SELKÄLEIKKAUS KOKEMUKSIA!

alaselän pullistuma leikattu maaliskuussa. Olo on nyt kuin voittajalla!!!:)Olen hiukan yli kolmekymppinen lihavahko nainen.

Aamulla sairaalaan, aamupäivällä leikkaussaliin mikrokirurgiseen leikkaukseen, spinaalipuudutus (maailmasta helpointa, ei satu eikä tule huonoa oloa). Leikkaussalissa kaksi tuntia kuunnellen lääkärien ja hoitajien juttuja. Välillä enemmän ja välillä vähemmän tajuissaan. Sitten pari tuntia heräämössä, että alkaa jalat taas liikkumaan ja pissankin sain alusastiaan tulemaan. Sitten osastolle, jossa sain sitten jo illalla nousta itse avustettuna vessassa käymään. Seuraavana päivänä fysioterapeutti opasti jumppaohjeita ja sängystä nousua yms. Kahden yön jälkeen kotiin, jossa pärjäsin hyvin yksinkin päivät. Apuvälineinä oli vessankoroke, semmoset erityispihdit ja kainalosauvat terveyskeskuksesta. Kiellettyjen listalla oli vain nopeat repivät kiertoliikkeet. Istuakin sai kun vain ei istu niin kauan, että selkä väsyy. Minun kohdalla selkä väsyi alkuun jo 15 sekunnissa, joten ei paljon hurraamista, mutta nopeasti aika pidentyi. Pari ekaa viikkoa olin sängyssä 95 % ajasta, jonka jälkeen joka päivä pystyi lisäämään pystyssä olo aikaa.

Selkäkivut jäi kokonaan sinne leikkaussaliin. Jonkin asteista puutumista ja "haamukipua" oli vielä vähän leikkauksen jälkeen. Toki se ei hermokipujen jälkeen tunnu edes kivulta. Leikkaushaava ei ollut erityisen kipeä. Onhan se niin pienikin (ehkä 5 cm). Suurin ongelma oli ehkä alkuun selällään makaaminen, kun ei ollut sitä tehnyt enää vuosiin :)

Selkä väsyi leikkauksen jälkeen helposti noin 4 viikon ajan, mutta se ei kuitenkaan kipeytynyt. Uskon ja toivon, että leikkauksesi onnistuu, jotta pääset nauttimaan tästä ihanasta kesästä ilman sitä jatkuvan kivun tuomaa tuskaa. Olo itsellä on kuin uuden elämän saaneena kun ei enää tarvitse suunnitella elämäänsä kolmiolääkkeiden sivuvaikutusten mukaan.

Kertoile tällä palstalla miten meni. Ja erityisesti jos meni hyvin. Kun itse olin menossa vasta leikkaukseen niin yritin täältäkin löytää onnistumistarinoita ja niitä ei vain ollut. Aina oli jotain mennyt pieleen ja se sai kyllä miettimään leikkausta sadannenkin kerran. Mutta minun kohdallani selkäleikkaus oli onnistumistarina ja suunnitelmissa on etten koskaan milloinkaan enää laista selkä- ja vatsalihasten tekemisestä.

No minut on leikattu noin viikon kuluttua siitä kun oltiin saatu tietokonetomografiakuvat, jossa todettiin, että IV-V nikaman välissä oli pullistuma.Kaikki meni ihan hyvin ja toipuminenkin sujui aikas sukkelaan. Tietysti se sängystä nousu oli aluksi hankalaa, kun se tapahtuu silleen mahaltaan kiepsauttamalla ja selkä pitää olla suorassa. Siis ei saa istua pitkään aikaan ollenkaan tai ei ainakaan sillon saanut.Sitä en tiedä onko nykyään joitakin tähystysleikkauksia selän leikkauksissa, mutta sillon tehtiin kunnon haava ja tietty nukutuksessa.Omalla kohdallani jo vuosi leikkauksen jälkeen todettiin uusi pullistuma ja nyt se olikin III-IV välissä.Olin jo leikkausjonossa, mutta se meni levolla sillon ohi ja onneksi meni.Olin muuten käynyt sen ekan lekurin juttusilla, kun alkoi uusiutuun ne vaivat, niin hän se vaan sanoi, että rouvan vatsa- ja selkälihakset olisivat ensin saatava voimistuun ja onhan tuota ylipainoakin hieman. Ei muitten mielestä sillon edes ollut ylipainoa, mutta sitten menin toiselle ortopedille joka kuvasi ja totesi tuon edellä kertomani.Kuule kyllä kaikki menee hyvin ja älä turhia jännitä sitä. Eikä aina tarvitse ottaa tosissaan niitten muitten juttuja ja pelotteluja. Tsemppiä sinulle ja kauniita aurinkoisia päiviä, toivoo nainen Kouvolasta!

