koskaan niin, että te tavallaan olette aikaisemmin olleet suhteissa, jotka ovat olleet epänormaaleja, jopa sairaita tavallaan, mutta te olette ajatelleet että kyse on normaalista rakkaudesta ja kiintymyksestä? Olette ikään kuin hävittäneet todellisuuden tajunne useiksi vuosiksikin jopa ja alistuneet kylmäänkin kohteluun.
Itselleni kävi näin ja huomasin vasta kun sain palasen normaalia suhdetta, että eihän niissä aikaisemmissa suhteissa mistään rakkaudesta ollut ollut kyse vaan minun mitätöinnistä ja alistamisesta. Havaitsin, etten minä olekaan niin kamala ja riidanhakuinen kuin olin aikaisemmissa suhteissa luullut olevani. Kaikki tämä järkytti maailmankuvaani ja minäkuvaani erittäin paljon.
Itselleni kävi näin ja huomasin vasta kun sain palasen normaalia suhdetta, että eihän niissä aikaisemmissa suhteissa mistään rakkaudesta ollut ollut kyse vaan minun mitätöinnistä ja alistamisesta. Havaitsin, etten minä olekaan niin kamala ja riidanhakuinen kuin olin aikaisemmissa suhteissa luullut olevani. Kaikki tämä järkytti maailmankuvaani ja minäkuvaani erittäin paljon.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lapsuudenkotini oli riitaisa ja rakkaudesta / oikeasta välittämisestä minulla ei ollut mitään tietoa. Ensimmäinen suhteeni oli hirveä, mutta onneksi elämä opettaa.
uudessa suhteessa erilailla. Myös ihmiset reagoivat toisiinsa eri tavalla. Riidan aiheuttajan poistuminen ja oma mielentila vaikuttavat myös. Suhteessa on aina kaksi osapuolta.
joilla on huonoja kokemuksia. Omasta suhteestani en kylläkään ajatellut sen olevan mitenkään normaali. Vastuukysymysten takia sitä vain piti jatkaa liian kauan omalta kannaltani. Minä en edes ollut riidanhaluinen ja kamala, vaan keräsin kaiken huonon kohtelun sisimpääni raskaaksi taakaksi.
Vaikea siitä oli toipua. Nyt se ei enää satuta, mutta ihmettelen miten jaksoinkin niin kauan. Taitaa olla se kuuluisa suomalainen sisu, joka auttoi kestämään.
En usko, että kukaan käyttäytyy toisen kanssa samoin, kuin vastaavassa tilanteessa jonkun toisen kanssa. Suhteetkin ovat tietysti erilaisia johtuen tietysti ihmisten välisistä kemioista. Kaikesta oppii, myös niistä mahdollisista epänormaaleista/vaikeista suhteista.
Ei oppi kaada ketään , ei loukka ei tuhoa hävitä ei ole pois keneltäkään , kasvue kaikille , esteet sivuuttaen .
ja perheväkivallassa. Tuttua minullekin ottaa kontolleen sairaan osapuolen syytökset, itsetunto luhistuu, aloitekyky häviää...
Ja jos/kun niistä pääsee pois, on mahdotonta käsittää mitä kaikkea kestikään ja miksi.
on samoja kokemuksia, alistussuhteita, mustasukkaisia ym.
niiden kautta opin tuntemaan itseni ja tutkiskelu jatkuu.
pitää tuntea itsensä ja osata pitää rajansa jotta on valmis suhteeseen, joka tuo onnea ja tyydytystä.
mut elämäähän tämä on... kukaan ei ole vamis kai koskaan............