En oo varma kuuluuko tää asia tän aiheen alle,
mutta kai tässäkin on kyse jonkun asteisesta
mielenterveys häiriöstä, tms.
Onko kellään hyviä neuvoja kuinka saada ihminen
osaamaan hoitaa omat raha-asiansa?
Ongelmana on veljeni. Jostain syystä hän on aina
rahapulassa, kun kaikki rahat menee viikonlopun
viettoon ja rahapeleihin.
Kännykkäliittymä suljettiin viime keväänä, kun
oli paljon maksamattomia laskuja monen kuukauden
ajalta. Liittymä oli minun nimissäni ja siinä
piti olla saldoraja, mutta veljeni oli salaa
purkanut sen. Valehteli kirkkain silmin äidille
ja minulle, että maksoi laskunsa, kunnes äiti
löysi maksamattomat laskut. Ei voinu ees myöntää.
Liittymän omistajana ne tietysti yrittivät periä
maksua minulta, mutta osoitteen vaihtumisen takia
ne perimiset eivät koskaan minua tavoittaneet.
Veljeni on ollut kesäisin töissä ja tienestit
menee aina saman tien. Kotonaan tehdystä työstä
hän ei ole vielä saanut kaikkia palkkoja, koska
se tuhlais ne heti ja olis sitte ruinaamassa
rahaa porukoilta. Nyt sille annetaan aina vähän
kerrassaan.
Onko teiän mielestä oikein tommonen säännöstely?
Oppiiko se sitten koskaan ite rahan käyttöä?
Mutta jos niin ei tehtäis, siitä olis niin paljon
ongelmia. Nyt se on saanu luvan hankkia taas
kännykän, vielä kun on alaikänen, niin se
liittymä on sitte äidin nimissä ja se pystyy sitä
kontrolloimaan vielä jonkun aikaa.
Sen kanssa on niin monet kerrat juteltu asiasta,
ja aina se sanoo, että joo, nyt täytyy tehdä
parannus, mutta koskaan se ei oo lupauksiaan
pitäny. Miten se kuvittelee selviävänsä tuhansien
markkojen laskuista kun ei tee asian hyväksi
mitään?!?
Mua ärsyttää tommonen valehtelu, kun muuten jätkä
vaikuttaa olevan niin hemmetin fiksu ja
filmaattinen! Kiitos kaikille ketkä jaksoivat
lukea loppuun asti. Toivottavasti saan jotain
hyviä kasvatusneuvoja.
mutta kai tässäkin on kyse jonkun asteisesta
mielenterveys häiriöstä, tms.
Onko kellään hyviä neuvoja kuinka saada ihminen
osaamaan hoitaa omat raha-asiansa?
Ongelmana on veljeni. Jostain syystä hän on aina
rahapulassa, kun kaikki rahat menee viikonlopun
viettoon ja rahapeleihin.
Kännykkäliittymä suljettiin viime keväänä, kun
oli paljon maksamattomia laskuja monen kuukauden
ajalta. Liittymä oli minun nimissäni ja siinä
piti olla saldoraja, mutta veljeni oli salaa
purkanut sen. Valehteli kirkkain silmin äidille
ja minulle, että maksoi laskunsa, kunnes äiti
löysi maksamattomat laskut. Ei voinu ees myöntää.
Liittymän omistajana ne tietysti yrittivät periä
maksua minulta, mutta osoitteen vaihtumisen takia
ne perimiset eivät koskaan minua tavoittaneet.
Veljeni on ollut kesäisin töissä ja tienestit
menee aina saman tien. Kotonaan tehdystä työstä
hän ei ole vielä saanut kaikkia palkkoja, koska
se tuhlais ne heti ja olis sitte ruinaamassa
rahaa porukoilta. Nyt sille annetaan aina vähän
kerrassaan.
Onko teiän mielestä oikein tommonen säännöstely?
Oppiiko se sitten koskaan ite rahan käyttöä?
Mutta jos niin ei tehtäis, siitä olis niin paljon
ongelmia. Nyt se on saanu luvan hankkia taas
kännykän, vielä kun on alaikänen, niin se
liittymä on sitte äidin nimissä ja se pystyy sitä
kontrolloimaan vielä jonkun aikaa.