Pakko oli mennä kun jalka ei enää kantanut, traumaattinen kokemus mutta hitaan toipumisen tiellä ollaan.

olisi kiva kuulla noiden leikattujen nykyolosta mutta jos he ovat pois täältä asia on pois mielestäkin

Minä olin 31.01.2018 selkäleikkauksessa hermopinteen vuoksi. Nukutus, operaatio, ja herääminen onnistui täysin. Kävelylle heti samana iltana apulaitteen, ja avustajien varmentaessa. Kolmasti apuvälineen kanssa, sen jälkeen omin avuin toki avustajat seurasivat. Kivut kohdallani vähäisiä, toki kipulääkkeitä nauttien. Kotiutunut ja kuntoutus harjotteita tehden. Ennakkoon sauvakävelyllä kuntoa pitänyt yllä noin 4 km lenkillä päivittäin. Tässä vaiheessa tuntuu hyvältä kuntoutuksen suhteen. Ennakko asenne toki myös vaikuttaa tämän tyyppisiin toimenpiteisiin. Minulla ei pahaa sanottavaa tämän tyyppisissä toimenpiteissä. Jokainen toki tekee omalla kohdalla päätöksen. Minulla tällä hetkellä aurinko paistaa, iloisena kohti kevättä.

Selkäleikkaus tehty minulle 1980-luvulla ja kokemukset siitä sen jälkeen. Oli siis selkäydinkanavan ahtaumaleikkaus.

Olen nyt 71 v. Leikkaus sujui hyvin, paitsi että leikkaavalle lääkärille kerroin vielä sängyssä maatessani heti operaation jälkeen, että jalkateräni ja päkiäni tuntuvat puolitunnottomilta. Lääkäri totesi, että se paranee n. parissa viikossa.
No ei parantunut, vuodet kuluivat, elämään tuli hyviä ja huonoja aikoja. Asiaan tottui, se ei ollut suurimpia murheita, elämä toi tullessaan vielä suurempia asioita, jalkaterä oli puolitunnottomuuksinaan vähäinen asia taustalla.
Nyt kun ikä on tuonut monenlaista isompaa ja pienempää sairautta ja kremppaa, on asia viime vuosina alakanut näyttäytymään melko suurena ongelmana. En tahdo saada nukutuksi öisin levottomien jalkojen johdosta, kun tämän tunnottomuuden tuntu tuntuu niin häiritsevältä. Varpaat nykyään elävät omaa elämäänsä, eli liikkuvat jatkuvasti päivin ja öisin eli kipristyvät ja ojentuvat , niin että jänteet kipuilevat samaan tahtiin. Niitä sitten yritän hieroa, painella sängyn päätyyn. Se helpottaa jonkun verran, maali vain tahtoo sängystä karhentua hierontakohdista.
Olenkin sitä mieltä, että levottomien jalkojen alkusyy on juuri tämä, että ihmiset ovat elämänsä eri aikoina joko leikkauksen tai muun nyrjähdyksen, nitkahduksen tms. johdosta saaneet selässä hermon pinteeseen, josta nämä vaivat johtuvat.

Minun ongelmani on vielä se , että en halua syödä mitään hiven- tai muitakaan lääkkeitä yhtään yli sen mitä joudun muiden sairauksien johdosta napsimaan. Oma tinnitukseni on riittävä haitta, enkä halua mitään pöpperöä päähäni ainakaan lääkkeiden tai muiden aineiden taholta.
Nyt tällä iällä olen myös sitä mieltä, että ne selkäkivut, jotka nuorena oli syynä leikkauksenn olisi olleet korjattavissa. Istuvaa työtä tehneenä ja liian vähän liikuntaa harrastaneena 3 lapsen äitinä olivat vatsalihakset heikot ja olisivat tarvinneet paljon enemmän liikuntaa ja vahvistusta, jotta selkäkipua ei olisi ollut.

