Hoitoalan ongelmat eivät ole palkkauksessa tai alan houkuttelevuudessa. Päinvastoin alalle todellakin on tunkua, ja suurin osa hakijoista joudutaan jättämään pihalle, koska liikaa edes vähän älykkäämpää porukkaa on vaikea saada sisälle, koska ne oikeasti älykkäät ovat jossain aivan muualla.
VAIN ME OLEMME OLEMASSA
Suomi on pullollaan matalapalkkaisia aloja, ja hoitoala on vain yksi niistä. Suurin ongelma on huono asenne. Yhä useampi haluaa verrata itseään yliopistokoulutuksen saaneisiin ( myös sairaanhoitajat pitävät itseään lähihoitajia parempina) ja täten voikin vaatia enemmän palkkaa. Asia ei kuitenkaan aivan niinkään ole. Koulutus on pääasiallisesti käytännönläheinen, eikä siihen sisälly suurtaa määrää tietoa kartuttavaa teoriaopintoja.
YLEINEN JAKSAMATTOMUUS VAI VÄÄRÄ AMMATINVALINTA?
Asenteellisuus näkyy sitten työssä, mutta se ei ole seurausta huonosta palkasta tai työoloista. Kuinka monen työpaikalle mahtuu vähintään yksi nk. "valittajaämmä", joka rönöttää kahvihuoneen pöydällä valittaen joka päivä jostain uudesta asiasta riippumatta siitä, olivatko asiat todella hyvin vai eivät?
PALJONKO SITÄ TIETOA SITTEN OLIKAAN?
Eräänä tärkeänä näkökohtana pidetään työn vastuullisuutta. Paljonko vastuu todellisuudessa painaa? Jos bussikuski tekee virheliikkeen, hän voi samalla tappaa bussilastillisen lapsia. Eikö se ole vastuuta?
Mikä on myös todellinen tietotaso? Jos alkeellisimmatkin laskutoimitukset tuottavat ongelmia tai jopa omaan ammattialaan läheisesti kuuluvassa yleissivistyksessä on norsun mentävä aukko, ei voida välttämättä puhua todellisesta ammattitaidosta. Näin ei ole todellakaan kaikkien kohdalla, mutta ikävä kyllä pahasti näyttää siltä, että alalle on pesiytynyt sellaisia, jotka eivät olisi alun alkaenkaan sinne kuuluneet.
HIERARKIA
Työpaikoillahan on luonnollisesti oltava jonkinlainen arvojärjestys. Sairaanhoitajat ovat osaavampia kuin lähihoitajat, jotka eivät ansaitse lisää palkkaa, koska ovat alemmin koulutettuja. Ainakin sairaanhoitajien palkankorotukset on priorisoitava. Sairaanhoitajilla on nimittäin AMMATTIkorkeakoulututkinto. Laitosapulaisetkin tekevät kyllä arvokasta työtä, mutta sisar hento valkoinen - se vain on jotain.
NAISVALTAISUUS
Miehiä kaivataan alalle lisää pitämään kanaset aisoissa. Naisilla on tapana puhua sontaa toisista heti vuoron loputtua. Ihmeellistä alaspäin katselua ja sijaisten mollaamista esiintyy myös. Mutta ah, sehän johtuu ainoastaan siitä, että työ on niin rankaa. Ei sellaisesta saa ottaa nokkiinsa.
TEEMME KUTSUMUSTYÖTÄ
Joten meiltä oletetaan, että emme saa vaatia lisää palkkaa. Se on väärin. Tämän vuoksi olemme oikeutettuja näyttämään nyrpeää naamaa tai piilov*ttuilemaan muille työtovereille. Huonoina päivinä siis, ai niin, mutta niitähän meiltä sattuu löytyvän. Kukaan muu ei tietenkään tee kutsumustyötä, me vain.
MEITÄ EI ARVOSTETA
Kyllä vain arvostetaan. SE näkyy vuosittain tehdyssä tutkimuksissa. Arvostus vain ei aina korreloi palkan kanssa. Opettajankin ammattia arvostetaan, mutta millaiset ovatkaan heidän palkkansa? Kirjastonhoitajiakin arvostetaan, mutta millaiset ovat heidän palkkansa?
- En sano, etteivät hoitajat ansaitsisi parempaa palkkaa, mutta alalla vallitsevassa yleisessä ilmapiirissä on tapahduttava jonkinlainen muutos. Näin tervehtii teitä siikajokinen tyttö, joka keskeyttää sh-opinnot toisen opiskeluvuoden jälkeen kehitelleen elämälleen jotain muuta.
VAIN ME OLEMME OLEMASSA
Suomi on pullollaan matalapalkkaisia aloja, ja hoitoala on vain yksi niistä. Suurin ongelma on huono asenne. Yhä useampi haluaa verrata itseään yliopistokoulutuksen saaneisiin ( myös sairaanhoitajat pitävät itseään lähihoitajia parempina) ja täten voikin vaatia enemmän palkkaa. Asia ei kuitenkaan aivan niinkään ole. Koulutus on pääasiallisesti käytännönläheinen, eikä siihen sisälly suurtaa määrää tietoa kartuttavaa teoriaopintoja.
