Jos verrataan järkkärin objektiivia esim. 200mm/f4 ja digipokkaria jossa 200mm kinovastaavuudella valovoima olisi myös f4, onko nämä keskenään vertailukelpoiset?
Ja jos ajatellaan digipokkaria tuollaisella objektiivilla/valovoimalla ja kennon koko on se pienin 1/2.5" ja sitä verrataan digijärkkäriin jossa aps-c kokoinen kenno ja objektiivi olisikin 200mm/f5.6. Pokkarin pienempi kenno kohisee enemmän mutta jos järkkärissä on isompi kenno mutta huonompi valovoima jonka takia pitää valotusaikaa pidentää ja joka lisää taas kohinaa, kuinka paljon järkkärin objektiivissa saa valovoima huonontua ennen kuin sen kohina olisi samalla tasolla em. pokkarin kanssa. Ja verrataan samoilla pikselimäärillä.
Ja jos ajatellaan digipokkaria tuollaisella objektiivilla/valovoimalla ja kennon koko on se pienin 1/2.5" ja sitä verrataan digijärkkäriin jossa aps-c kokoinen kenno ja objektiivi olisikin 200mm/f5.6. Pokkarin pienempi kenno kohisee enemmän mutta jos järkkärissä on isompi kenno mutta huonompi valovoima jonka takia pitää valotusaikaa pidentää ja joka lisää taas kohinaa, kuinka paljon järkkärin objektiivissa saa valovoima huonontua ennen kuin sen kohina olisi samalla tasolla em. pokkarin kanssa. Ja verrataan samoilla pikselimäärillä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Valovoima tarkoittaa normaalisti objektiivin täyttä "aukkoa", joka ilmoitetaan polttoväliin f suhteellisena tyyliin f:4. Tässä tapauksessa (f200mm,f:4) aukon suuruus on 1/4 objektiivin polttovälistä eli jonkinlainen efektiivinen aukko on n. 50 mm läpimitaltaan.
Kameratyypistä riippumatta valovoima ja aukot ovat vertailukelpoisia keskenään siten, että samalla tavalla valottuneet kuvat samasta kohteesta saadaan, kun herkkyys, aukko ja valotusaika ovat samoja.
Toinen juttu taas on se, että miten terävyysalueen hallinta onnistuu erikokoisilla kameroilla. Tähän voi nyrkkisääntönä sanoa, että kuvan syväterävyys on sama, kun aukon absoluuttinen koko on sama. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla aukkoluvulla pienikennoisen kameran syväterävyysalue on suurempi, jos polttovälit kuvakulmaltaan vastaavat toisiaan.
Ei pitäisi niinkään verrata valotusajan vaan herkkyyden (eli vahvistuksen) vaikutusta kuvan kohinaan. Kohinaa syntyy, kun kennolle pääsevän valon määrä on niin pieni, ettei täydellä aukolla ja valotusaikaa pidentämällä saada valotusta oikeaksi vaan joudutaan nostamaan herkkyyttä.
Ajatellaan esittämääsi tapausta, jossa järkkärin täysi aukko on f:5.6 ja pokkarin f:4.
Oletetaan, että molemmissa tapauksissa kuvan valotus onnistuu täydellä aukolla ja jollakin tapauskohtaisesti maksimilla valotusajalla, jota ei enää haluta kasvattaa ja joka on sama sekä pokkarin että järkkärin tapauksessa.
Järkkärin herkkyyttä jouduttaisiin lisäämään tuplaksi. Jos pokkari tekisi riittävän kohinatonta kuvaa esim ISO200-herkkyydellä, jouduttaisiin järkkärin herkkyyttä kasvattamaan arvoon ISO400, jolla kaikilla kunnon järkkäreillä tulee helposti erittäin kohinatonta kuvaa.
Jollakin 10 Mpix pienikennoisella pokkarilla voi ISO 400 tuottaa erittäin "kohisevaa" kuvaa ja hyvällä järkkärillä voi ISO 3200 antaa yhtä hyvän tai paremman kuvan.
Esitetty vertailu tarkoittaa sitä, että järkkärin valovoima tai aukko saa olla 1/8 pokkarin valovoimasta (esim. f:4 vs f:11 tai f:2.8 vs f:8) ja päästään täydellä aukolla maksimaalisella käytettävissä olevalla herkkyydellä samaan kohinamäärään.
Halpojen, esim. ns. pakettizoomien tyypillinen valovoima (täysi aukko) polttovälialueella on tyypillisesti f:4...f:5.6. Jos edellä esitetty suhde 8 tai ainakin 4 oletetaan realistiseksi, tarkoittaa se sitä, että yhtä "kohinatonta" kuvaa äärioloissa saisi pienikennoisella pokkarilla, jonka täysi aukko polttovälin mukaan vaihtuisi välillä f:2...f:2.8 (herkkyyssuhde 4) tai välillä f:1.4...f:2 (suhde 8).
