Venelehti yllätti taas

Tästä Valonnäyttäjästäköhän johtuu, että suomessa ei arvosteta enää kuin mahdollisimman korkealla takilalla heiluvia ylirikattuja tasapohjaisia jollia. Nopes avotuulilla matalassa aallokossa on vaan yksi veneén ominaisuus. Vakaus ja purjehduksen helppous ja turvallisuus ym on ihan toisia arvoja, jotka huonosti istuu tähän Suuren Valon Näyttäjän valitsemaan trendiin. Venesuunnittelu on kompromissien tekoa ja Degerö on tehty muita ominaisuuksia kuin valtakunnan virallisia ihanteita tavoitellen.

veneaviisi kirjoitti:

Tästä Valonnäyttäjästäköhän johtuu, että suomessa ei arvosteta enää kuin mahdollisimman korkealla takilalla heiluvia ylirikattuja tasapohjaisia jollia. Nopes avotuulilla matalassa aallokossa on vaan yksi veneén ominaisuus. Vakaus ja purjehduksen helppous ja turvallisuus ym on ihan toisia arvoja, jotka huonosti istuu tähän Suuren Valon Näyttäjän valitsemaan trendiin. Venesuunnittelu on kompromissien tekoa ja Degerö on tehty muita ominaisuuksia kuin valtakunnan virallisia ihanteita tavoitellen.

Mistä lähtien täällä on ruvettu arvostamaan hyvin purjehtivia veneitä? Itse en ole moista havainnut, sen sijaan näyttää arvossaan olevan juuri se purjehduksen helppous ja mieluummin alirikaus. Ja sen mukanaan tuoma suorituskyky, joka on surkean ja välttävän tienoilla.

Minkälainen vene on se, joka on nopea avotuulella matalassa aallokossa? Oma kokemus kun kisoissa on se, että nopeat veneet avotuulilla ovat omaa nopeampia kaikissa oloissa, erityisesti aallokossa. Eivät ehkä kelissä pehmeäkulkuisia, mutta edelleen nopeita. Ne helposti purjehdittavat taas on helppo jättää horisonttiin lomapurjehduksella liikoja pinnistelemättä. Eikä siitä silti ole syytä tehdä suurempia vertailuja venevauhdeista, kun kyse on yhtä usein purjehtijoista kuin veneistä. Se niistä valtakunnan virallisista ihanteista.

Se Degerö voi olla ihan kiva ja ilmeisesti hyvin tehty vene sellaiselle, joka lajityypistä pitää, mutta ei se mikään purjevene ole, eikä sitä sellaisena pitäisi arvostellakaan.

Muutoin veneaviisi oli nopeasti läpi plärätty, luettavaa ei juuri ollut, kun Tammisaareen ja Tallinaan reitit ovat jo kovin tutut ja uutispuolikin jo itselle vanhaa kauraa, eivätkä moottoritestit innosta. Artikkeli pentreistä saattaa vielä aiheuttaa lehden toisen avaamisen.

kaksisilmäinen kirjoitti:

Mistä lähtien täällä on ruvettu arvostamaan hyvin purjehtivia veneitä? Itse en ole moista havainnut, sen sijaan näyttää arvossaan olevan juuri se purjehduksen helppous ja mieluummin alirikaus. Ja sen mukanaan tuoma suorituskyky, joka on surkean ja välttävän tienoilla.

Minkälainen vene on se, joka on nopea avotuulella matalassa aallokossa? Oma kokemus kun kisoissa on se, että nopeat veneet avotuulilla ovat omaa nopeampia kaikissa oloissa, erityisesti aallokossa. Eivät ehkä kelissä pehmeäkulkuisia, mutta edelleen nopeita. Ne helposti purjehdittavat taas on helppo jättää horisonttiin lomapurjehduksella liikoja pinnistelemättä. Eikä siitä silti ole syytä tehdä suurempia vertailuja venevauhdeista, kun kyse on yhtä usein purjehtijoista kuin veneistä. Se niistä valtakunnan virallisista ihanteista.

Se Degerö voi olla ihan kiva ja ilmeisesti hyvin tehty vene sellaiselle, joka lajityypistä pitää, mutta ei se mikään purjevene ole, eikä sitä sellaisena pitäisi arvostellakaan.

Muutoin veneaviisi oli nopeasti läpi plärätty, luettavaa ei juuri ollut, kun Tammisaareen ja Tallinaan reitit ovat jo kovin tutut ja uutispuolikin jo itselle vanhaa kauraa, eivätkä moottoritestit innosta. Artikkeli pentreistä saattaa vielä aiheuttaa lehden toisen avaamisen.

Voisivat joskus laittaa enemmän juttua myös pohjanlahden paikoista.
sielläkin on venelyä ja kesälomamatkailua.
Samoin kun on vaikea löytää vireasvenesatamatietoa pohjanlahden paikoista.
Kun ei sinne näemmä ole es partiolaiset uskaltautuneet.

kaksisilmäinen kirjoitti:

Mistä lähtien täällä on ruvettu arvostamaan hyvin purjehtivia veneitä? Itse en ole moista havainnut, sen sijaan näyttää arvossaan olevan juuri se purjehduksen helppous ja mieluummin alirikaus. Ja sen mukanaan tuoma suorituskyky, joka on surkean ja välttävän tienoilla.