YLEINEN JAKSAMATTOMUUS VAI VÄÄRÄ AMMATINVALINTA?
Asenteellisuus näkyy sitten työssä, mutta se ei ole seurausta huonosta palkasta tai työoloista. Kuinka monen työpaikalle mahtuu vähintään yksi nk. "valittajaämmä", joka rönöttää kahvihuoneen pöydällä valittaen joka päivä jostain uudesta asiasta riippumatta siitä, olivatko asiat todella hyvin vai eivät?
PALJONKO SITÄ TIETOA SITTEN OLIKAAN?
Eräänä tärkeänä näkökohtana pidetään työn vastuullisuutta. Paljonko vastuu todellisuudessa painaa? Jos bussikuski tekee virheliikkeen, hän voi samalla tappaa bussilastillisen lapsia. Eikö se ole vastuuta?
Mikä on myös todellinen tietotaso? Jos alkeellisimmatkin laskutoimitukset tuottavat ongelmia tai jopa omaan ammattialaan läheisesti kuuluvassa yleissivistyksessä on norsun mentävä aukko, ei voida välttämättä puhua todellisesta ammattitaidosta. Näin ei ole todellakaan kaikkien kohdalla, mutta ikävä kyllä pahasti näyttää siltä, että alalle on pesiytynyt sellaisia, jotka eivät olisi alun alkaenkaan sinne kuuluneet.
HIERARKIA
Työpaikoillahan on luonnollisesti oltava jonkinlainen arvojärjestys. Sairaanhoitajat ovat osaavampia kuin lähihoitajat, jotka eivät ansaitse lisää palkkaa, koska ovat alemmin koulutettuja. Ainakin sairaanhoitajien palkankorotukset on priorisoitava. Sairaanhoitajilla on nimittäin AMMATTIkorkeakoulututkinto. Laitosapulaisetkin tekevät kyllä arvokasta työtä, mutta sisar hento valkoinen - se vain on jotain.
NAISVALTAISUUS
Miehiä kaivataan alalle lisää pitämään kanaset aisoissa. Naisilla on tapana puhua sontaa toisista heti vuoron loputtua. Ihmeellistä alaspäin katselua ja sijaisten mollaamista esiintyy myös. Mutta ah, sehän johtuu ainoastaan siitä, että työ on niin rankaa. Ei sellaisesta saa ottaa nokkiinsa.
TEEMME KUTSUMUSTYÖTÄ
Joten meiltä oletetaan, että emme saa vaatia lisää palkkaa. Se on väärin. Tämän vuoksi olemme oikeutettuja näyttämään nyrpeää naamaa tai piilov*ttuilemaan muille työtovereille. Huonoina päivinä siis, ai niin, mutta niitähän meiltä sattuu löytyvän. Kukaan muu ei tietenkään tee kutsumustyötä, me vain.
MEITÄ EI ARVOSTETA
Kyllä vain arvostetaan. SE näkyy vuosittain tehdyssä tutkimuksissa. Arvostus vain ei aina korreloi palkan kanssa. Opettajankin ammattia arvostetaan, mutta millaiset ovatkaan heidän palkkansa? Kirjastonhoitajiakin arvostetaan, mutta millaiset ovat heidän palkkansa?
- En sano, etteivät hoitajat ansaitsisi parempaa palkkaa, mutta alalla vallitsevassa yleisessä ilmapiirissä on tapahduttava jonkinlainen muutos. Näin tervehtii teitä siikajokinen tyttö, joka keskeyttää sh-opinnot toisen opiskeluvuoden jälkeen kehitelleen elämälleen jotain muuta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vaan palkka 3 kertainen ja ei kolmivuorotyö eikä yhtä paljon vastuuta. Vertaapa siihen!
Hoitoalan 7 syntiä olikin jo niin hieno kirjoitus, että keskimääräisen artikkelin laadun takaamiseksi sitä piti kommentoida jollain puolivillaisella ajatusnöyhdällä vertaamalla insinööreihin. Insinööreillä on korkeintaan kaksinkertainen aloituspalkka sekä monipuolisempi osaaminen, sekä teoreettiselta että käytännön kannalta. Opinnot ja urahan on jokaisen valinta, ja jokainen sairaanhoitajakin tietää palkkatason sekä kolmivuorotyöt jne. Mutta toistan, erinomainen ensimmäinen kirjoitus, terve itsekritiikki kunniaan!
Tässäpä totuuksia hoitoalasta, sinunlaisia ihmisiä kaivataan ihan muilla aloilla, onnea matkaan.
Kiitos, kun viitsit uhrata hetken aikaasi ja kirjoittaa - nautin joka sanasta! :)
siikajoen tytön kantti kestää kun opiskelut jäi kesken... Hyvähän se on että itse huomasit että sinusta ei ole hoitoalalle.. näihin töihin kun ei kaikista ole!!
Ei tietystikään kaikista sairaanhoitajan hommiin ole, mutta se ei tarkoita sitä, että ammatti olisi jotenkin erityinen muihin ammatteihin nähden tai että jos joku ei alalle halua ja sanoo sen suoraan, niin se leimataan idiootiksi. Näinhän sairaanhoitajat yleisesti antavat ymmärtää, pyörivät oman napansa ympärillä aivan liikaa.