Niin mitäköhän sitten kun

> Mutta jos muutaman kymmenyksen nopea nousu koroissa kasvattaa velkaneuvonnan jonot kolmen kuukauden mittaisiksi, mitähän on odotettavissa, kun korot nousevat vaikkapa lähelle viittä prosenttia, kuten vuonna 2001?

"Unohditpa" mainita ketä siellä velkaneuvonnassa enimmäkseen ramppaa. Vituttaako pitkät jonotusajat pientä tufneroa?

> kovin on asiasta vaiettu?

Eipä "yllättäen" tällä palstalla kovinta älämölöä (vrt. tyhjät tynnyrit) pitäviä tufneroita tosiasioiden tunnustaminen paljoa kiinnosta. Aina kuun vaihteen = vuokranmaksunpäivän lähestyessä moninkertaistuvasta älämölöstä kyllä näkee, että ihan vaan sellainen kevyt vitutus on päällä, kun taas takaraivossa jyskyttää tieto kankkulan kaivoon katovista rahoista ynnä omistusasunnon karkaamisesta entistä kauemmaksi. Sitä 30 % rommausta odotellessa kun hinnat ovat jo nousseet saman verran, joten parhaimmillaankin on odotettavissa nollatulos (miinus kulut eli vuokrat XX vuodelta).

Huomatkaa sana JOS! Poika, sähän alat oppia :) Tuotahan ei ole tapahtunut oikeasti.

Tietysti jos kokemushorisontti ulottuu vain
2-5 vuoden päähän, niin voi olla kuvitelma
ikuisesti jatkuvasta alhaisesta korkotasosta.

entä sitten kun korot lähestyvät viittä?
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=931539

Jos korot ovat 5%, niin so what? Jos jollekulle lainaa ottaneelle tuo on jo kipurajalla, hän on a)liian köyhä ottamaan lainaa, b) ottanut suuremman lainan kuin voi handlata.

Eipä tässä mitään, turhia menoja hiukan karsitaan niin hyvin pärjää edelleen. Ja kyllähän ne sitten taas jossain vaiheessa alkaa nuo korot laskeakin, ja sekös vasta naurattaa. Sitten voikin heitellä taas muutamia satalappusia kuussa johonkin ylikalliiseen ja turhaan.

Elämä on mukavaa.

Jos lainaa 120 Keur, niin 1% koronnosto tuo lisää maksettavaa 100 euroa kuussa. Ei se vielä useimmilla paljon missään tunnu.