Auringon polttamat suortuvat
kuin kultaa hiuksissasi
kesäsateen kosteutta kasvoillasi
voisin suudella, rakkaimpani
Mieli miehen ukkosen kaltainen
hetken paikallaan jyrisee
sitten siirtyy pois, vaan vierelläs
sydän rinnassa pamppailee
Tulet vastaan taas, minut näet
katsoo silmäsi, eivät nää
mitä sanoa sulle tahtoisin
monta mietettä yllättävää
Tuntisimmeko toisemme
vaikka lähemmäs tulisimme
tai edes tuntea saisimme
värinästämme välittäisimme?
Sinä salaperäinen aina
arvoitustasi ajattelen
-miten olisi pieni hymy
päivän voittaisi sateisen?
kuin kultaa hiuksissasi
kesäsateen kosteutta kasvoillasi
voisin suudella, rakkaimpani
Mieli miehen ukkosen kaltainen
hetken paikallaan jyrisee
sitten siirtyy pois, vaan vierelläs
sydän rinnassa pamppailee
Tulet vastaan taas, minut näet
katsoo silmäsi, eivät nää
mitä sanoa sulle tahtoisin
monta mietettä yllättävää
Tuntisimmeko toisemme
vaikka lähemmäs tulisimme
tai edes tuntea saisimme
värinästämme välittäisimme?
Sinä salaperäinen aina
arvoitustasi ajattelen
-miten olisi pieni hymy
päivän voittaisi sateisen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kylläpäs osuit Aimo napakymppiin.
Mahtava....juuri sellainen,mikä minua kiehtoo.Salaperäinen..joooo...entäs itse? Olisi kiva tietää,kuka sinä olet? Tykkään kovasti näistä Tiina-runoista.Ehkä siksi,että olen Tiina.....Kiitos Aimo!!!
ja tässä Sinulle pieni hymy :)
Hieno runo!
Iltaa sinullekkin!