Sen näkee naamasta....

Yritin keskittyä työhöni, turhaan. Panetti niin perhanasti. Kunnon panosta oli jo aikaa, ja runkkauskin oli jäänyt viime aikoina kiireen takia vähemmälle. Eikä siitäkään saanut kuin hetkellistä ensiapua. Osastolla ohi kiitävät naikkoset vain lisäsivät painetta housuissa, joten päätin lähteä ulos jäähylle.

Siinä sauhutellessani huomasin työkaverini Sirpan tulevan savukettaan sytytellen luokseni. Sirpa oli jokseenkin saman ikäinen kuin minä, naimisissa oleva kahden lapsen äiti. Olin tuntenut Sirpan jo vuosia, muttei meillä koskaan ollut ollut mitään sen kummempaa säpinää keskenämme. Siinä jutellessamme säästä ja muusta vilkuilin Sirpaa "sillä silmällä". Tiukoissa farkuissa ja puserossa hän oli oikeastaan aika seksikkään näköinen.

"Naitattaako sua?" Sirpa kysyi yllättäen saaden konseptini sekaisin. Tunsin poskiani alkavan kuumottaa, olihan hän osunut suoraan naulan kantaan. Hetken relattuani myönsin että näin on, mutta ihmettelin mistä hän niin päätteli. "Sen näkee sun naamastas, et sä oot puutteessa". En keksinyt mitään fiksua vastausta. "Itse asiassa munkin tekis mieli, mutta, kiinnostaiskos sua....?" Sirpa jätti lauseen kesken ja katsoi nyt minua suoraan silmiin. Nyökkäsin, mutta missä? "Onhan tuolla noita tyhjiä huoneita." totesin Sirpalle. Katsoimme ääneti toisiamme silmiin, kuin yrittäen nähdä toisen ajatukset. Tiesin mitä Sirpa ajatteli: Hän oli perheellinen nainen, suostuako vai ei, vaikka mieli selvästi teki. "Mennään sit, mut me ei voida olla kauaa poissa" Sirpa totesi jokseenkin outo hymy huulillaan.

Lähdimme menemään. Firmamme oli muuttamassa, joten talossa oli kokonaisia osastoja tyhjillään odottamassa vanhojen konttorikamojen pois viemistä. Onneksi ketään ei tullut vastaan, sillä puntissani jökötti nyt todella härskisti. Sitä ei varmasti olisi voinut olla huomaamatta. Livahdimme tyhjään käytävään ja edelleen tyhjään huoneeseen jossa oli vielä vanha konttoripöytä pölyttymässä. Vedin oven perässäni kiinni.

Antauduimme kiihkeään syleilyyn ja suutelimme intohimoisesti. Annoin käteni vaellella pitkin Sirpan selkää, takapuolta, rintoja ja vatsaa. Tiesimme että aikaa ei olisi paljon. Pian työkaverit alkaisivat ihmetellä poissaoloamme, ja vaikka osasto olikin tyhjä, oli aina olemassa riski että joku siivooja tai huoltomies osuisi paikalle. Varsinkin Sirpan kannalta se olisi ollut erittäin noloa. Kiihkossamme emme kuitenkaan jaksaneet välittää siitä juuri nyt. Tunsin kuinka Sirpan kädet ajautuivat sepalukselleni ja alkoivat avata housujeni vyötä ja vetoketjua. Tein Sirpalle saman. Intohimoisen kiihkon vallassa revimme toisiltamme housuja nilkkoihin ja tunsin Sirpan pehmeät kädet kalullani.

Käänsin Sirpan vatsalleen konttoripöydälle ja sipaisin hänen jalkoväliään. No niin, märkänähän se. Rouva oli kiimassa ja minä himoissani. Asetin kyrpäni hollille ja työnnyin hitaasti hänen sisäänsä. Huh, olipas tiukkaa tavaraa. Joko lääkäri oli tikannut paikat kunnolla tai sitten Sirpa oli treenannut pillulihaksiaan. Eihän se käytössä kulu, mutta treenaamatta se kyllä löystyy. Olin sen verran herkässä että aloitin hitain työnnöin, mutta Sirpa tuntui haluavan kyrpääni kunnolla sisäänsä. Hän kieputti, vatkasi ja työnsi persettään vastaan mumisten samalla jotain epäselvää: Ikään kuin "..uora, huora". Tarkoittikohan hän sillä sitten minua, itseään vai jotain muuta? Väliäkö sillä. Pillun haju levisi ilmaan, litisi ja lätisi. Lisäsin tahtia, ja sitten räjähti. Sirpa alkoi voihkia niin että se varmaan kuului talon toiseen päähän asti, hänen perseensä alkoi täristä kuin linkoava pesukone ja pillun lihakset supistelivat kyrpäni ympärillä kuin lypsykone. Eihän sellaista menoa kestä eunukkikaan. Survasin henkeni hädässä pari kertaa kunnolla pohjaan asti ja laskin satsini hänen sisäänsä. Kyllä sitä sitten tuntui tulevankin. Sirpa valahti täysin veltoksi ja olisi tipahtanut ellen olisi pitänyt hänestä kiinni, ja itse lykin häntä vielä kaluni veltostuessa.

Ei ollut aikaa jäädä ihmettelemään. Rysän päältä kiinni jäänti olisi ollut äärimmäisen noloa. Nopeasti kiskoimme housuja ylös, suutelimme pikaisesti mutta kiihkeästi ja sovimme ottavamme vielä uusiksi. Tietenkin työajalla, kuka sitä nyt ilmatteeks...? Oli aika palata töihin.