Sen kanssa on niin monet kerrat juteltu asiasta,
ja aina se sanoo, että joo, nyt täytyy tehdä
parannus, mutta koskaan se ei oo lupauksiaan
pitäny. Miten se kuvittelee selviävänsä tuhansien
markkojen laskuista kun ei tee asian hyväksi
mitään?!?
Mua ärsyttää tommonen valehtelu, kun muuten jätkä
vaikuttaa olevan niin hemmetin fiksu ja
filmaattinen! Kiitos kaikille ketkä jaksoivat
lukea loppuun asti. Toivottavasti saan jotain
hyviä kasvatusneuvoja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin enpä antaisi rahaa. Miksi ihmeessä tällä
jätkällä on taas kännykkä käytössä? helppohan se on
jatkaa samaa linjaa kun kotona vaan päätä
silitellään.
Ruokaa, vaatteet, koulukirjat yms. tulee toki
alaikäisellä kotoa ja itse tienaamansa rahat saa
työntää ihan mihin lystää, mutta en minä ainakaan
tällaista rällästelyä rahoittaisi. Oletko varma
ettei kuvioissa ole huumeetkin?
Ammattiauttajaa tällaiset mukulat todella
tarvitsee, mutta kuinkas pakotat ellei herraa
kiinnosta tai edes myönnä mitään ongelmia olevan.
Kun ei äiti kai kestä katella ja kuunnella kun
jätkä valittaa himassa. Ne rahat on ihan sen omia
palkkoja, faija on sille velkaa, mut ei ne viitti
antaa kaikkii rahoja kerralla. Ja on se joutunu
maksamaan äitille puhelinlaskuista.
Onhan se ärsyttävää, jos mä alan sille valittaa,
se vaan suuttuu ja huuta että mä en oo sen äiti.
Ei kait se huumeita... niinhän sitä kaikki sanoo,
että ei meidän poika... Yleensä sillä on
viikonloppurahaa n. 100mk ja lainailee
kavereillekin. Ota siitä sitten selvää..
Tuon rahanlainailun suhteen on mun broidilla just
sama tapa. (tai no, lainailu on väärä sana, koska
harvoin se velkojaan takasin maksaa) Erona
kylläkin sun veljees on se, et tää mun veljeni on
jo 25-vuotias! Se ei siis tuu toimeen yhtään
omillaan, vaikka käykin töissä.
Aina hän on ruikuttamassa faijalta rahaa ja sitä
myös saa. Faijamme ei siis osaa sanoa
tälle "kultapojulle" ei. Muilta perheen
jäseniltämme hänelle ei rahaa heru, mutta faijan
on kai mielestään jotenkin pakko "auttaa". Tää
mun broidi on kyllä maailman paras tuhlailemaan
omat rahansa. Pelottaa vähän jo hänen
tulevaisuus... mitäs sitten ku isukilta ei rahaa
saakaan.
Sitä en osaa neuvoa, miten ihmisen saisi
kunnolliselle raiteille tuon rahan käytön
suhteen, mutta pakkohan se olisi jotenkin
onnistua. Ei tommonen oo enää oikeeta meininkiä.
Alunperin kait pitäisi vaan ottaa kaikilla
läheisillä tiukka linja: eli rahaa ei
yksinkertaisesti lainattaisi... tehoaisiko
sitten, sitä ei ole mulla hajua.
Mun broidi kyllä maksaa kaikki lainansa
porukoille takasin, mutta ottaa päästä katella
tommosta meininkiä, kun ei opi elämään.
Ihmettelen vaan, että miten musta on tullu
tämmönen markan vartija, vaikka samat on ollu
kasvatusperiaatteet (kai?).
Toisille se juhliminen ja kaverit on vaan
tärkeempää. Kestihän se mullakin aikansa. Mut
mist se johtuu?? Oisko ollu parempi sen mennä
lukioon ku amikseen? Tuskin sekään on ratkasu...
Mut toi puhelinlaskuhomma tässä eniten
huolettaa...