Imusolmukesyövästä, aivoinfarktista, 1 epilepsiatajuttomuudesta selvinnyt muuten terveen kirjoissa oleva onnellinen mammaihminen.

Hei! Olen 70- vuotias ja selkäni leikattiin 6 viikkoa sitten. Minulla oli selkärangankanavan ahtauma, iskiashermo oli puristuksissa nikamien välissä. Minut leikattiin Pihlajalinnan sairaalassa Jämsässä, leikkaus onnistui hyvin, hermokipu jäi leikkauspöydälle, eikä ollut vioittunut ja kirurgi sai sen sieltä ehjänä irti. Hyvin olen kuntoutunut, en tarvitse särkylääkkeitäkään joka päivä, paitsi yöksi otan Sirdaludin, ei ole selkä sitten aamulla niin kankea. Minulle tehtiin luudutusleikkaus, että on rautaa ja ruuveja. Minulla on vain hyvää kerrottavaa leikkauksesta. Muuten olen hyväkuntoinen ja aina liikkunut paljon, sekin varmaan on vaikuttanut toipumiseeni. Tsemppiä sinulle ja hyvää syksyä!

Minulle tehtiin leikkaus 2017.maaliskuussa. Päästettiin hermo pinteestä. Ei onnistunut. Koko ajan kipu joka lähtee ristiselästä ja säteilee polveen ja jalkan menee tunnottomaksi. Olen yrittänyt kaikkea mahdollista. Pitäisikö mennä uuteen leikkaukseen?

Mulla leikattiin välylevyn pullistuma. Puudutus sattui ihan helvetisti ja leikkaava henkilökunta oli aivan perseestä. Selkäsäryt paheni ja sain vielä peräpukaman kaupanpäälle.

Minut leikattiin 5vk sitten.nukutettiin ja leikkaus kesti tunnin ja ite heräsin vasta 2tunnin unien jälkeen. Heti jalka kantoi ja kivut oli poissa. 4vk kielto kierre,nosto,kumarrus ja pitkäaikainen istuminen.
Kävelin omien voimien mukaan jalka on pohkeesta aivan jumissa kun en ole pystynyt käyttämään kunnolla. Lisäksi nilkka on voimaton ja takareisi estää kyykkimisen.
Fyssarille varasin ajan jo siinä vikalla varoaika viikolla ja sain kuminauhan ja jumppaohjeet. Kävelen nyt jo 2km,mut pohje on kyllä sen jälkeen väsynyt.
Saikkua jatkettiin b lausunnolla vielä toiset 4 ja puol viikkoa. Kun ammatti on raskasta työtä.
Ikää 27

Mun iskias pahenee koko ajan, yli 3 kuukautta jo mennyt kun alkoi!
Nyt ei jalka tahdo pelittää ollenkaan enää, töissäkin on tuskaa. Pullistuma ollut pari vuotta sitten, parani onneksi ittestään silloin. Selässä muutakin vikaa nivelrikosta ja ahtaumasta lähtien.
Kai pitäis lekurille mennä, jalkaan pistelee koko ajan jo ja kävely ei tahdo sujua. Mutta pelkään mahdollista leikkausta, halvausta yms... niin helvetisti! Mri kuvaus aiheuttaa paniikkireaktion jo ajatuksesta.
Täällä vaan yritän jaksaa itkua vääntäen, ainoa lohtu että olen osasairauspäivärahalla vielä hetken. Muuten ei olis onnistunut töissä käynti ollenkaan. Kotihommat jääneet kyllä miehelle suurimmaksi osaksi.

Puoli vuotta ehti vaivata välilevyntyrä ennenkuin leikattiin kun lähti voimat jalasta. Mikään kipulääke ei enää auttanut. Ennen sitä en päässyt kuukausiin kävelemään yli 100m. Leikkauksen jälk 3vk jalka kivuton, sitten alkanut kivut uudelleen. Koko jalka pakarasta nilkkaan, pohje pahin. Varsinkin aamusta, menee tunti ennenkuin voi olla pystyssä pitempään. Sitten voi kävellä 1.5km putkeen jopa. Nyt 6vk leikkauksesta.
Mitä tämä nyt on? Hermovaurio? Joku uusi juttu?