Juuri tällaisia ei oikein ole markkinoilla ja hieman enemmän sijoittamalla järkkäripuolella saa esitettyä paljonkin valovoimaisempia zoomeja.
Tästä siis voi päätellä, että tavallisilla suht. huonovalovoimaisillakin ns. paketti-zoomeilla järkkäri tuottaa selvästi vähäkohinaisempaa kuvaa kuin parhaatkaan pokkarit.
Tietysti tämä päättely edellyttää, että signaaliprosessointi on molemmissa suhteellisesti ottaen samalla tasolla.
Miksi pokkareissa ISO arvo alkaa jopa ISO 50:sta, mutta järjestelmäkameroissa ISO arvo voi alkaa vasta ISO 200:sta?
Eikö järjestelmäkameroilla saa yhtään kohinattomia kuvia pitkällä valotusajalla, toisin kuin pokkareilla?
Järjestelmien työläisrungoista löytyy myös ASA 50, mutta harrarrastelijakameroissa on katsottu, että ASA 100-200 antaa riittävän hyvän tuloksen.
Se on Sonyn kenno, joka alkaa tuottaa tulosta 200:sta.
"Eikö järjestelmäkameroilla saa yhtään kohinattomia kuvia pitkällä valotusajalla, toisin kuin pokkareilla?"
Asia on juuri päin vastoin. Pokkareissa ei edes ole 30 skunnin aikoja, kuten järjestelmissä.
Melkein kaikissa alle 600€ rungoissa ISO alkaa jostain syystä vasta ISO 200:sta, Nikon D40, Pentax K100D, K110D, jne.. Aika outo juttu mielestäni. Jos jossain sadan euron pokkarissa ISO alkaa 50:sta, niin miksei järjestelmäkamerassa?
ISO 50:n voisi vielä jättää pois, mutta että ISO 100 puuttuu??
>Asia on juuri päin vastoin. Pokkareissa ei edes ole 30 skunnin aikoja, kuten järjestelmissä.
Millaisissa olosuhteissa tarvitaan 30 sekunnin ajat? Kuinka pienen aukon pitäisi olla, ettei kuvasta tulisi täysin valkea? Vai kuvataanko sillä kun halutaan yökuva saada näyttämään päivällä otetulta? Ja onnistuuko tuo muka ISO 200 arvolla? Eikö tässäkin tapauksessa pienempi ISO olisi hyödyksi?
Toi ISO 200 pienimpänä johtuu siitä että pleikkarivalmistajan tekemässä kennossa mitä Pentaxi ja Nikoni käyttää' osassa malleistaan nimellisherkkyydeksi on sattunut tulemaan se ISO 200. Huono juttu.
Nyt on noissa uudemmissa R & N:n sony-vitsauksista päästy eroon ja ISOT alkaa 100:sta.
Canonin 5D nimellisherkkyys on myös 100 mutta siitä löytyy myös oivallinen ISO 50, hyvä.
Kodakin edesmenneessä täyskennoisessa järkkärissä pienin ISO oli 6.
Eiköhän jokainen kameratehdas vastaa omien tuotteidensa spekseistä. Jos Sony on toimittanut kennoja joiden käytännön herkkyys alkoi lukemasta ISO 200, niin tuskin kukaan on pakottanut käyttämään niitä. Maailmassa on muitakin valmistajia. Muilla taas saattaa olla muita ongelmia. Olisivat sitten käyttäneet vaikka Kodakin kennoja. Sitten olisi kuulunut rutinaa turhan alhaisista herkkyyksistä.
Siitä sonyn kennosta se johtuu.
Sama kenno oli Pentaxin istD*:ssä, ja Nikonin D 100:ssa jalostetummat kennot löytyy muista Pentaxeista ja Nikonin D70 jälkeläisineen.
Ilmeisesti niitä potentiaalisia kennonvalmistajia ei kuitenkaan kovin paljon oo. Kodakilla ilmeisesti kohinat on vielä suurempi ongelma kuin siinä Sonyssa.
Konica Minoltan 7D:ssähän oli mukana myös ISO 100, mutta ainakin mitä esim. dprevievin mittauksiin on uskominen, kohisee se enemmän kuin ISO 200. (eikä detaileja ole satasessa juurikaan enempää)
Itse kuvasin lähes kaksi vuotta kameralla, jossa ISO 200 oli pienin, enkä koskaan huomannut, että satasen puuttumisesta olisi koitunut ongelmia. Ei siis kovinkaan huono juttu.
Miten hyvin taustan hävittäminen on onnistunut? Esim onko vaikeata saada täysin musta tausta makrokuvissa?
