Huomenia taas kaekille tasapuolisesti!
Kävimpä tässä aamutuimaan kahtelemassa ja nostelemassa verkkopahaset,saalista tuli hyvänlaisesti(eihän kukaan kunnon kalamies kehtaa sannoo,että sai surkean saaliin).
Joopasta joo,muuten rattosasti meni verkkojen nostelu,mutta ku oli siellä täällä sellaisia puolikkaita kaloja.Oli syöty aena puoli kallaa,joko pää tai pyrstö puolelta.
Se oli perskutti vie kuikan kehno käyny ruokailemassa ja minnuu pisti vähäsen vihaksi tuo tuommoneen ylenpalttinen syöpöttely.
Se ku kuikka on semmonen lintu,ettei sitä kukkaa kehtaa metästääkkään,sillä kuka pölijä se haluaa kalan makuista lintua lautaselleen,ei kukaan.Niinpä se lissääntyy ja menestyy niillä paikkoilla minne se on jääny asustelemaan ja ruokaa sille riittää,ku verkoista hakkee parhaat kalat suihisa.
No,ei siinä mittää,jäihä tuota kalastajallekkin ja sitten onkin mukava aena lallatella Veikko Lavin laulua"hyväkala,savukala,kapakala,,jne".
Lopuksi halluun onnitella kaikkia Helkoja ja Helgoja.Hyvvää nimipäivää vaan teille.
Eipä tässä nyt muuta,ku se on taas morjens!
Kävimpä tässä aamutuimaan kahtelemassa ja nostelemassa verkkopahaset,saalista tuli hyvänlaisesti(eihän kukaan kunnon kalamies kehtaa sannoo,että sai surkean saaliin).
Joopasta joo,muuten rattosasti meni verkkojen nostelu,mutta ku oli siellä täällä sellaisia puolikkaita kaloja.Oli syöty aena puoli kallaa,joko pää tai pyrstö puolelta.
Se oli perskutti vie kuikan kehno käyny ruokailemassa ja minnuu pisti vähäsen vihaksi tuo tuommoneen ylenpalttinen syöpöttely.
Se ku kuikka on semmonen lintu,ettei sitä kukkaa kehtaa metästääkkään,sillä kuka pölijä se haluaa kalan makuista lintua lautaselleen,ei kukaan.Niinpä se lissääntyy ja menestyy niillä paikkoilla minne se on jääny asustelemaan ja ruokaa sille riittää,ku verkoista hakkee parhaat kalat suihisa.
No,ei siinä mittää,jäihä tuota kalastajallekkin ja sitten onkin mukava aena lallatella Veikko Lavin laulua"hyväkala,savukala,kapakala,,jne".
Lopuksi halluun onnitella kaikkia Helkoja ja Helgoja.Hyvvää nimipäivää vaan teille.
Eipä tässä nyt muuta,ku se on taas morjens!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä se vaan on totuttu tapa, että ku aukasee koneen, niin tulee ensimmäiseksi vilkastua suomi24.Miten aikasin sinä oikein herräät Kössi? Meikäläinen ku herää, niin sinä oot jo kerenny käydä verkolla, sienessä tms.Missä välissä kerkiet nukkumaan?
laulu on?Olisit enemmän kirjoittanut sanoja,kun en muista Veikko Lavilta tuollaista laulua.
"Savukala hyvä kala kapakala makupala, eipä voita ihanoita silakoita vilakoita, merivettä perunoita sekaan suolaa hieman voita, sehän se on nuottamiehen sapuskaa."
Pitäisi vanhemmalla väellä tietää,,
joka sitä laulua alunperin lauloi. Nimittäin Erkki Liikanen.
kumpihan lie ensin laulanut
laulanut,kun se on sen tekemä kappale,näin on!
oikein kunnon "kala valheen",niin ne kunnon kalamiehet tekee.
ollut valhetta kerrakseen: kuikka syöpi kaloja..
lienee ollut se poron kokoinen susi, oli nähty turkkiaan ravistelemassa rannassa kalan pyrstö
suusta sätkien.
tällaista löysin koneelta.Lue loppuun asti.
Koko ja ulkonäkö
Kuikalla on harmaa pää, musta kurkku, valkoinen vatsa ja valkoruutuinen selkä mustalla pohjalla. Höyhenpuku lisääntymiskauden ulkopuolella on harmaampi. Kuikan nokka on harmaa tai valkeahko ja tikarinmuotoinen. Linnun pituus on 58–73 cm ja paino 2–3 kg. Sen siipien kärkiväli on noin 110–130 cm. Sillä on tikarimainen nokka.
Vanhin suomalainen rengastettu kuikka on ollut 13 vuotta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen, vähintään 27 vuoden 10 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Kuikka pesii kirkasvetisissä ja kalaisissa järvissä tai merenlahdissa Euraasiassa ja satunnaisesti Alaskassa. Pesii koko Suomessa 8 000 – 10 000 parin voimin. Pesimistiheys 0,5–2 paria/km2.[1] Euroopassa pesii 20 000 – 30 000 paria, Venäjällä 100 000 – 200 000.[2] Talvehtii Välimeren itäosissa ja Mustallamerellä. Suomessa voi talvehtia 50–200 yksilöä.[1]
[muokkaa] Muutto
Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10.4., on suurimmillaan 5.5 ja päättyy 20.5. Syysmuutto alkaa 10.8., on suurimmillaan 5.10. ja päättyy 5.11. Suomen yli muuttaa pääasiassa Suomen- ja Pohjanlahtea pitkin toukokuussa ja syys–lokakuussa Luoteis-Venäjällä pesiviä yksilöitä 50 000 – 70 000.[1]
[muokkaa] Elinympäristö
KuikkaSekä selkävedet että karut järvet ovat kuikan elinympäristöä. Laji on sopeutunut lähes täysin vesielämään. Maalle kuikka nousee vain pesimään. Lentoon päästäkseen kuikka tarvitsee 50–200 metrin pituisen vesialueen ja lisäksi lähes kilometrin pituisen avoimen maaston noustakseen järveä reunustavien puiden yläpuolelle.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kuikka rakentaa pesänsä kasveista aivan vesirajan läheisyyteen, minkä takia pienikin veden kohoaminen saattaa vaarantaa munat. Moottoriveneiden aallokot ovat myös riski. Kuikka munii ylensä kerralla vain kaksi munaa. Vanhemmat hautovat munia kuukauden, jonka jälkeen poikaset siirtyvät veteen. Poikasia vanhemmat huoltavat noin 9 viikkoa, jonka jälkeen poikaset ovat lentokykyisiä.
[muokkaa] Ravinto
Muiden sukeltajien tapaan kuikka syö kalaa, joita se pyydystää vedenpinnan alla. Ravinnoksi käy myös äyriäiset, simpukat ja hyönteistoukat
Jos on yhtään kalastanut verkolla, niin pitäs kyllä tietää, että kuikat tosiaan syö kaloja myös verkoista. Meillä oli kerran jääny kuikka verkkoon kiinni. Siinä oli aika kova homma irrottaa se verkosta.
Kansanihmisiltä menevät otsakkeen linnut usein sekaisin. Kalansyöjiä ovat kuin myös koskelot.
siellä missä niitä pesii ja ruokailee.
on! Pyytää verkoilla pois kuikan ruokakalat! Voi kuikka parkaa. Miten pärjännee tulevaisuudessa luonnossa? Ihmisiltä pitäisi kieltää kalastus kokonaan?
Syömään kuikat, kaakkurit ja koskelot, jos ei saisi kalastaa. Kun saa kalan elää päivän. Mutta kun oppii kalastamaan elää kauemmin.