Nukutuksessa, parin tunnin unet.
Kivut jäi 99.99% leikkauspöydälle, joskus särkee jos nostaa painavaa väärällä tekniikalla. Ikää oli 22 kun leikattiin.

Jos saa ihan suoraan kertoa niin itselle kävi niin että munat ja perse meni tunnottomiksi. Tämä katsotiin Töölössä niin hurjaksi red flagigsi että lähdettiin samoin tein saliin.

Miun selkä leikattu -18,juurikanavan ahtaumia oli,toivuin hyvin ja kivut jäi silloin leikkauspöydälle.
Nyt sitten viime syksynä tuli toiselle puolelle todella kova jalan puutuminen ja polte.
Terveyskeskuksessa hoitaja konsultoi lääkäriä joka laittoi fyssarille,ei toiminut.
Joulukuussa lopulta pääsin lääkärille.
Oireiden perusteella toinen lääkäri määräsi fysistrille,nyt on kuvat otettu ja todettu useamman kururgin palaverissa että ahtaumia on.leikkausta suunnitellaan mutta nyt sitten idotan edelleen käyntiä kirurgilla joka tekee lopullisen päätöksen
Itse toivon leikkausta.ikää kohta 55

Olen ollut pullistumaleikkauksessa vuosi sitten. Kuukauden päästä keikkauksesta alkoi samalla tavalla istuessa pakarasta lähtevä kipu ja sutten kesän alussa alkoi vasemman pohkeen ulkosyrjän kipu myös nukkuessa toisinaan. Ristiselkäkioy estää nukkumasta selällään. Aamulka söngystä noustessa täytyy ottaa tukea jostakin kun tuntuu viiltävää kipua ja jalka meinaa pettää alla. Hermojuuriblokadi ei autranut yhtään. Nyt tänään lääköri soitti hermojuuriouudutuksen tehosta. Sanoin ettei auttanut yhtään ja kerroin kipu oireet. Minulla on hermojuuriaukko ahtaumat molemmilla puolilla, vasemmalla pahempi jossa jalka aamuisin meinaa pettää alla ja kivut kovemmat. Aikoi keskustella kollegansa kanssa ja sanoi että hän ei kyllä menisi suorasn leikkaamaan. Syön iltaisin 3x300mg gabrionia ja aamuyöstä jo voltarea ja iltapäivällä toinen 75 mg.

Huomenna leikataan selkä ja alan pelkäämään.

Miksi te ulkoistatte terveytenne
tällä tavalla ulkopuolisille?

Vasen lonkka niin kipee ettei voi vinoon just vahingossakaan laittaa, kun pääse huuto kurkusta. Joka päivä Panadol 1000mg kolmesti, niin jonkin verran auttaa. Alaselässä jotain luhistumaa, mutta tää kipu niinku tulee alaselästä ja pahin on oikeen arka paikka toi lonkan sivu. Naapureihin kuuluu varmaan tää älähdys, jos vähän vinoon liikahtaa. Istuminen maailman pahinta.

Missä siis vika ja mitä tällaiselle voi tehdä? Pelkään leikkauksia.

Yhtä taistelua.

Sain peruutus paikan 30.5 on leikkaus .Selän hermoa avarretaan 4 vuotta ollu jalka särkyjä ja selkä kipuja. Aamut pahimmat molemmat jalat kuin puupökkelöt vasen jalkapohja ollut jo 4 vuotta puutunut kuin kulpamuovi jalkapohjassa.
Olen kohta 63 vuotias selkä leikattu 2001 eka kerran Töölössä kun vasen puoli halvaantui ja virtsarakko ei toiminut ei leikattu ajossa jäi pysyvä hermovaurio vasenpaan jalkaan..nyt 3 selkäleikkaus on 30.5 ei jännitä yhtään olin 1.11.22 nilkan tekonivel leikkaukssa olin 9 kk leikkaus jonossa Peijaksessa leikattiin molemmissa polvissa tekonivelet ja ranteesta leikattu hermopinne paljon tules sairauksia En tiijä mistä johtuu geeneistä serkulla myös selkä rautaa täynnä.Tsemmiä kaikille selkä kipu potilaille.

Jussi antinheimo rikkoi koko selän
Aiheeton leikkaus