Eikai ISO-luvulla ole paljoakaan tekemistä taustan hävittämisen kanssa? En tiedä, miten muut sen tekee, mutta itse ainakin "mustutan" sen taustan käyttäen salamaa ja pientä aukkoa. Eikä silloin ole juurikaan väliä, käyttääkö satasta tai kahtasataa.
Meillä studiossakuvaavilla on paljonkin eroa mistä ISOt alkaa, riippuen tietenkin studiosalamojan tehosta ja niiden säätövaroista.
Itselläni on filmikaudella hankitut studiosalamat joiden tehoja ei saa kovin pienelle, eikä millään viitsisi kaikkia kuutta salamaa vaihtamaan kameraroppanan takia uusiksi.Parempi on ostaa kamera jossa ISOt saa pienemmäksi.
Itse kuvasin pari vuotta Nikoninropsulla, eikä se kovin häävistä ollut.
Paras pokkari ja järkkäri herkkyydellä ISO 800.
Yleensä pokkarit ovat tässä tilanteessa jo täysin polvillaan.
http://www.dpreview.com/reviews/fujifilmf30/page14.asp
Mielestäni aika pieni ero loppuen lopuksi, ottaen vielä huomioon, että tuon järkkärin hinnalla saisi neljä tuollaista pokkaria.
Pitsi vain silmään yksi juttu:
Fujifilm FinePix F30
ISO 800, 1/461 sec, F4.9
Nikon D50 Nikkor 50mm F1.8
ISO 800, 1/160 sec, F9
Vaikka on sama ISO arvo, niin valotusaika on eri. Ymmärsinkö oikein, että tuo Nokon sai samanlaisen kuvan kolme kertaa lyhyemmällä valotusajalla?
Kyllä näissä tapauksissa kuvan valotukset ovat suunnilleen samanlaisia- toisessa lyhyempi aika, mutta suunnilleen samassa suhteessa isompi aukko.
Pokkareissa harvoin voidaan käyttää kovin pieniä aukkoja, sillä valon diffraktio vaikuttaa piirron tarkkuuteen.
> Jos verrataan järkkärin objektiivia esim. 200mm/f4 ja digipokkaria jossa 200mm kinovastaavuudella valovoima olisi myös f4, onko nämä keskenään vertailukelpoiset?
Riippuu, mitä tekijöitä verrataan.
Kuvakulmien / kuvan rajauksen samankaltaisuus riippuu siitä, onko järkkärin objektiivi kiinni filmirungossa vaiko digijärkkärissä, jonka kennon lävistäjä on kinofilmiruutua pienempi. 200 mm kinovastaavuus tarkoittaa, että kuvakulma vastaa likimain 200 mm objektiivilla varustettua filmijärkkäriä (tai sikahintaista ns. täysikennoista digijärkkäriä). Likimain, koska kuvan leveyden ja korkeuden suhde on pokkareissa ja järkkäreissä erilainen (4:3 vs. 3:2). Harrastajahintaluokan digijärkkäriin pitää puolestaan lätkäistä rajauskertoimesta (1,5-2) riippuen 100-130 mm objektiivi, jotta kuvakulma saataisiin em. filmikameraa ynnä 200 mm "kinovastaavaa" pokkaria vastaavaksi.
Valotuksen osalta vertailu on helppo. Sama valovoima = sama valotusaika, jos molemmissa kameroissa käytetään samaa herkkyysasetusta.
Jos laskuihin otetaan kohina mukaan, niin riittävä nyrkkisääntö lienee, että järkkärissä voidaan käyttää 3 aukkoaskelta suurempaa herkkyyttä. Tässä on kyllä hajontaa molempiin suuntiin, koska erit. pokkareiden kohinoissa on isoja eroja riippuen kennon koosta sekä kameran kohinanpoistoalgoritmien fiksuudesta. Jos/kun järkkärillä voi käyttää vaikkapa ISO 1600 herkkyyttä siinä missä pokkarin kanssa pitää tyytyä max. ISO 200 herkkyyteen, voi järkkärin objektiivia himmentää aukolle f/11. Tai päinvastoin ajateltuna: pokkarissa pitäisi olla f/1,4 objektiivi, jotta sillä voisi kuvata yhtä hämärässä kuin järkkärin ja f/4 -lasin yhdistelmällä. Tai vielä kerran vääntäen ja kääntäen: järkkärien kittizoomien telepään tyypillinen valovoima f/5,6 antaa yhtä hyvä/huonot mahdollisuudet hämärässä kuvaamiseen kuin f/2 objektiivilla varustettu pokkari.
Valotusajan pituudellakin on vaikutusta kohinaan, mutta tätä tarvitsee murehtia vasta käytettäessä yli 1 sekunnin valotusaikoja, jolloin jalustakin on jo tarpeen.
