetaan sytostaattihoito. Ottivat kokeita, kuvasivat,ultrasivat ja totesivat että syöpä ei ole levinnyt.
Viime viikolla piti olla eka sytostaattihoito, mutta ilmoittivatkin että maksa-arvot on niin korkeella että ei voida aloittaa sitä ja päättivät että leikataan kun ei ole levinnyt minnekkään. Tänään äiti oli mennyt osastolle, kun huomenna piti olla leikkaus niin olivatkin ilmoittaneet että ei leikatakkaan, on levinnyt kylkiluihin (äiti on valitellut kylkiään)olivat vain antaneet luita vahvistavaa hoitoa ja jotain lääkkeitä ja sanoneet että ennen juhannusta aloitetaan sytostaattihoito, kun maksa-arvotkin on nyt laskeneet ja otetaan lisää kokeita vielä sitten.
Että tämmöstä pompottelua, onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia?
Viime viikolla piti olla eka sytostaattihoito, mutta ilmoittivatkin että maksa-arvot on niin korkeella että ei voida aloittaa sitä ja päättivät että leikataan kun ei ole levinnyt minnekkään. Tänään äiti oli mennyt osastolle, kun huomenna piti olla leikkaus niin olivatkin ilmoittaneet että ei leikatakkaan, on levinnyt kylkiluihin (äiti on valitellut kylkiään)olivat vain antaneet luita vahvistavaa hoitoa ja jotain lääkkeitä ja sanoneet että ennen juhannusta aloitetaan sytostaattihoito, kun maksa-arvotkin on nyt laskeneet ja otetaan lisää kokeita vielä sitten.
Että tämmöstä pompottelua, onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei ole omakohtaisia kokemuksia pompottelusta. Varmasti se pompottelu tuntuu ikävältä ja turhauttavalta, kun luvataan tehdä jotain ja sitten perutaankin. Mutta jos se yhtään lohduttaa, niin ei se rintasyövän hoito ja hoidon teho ole muutamasta viikosta kiinni. Eli tuskin mitään peruuttamatonta on tapahtunut. Toivottavasti hoidot saadaan pian käyntiin.
kyllä oudolta, mutta on vain luotettava siihen, että lääkärit tietävät mitä tekevät.
Varsinaisesti minua ei ole hyppyytetty, mutta onhan tässä monta mutkaa ollut matkassa. Minulla siinä alkuvaiheessa juttuun meni aikaa toukokuusta helmikuuhun. Siihen kuuluivat tutkimukset, leikkaus, sytot ja sädehoito sekä sen jälkeen Tamofen lääkitys. Mutta, tämä on vain minun tarinani, jokainen potilas ja sairaus on erilainen.
Ei huolta, ei hätää, ei kiirettä. Lääkärit osaavat kyllä asiansa.
Toivon sinulle ja äidillesi jaksamista tässsä koettelemuksessa.
Minun sukulaisen kohdalla tilanne kuulostanut samantyyppiseltä kuin sinun äitisi kohdalla. Ensi viikolla tulee 4 viikkoa siitä, kun sai kuulla tuloksen,oli otettu kerroskuvaus. Kasvain sapen alueella. Sen jälkeen ollut vielä kuvauksia, neulanäytettä, verikokeita. Vielä ei ole hoitoja aloitettu. Tuntunut pitkältä ajalta odottaa, mutta ilmeisen tärkeää on tutkia,onko etäispesäkkeitä ja vasta tarkkojen tutkimusten jälkeen suunnitellaan hoidot. Tässäkin tapauksessa lääkärit epäilivät myös maksaa, onneksi tutkitiin lisää ja todettiin puhtaaksi. Tällä viikolla pitäisi lääkärien olla tukimukset tehneet ja päättää hoidosta, mutta koskaan ei voi tietää. Jos on taas ilmennyt jotain minkä haluavat vielä tarkistaa. voimia teille jaksaa, täytyy vain uskoa ja luottaa!
Voimia sinulle ja äidillesi.Aika tuntuu varmasti pitkältä,mutta uskon,että on parempi olla täysin varma kuin,että leikataan nyt varmuuden vuoksi tai mikä pahinta olisi jos nyt leikataan ja sitten huomataan,että pesäke onkin jossain muualla.Itse sain tulokset nyt pääsiäisen tienoilla. Muistan kyllä vielä kuinka siitä ensimmäisestä lääkärin epäilystä,sitten siihen kun puhelimessa ilmoitettiin,että epäilyni oli osunut napakymppiin se kuukausi tuntui vuodelta,jokainen minuutti mateli eteenpäin.Pelko oli seuralaiseni koko tuon ajan.Tämä kokemus on muuttanut minua ja prosessi on koko ajan käynnissä,enään en pelkää kuolemaa,ainoa huoleni on miten neljä tytärtäni joista kolme on vielä ala-ikäisiä selviävät tässä oravanpyörässä,joka on mielipuolinen tänäpäivänä.Silti uskon,että kaiken tämän kuuluu tapahtua juuri näin.Toivotaan,että äitisi pääsee nopeasti aloittamaan hoidot,Voimia ja uskoa teille molemmille.
Myös minun hoidoissa edettiin tilanteen mukaan ja niinhän on pakko koska kukaan ei voi mistään nähdä mitä hoitojja tilanne todella vaatii. Itselläni sanottiin että leikkaus, koepalan jälkeen sanottiin että tulee sytostaatti ja lopuksi vasta kerrottiin että tulee vielä sädehoitokin päälle. Joka kerta hoidon muutos oli isku kasvoille mutta se vaan kuuluu asiaan kun tilanteen vakavuus selviää vähitellen.
Toisaalta koska hoito muuttuu on siinä positiivinenkin puoli että tarkkailevat koko ajan tilannetta ja antavat diagnoosin selvetessä yhä parempaa täsmähoitoa.
Itse sain todella hyvää hoitoa josta ole kiitollinen..
Ann
Näinhän se etenee, päivä kerrallaan.
Tämä ehkä kuulostaa kummalliselta, mutta sitten kun diagnoosi on olemassa, niin asia todellakin etenee päivä kerrallaan. Meillä täällä Koti-Suomessa näitä asioita hoidetaan hyvin. Kuvioissa on mukana lääkärit, hoiturit, sairaalat, jne. Yhteistyö toimii.
Monesti sanotaan, että terveyskeskus on arvauskeskus. Henk. koht. en allekirjoita tätä kommenttia, sillä itse hakeuduin ensin terveyskeskukseen ja sain siellä asiallisen kohtelun ja hoidon, vieläpä nopeasti. Sieltä minut lähetettiin edelleen. Vastaanottavassa päässä kohtelu oli yhtä hyvä.
Tämä syöpä vaan on kaikenkaikkiaan aika pitkä ja monimutkainen juttu, joka pitää ottaa päivä kerrallaan.
Sieltä terveyskeskuksesta tämä kaikki alkoi. On muuten toiminut hyvin jo jonkun vuoden ajan (enhän ehkä muuten olisi tässä kirjoittelemassa - tsoukki). Ruusuja vaan sinne terveyskeskukseen.
Täsmähoitoa olen itsekin saanut. Ja mikä sen lisäksi positiivista, niin voin aina soittaa hoiturille mieltäni askarruttavista asioista, oli ne mitä tahansa.