Syvän laman todennäköisyys on Tyrväisen mukaan olematon. Eikä kaksinumeroisia korkoja tarvitse pelätä. Mahdolliset riskit ovat enemmän yksillötasolla.
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2007/05/31/Riski vaanii vahvassakin taloudessa/200713451/135?rss=4
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2007/05/31/Riski vaanii vahvassakin taloudessa/200713451/135?rss=4
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoittanut,että on aivan sama mitä tyrväinen sanoo!HIUKAN OMITUISTA!Takkisi kääntylee kuin paavolla!
Anna viite jos osaat.
Mutta eikös tuon lausunnon pitäisi huolestuttaa teikäläisiä, tyrvishän on teidän jumalanne.?
osta oma ja ala nauttia.
Sori, mutta panostan mieluummin laadukkaampiin malleihin. :-P
Eikös se mene niin, että jos Tyrvis kehoittaa myymään, niin OSTA ja jos Tyrvis kehoittaa ostamaan, niin MYY. Ilmankos Etuoveen tulee kiihtyvällä tahdilla lisää kohteita, kun tätä nyrkkisääntöä noudatetaan.
Artikkeli sisältää disinformaatiota ja suoranaisia valheita.
"Asuntojen hinnat ovat Emu-jäsenyyden ajan viimeiset vajaat kymmenen vuotta vaihdelleet vain kohtuullisesti."
Ei hyvää päivää. Onko liki kaksinumeroiset nousut "kohtuullista vaihtelua". Keskimäärin hintojen tulis nousta inflaation ja ansiotason kehityksen välistä vauhtia - 2-3% vuodessa. http://www.stat.fi/til/ashi/2007/01/ashi_2007_01_2007-04-30_tie_001_001.gif Tai no, ei tuossa hulluudessa vaihtelua ole juuri ollut pl. 2001.
"Suomessa asuntojen hinnat ovat kasvaneet suhteellisen hitaasti, vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Isossa-Britanniassa."
No, UK:ssa nyt on ollut parempi palkkakehitys (EU:sta poikkeava palkkaloikka muistaakseni 2002-2003) ja korkeampi inflaatio (CPI 2,8% ja RPI johon sidotaan eläkkeet ja etuudet, luullakseni myös palkat 4,5%, suomi 1+%). Reaalisesti katsoen http://www.globalpropertyguide.com/articleread.php?article_id=80&cid :sta vuosina 2003(ind.100)-2006 UK=100-124, SWE=100-136 ja FIN=100-126. Toisaalta BBC [http://news.bbc.co.uk/1/hi/business/6332637.stm] on miltei päinvastaisella kannalla: "However, growth in the UK was not as high as in some Scandinavian countries and Central and Eastern Europe." Säästämisaste on UK:ssa ollut 2000-luvulla ~5%, ruotsissa ~6% ja suomessa 0% http://www.olis.oecd.org/olis/2006doc.nsf/43bb6130e5e86e5fc12569fa005d004c/59c76a63838ebea8c125724a00482187/$FILE/JT03220092.PDF s.26.
"1990-luvun lama oli hänen mukaansa "kerran 400 vuodessa" -kokemus."
Talousihmiseksi kovin kevyttä tietopohjaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_lamoista_ja_taantumista
"Yksittäisen henkilön kolme suurinta taloudellista riskiä ovat Tyrväisen mukaan työttömyysriski, korkoriski ja asuntohintariski. Näihin voi jokainen itse varautua."
Siinäpä niitä riskejä. Miten työttömyyteen kokonaisuudessaan varaudutaan - vaihto varmempaan jättää auki epävarman paikan jollekin toiselle. Yleisesti kaiketi riski on tulotason putoaminen - ks. huoltosuhde http://www.stat.fi/til//vaenn/2007/vaenn_2007_2007-05-31_tie_001_001.gif - pelkästään se leikkaa oecd/imf (?) arvion mukaan tuloista 1-2% kohoavan kokonaisveroasteen muodossa. Korkoriskiin suomalaiset ovat varautuneet ennätysmäisellä 12kk-korkosidonnaisuudella. Jos asuntohintariskillä tarkoitetaan mahdollista arvonlaskua niin vielä uudestaan... http://www.stat.fi/til/ashi/2007/01/ashi_2007_01_2007-04-30_tie_001_001.gif
Jutun p***anjauhannan huipentaa melkoinen arvolataus: "Niin sanotut työperäiset maahanmuuttajat etsivät kasvukeskusten pieniä asuntoja, joista suomalaiset alkavat olla vähemmän kiinnostuneita."