Tähän asti kaikki lienee selvää, joten on aika sekoittaa pakkaa syväterävyydellä. Suuremmasta kennosta / pidemmistä fyysistä polttoväleistä johtuen järkkärin terävyysalue on kapeampi kuin pokkarin, jos molemmissa käytetään samaa aukkoa ja saman kuvakulman antavaa polttoväliä. Muotokuvauksessa kapea terävyysalue on kiva ellei peräti välttämätön, mutta joissain tilanteissa tarvitaankin laajaa terävyysaluetta, jolloin järkkärin objektiivia pitää himmentää reippaasti. Pokkereilla himmennystarve (ja mahdollisuus, f/8 on yleensä pienin aukko) on vähäisempi, joten näissä tilanteissa järkkärien "herkkyysetu" sulaa osittain. Tyypillisen pokkarin aukko f/4 antaa yhtä laajan terävyysalueen kuin digijärkkärin objektiivi himmennettynä aukolle f/16. Tarvittava himmennys menee muuten suoraan kennojen koon suhteessa, joten tarkan & kamerakohtaisen arvon laskeminen on helppoa. f/4 ja f/16 ero on peräti 3,5 aukkoa, joten tässä tilanteessa järkkäriin pitää ruuvata ISO 1000, jotta sillä pääsee valotusaikojen osalta tasoihin pokkarin ISO 100:n kanssa.
Loppuun vielä pieni vinkki: ns. kinovastaavan polttovälin periaate lienee sinulle jo ennalta tuttu, mutta em. syistä voi olla hyödyllistä ottaa käyttöön myös kinovastaava valovoima, joka lasketaan kertomalla pokkarin objektiivin todellinen valovoima pokkarin "rajauskertoimella", joka on kinofilmiruudun ja pokkarin kennon lävistäjien suhde.
Esim. halutaan verrata 28-200/2,8-3,5 kinovastaavalla (todellinen polttoväli 7-50 mm) objektiivilla varustettua digikompaktia, jonka kennon lävistäjä on 11 mm (nimellismitta 2/3 tuumaa) tyypilliseen digijärkkäriin, jonka rajauskerroin on 1,5.
Lasketaan ensiksi millainen zoomi järkkäriin pitäisi saada, jotta se kattaisi saman kuvakulma-alueen. Kompaktin zoomin laajakulmapää vastaa luonnollisesti 28 mm objektiivilla varustettua kinokameraa, mutta rajauskertoimen vuoksi digijärkkäriin pitää valita 28/1,5 = 18,7 mm objektiivi, jotta kuvakulmat olisivat mahdollisimman samankaltaiset. Telepäätä pitäisi puolestaan löytyä 133 mm. OK, kaupastahan saa aika lähelle osuvia, esim. Sigman 18-125/3,5-5,6.
Entäpä terävyysalueen kontrollointi? Tässä kohtaa kinovastaava valovoima helpottaa elämää. Kompaktin laajakulmapään f/2,8 antaa samanlaisen terävyysalueen (jos muut tekijät, kuten kuvausetäisyys ja kuvakulma ovat identtiset) kuin filmijärkkärin objektiivi himmennettynä aukolle
2,8*43/11 (kompaktin valovoima * filmiruudun ja kennon lävistäjien suhde) = 10,9
Digijärkkärin tapauksessa pitää soppaan lisätä vielä järkkärin kennon läpimitta, joka saadaan helpoiten jakamalla filmiruudun lävistäjä rajauskertoimella, kas näin
2,8*43/1,5/11 = 7,3
Telepäässä vastaavat arvot ovat 3,5*43/11 = 13,7 ja 3,5*43/1,5/11 = 9,1. Em. kompakti vastaa siis kuvakulmaltaan ja terävyysalueeltaan
28-200mm f/11-14 zoomilla varustettua filmijärkkäriä
tai
18,7-133 mm f/7,3-9,1 zoomilla varustettua digijärkkäriä.
Terävyysalueen pohjalta lasketut "digijärkkärivastaavat" valovoimat ovat tässä tapauksessa vajaat 3 aukkoa kompaktin todellista valovoimaa heikompia. Niinpä niiden avulla saa myös verrattua hämäräkuvausominaisuuksia helposti; em. kompakti on hämärässä suunnilleen yhtä heikko esitys kuin digijärkkäri varustettuna ~f/8 objektiivilla (kun molemmissa käytetään max. käyttökelpoista herkkyyttä, joka on kompaktissa ISO 200 ja järkkärissä ISO 1600 -> kolmen aukon ero). Toisaalta, valovoimaltaan heikoimmissa järkkäreihin myytävissä superzoomeissa telepään valovoima on f/6,3 joten näiden kanssa ero valovoimaisiin kompakteihin jää pieneksi.
Huom. nykyään pokkareissa tuppaa olemaan vielä pienemmät kennot. Yleisen 1/2,5 tuuman (nimelliskoko) kennon lävistäjä on vain 6,5 mm luokkaa.