Minkälainen vene on se, joka on nopea avotuulella matalassa aallokossa? Oma kokemus kun kisoissa on se, että nopeat veneet avotuulilla ovat omaa nopeampia kaikissa oloissa, erityisesti aallokossa. Eivät ehkä kelissä pehmeäkulkuisia, mutta edelleen nopeita. Ne helposti purjehdittavat taas on helppo jättää horisonttiin lomapurjehduksella liikoja pinnistelemättä. Eikä siitä silti ole syytä tehdä suurempia vertailuja venevauhdeista, kun kyse on yhtä usein purjehtijoista kuin veneistä. Se niistä valtakunnan virallisista ihanteista.

Se Degerö voi olla ihan kiva ja ilmeisesti hyvin tehty vene sellaiselle, joka lajityypistä pitää, mutta ei se mikään purjevene ole, eikä sitä sellaisena pitäisi arvostellakaan.

Muutoin veneaviisi oli nopeasti läpi plärätty, luettavaa ei juuri ollut, kun Tammisaareen ja Tallinaan reitit ovat jo kovin tutut ja uutispuolikin jo itselle vanhaa kauraa, eivätkä moottoritestit innosta. Artikkeli pentreistä saattaa vielä aiheuttaa lehden toisen avaamisen.

...purjeveneen kriteerit, jos Degerö ei mielestäsi ole purjevene. Katsastusohjeissa muistaakseni kriteerinä on, että vastakäännöksen pitää onnistua, olikohan se nyt 5 m/s tuulessa. En ole kokeillut (hitto, enhän minä edes nähdessäni tietäisi, onko kyseessä vastakäännös :))), mutten myöskään ole kuullut kenenkään väittävän, ettei tuo kriteeri täyttyisi Degerölla. Joten määritelmällisesti kyseessä on purjevene. Ja lain silmissähän purjealus on mikä tahansa alus, joka liikkuu pelkkien purjeiden voimalla, täytti se yllämainitun kriteerin tai ei...

Se on varmasti totta, että Degerö on erilainen purjevene kuin vaikkapa joku X tms.

veneaviisi kirjoitti:

Tästä Valonnäyttäjästäköhän johtuu, että suomessa ei arvosteta enää kuin mahdollisimman korkealla takilalla heiluvia ylirikattuja tasapohjaisia jollia. Nopes avotuulilla matalassa aallokossa on vaan yksi veneén ominaisuus. Vakaus ja purjehduksen helppous ja turvallisuus ym on ihan toisia arvoja, jotka huonosti istuu tähän Suuren Valon Näyttäjän valitsemaan trendiin. Venesuunnittelu on kompromissien tekoa ja Degerö on tehty muita ominaisuuksia kuin valtakunnan virallisia ihanteita tavoitellen.

Se liesitanko...

Piiiiiitkä miinus, jos se puuttuu tai ei ole läpipultattu.

JRxxx kirjoitti:

...purjeveneen kriteerit, jos Degerö ei mielestäsi ole purjevene. Katsastusohjeissa muistaakseni kriteerinä on, että vastakäännöksen pitää onnistua, olikohan se nyt 5 m/s tuulessa. En ole kokeillut (hitto, enhän minä edes nähdessäni tietäisi, onko kyseessä vastakäännös :))), mutten myöskään ole kuullut kenenkään väittävän, ettei tuo kriteeri täyttyisi Degerölla. Joten määritelmällisesti kyseessä on purjevene. Ja lain silmissähän purjealus on mikä tahansa alus, joka liikkuu pelkkien purjeiden voimalla, täytti se yllämainitun kriteerin tai ei...

Se on varmasti totta, että Degerö on erilainen purjevene kuin vaikkapa joku X tms.

Vastakäännös 5 m/s tuulessa voi olla se virallinen määritelmä joihinkin tarpeisiin. Käytännöllisempi määritelmä olisi kuitenkin jotain, joka on suunnittelijan korvien välissä. Eli onko vene aiottu pääsääntöisesti purjehtimalla vai moottorilla eteneväksi ja toinen vaihtoehto käytettäväksi olosuhteiden sitä suosiessa. Degerö-veneitä on valmistettu jo aika monta vuotta ja niitä merellä näkee. Kuitenkaan ei tule oikein yhtäkään tapausta mieleen, että nimenomaan sen 28-jalkaisen olisin nähnyt purjehtivan. Isompia siskoja näkee kyllä silloin tällöin purjeinkin.

Jos purjehdus kiinnostaa, ei toisaalta varmaankaan valitse veneekseen sellaista, jolla luoviminen on kohtuuttoman heikkoa. Siispä todennäköisimmin Degerön omistaja ei ole edes kiinnostunut aiheesta ja purjeet jäävät käyttämättä silloinkin, kun olosuhteet olisivat suotuisat. Siis tässä on positiivinen takaisinkytkentä tälläkin puolen.

.... kirjoitti:

Se liesitanko...

Piiiiiitkä miinus, jos se puuttuu tai ei ole läpipultattu.

...liesitanko voi tuntua (erityisesti sellaisesta miespurjehtijasta, joka jättää kapyysiduunit vaimolle/tyttöystävälle) merkityksettömältä ja suorastaan hupaisalta detaljilta, niin ei sitä pitäisi aliarvioida. Erityisesti matkapurjeveneessähän todella laitetaan ruokaa kohtalaisen hankalissakin olosuhteissa ja käytössäolevan lieden edusta on silloin todennäköisesti koko veneen vaarallisin ja todennäköisimmin vakaviinkin vammoihin johtava paikka. Siinä on todellakin syytä olla luotettava tarttumakohta käsillä.

kaksisilmäinen kirjoitti:

Mistä lähtien täällä on ruvettu arvostamaan hyvin purjehtivia veneitä? Itse en ole moista havainnut, sen sijaan näyttää arvossaan olevan juuri se purjehduksen helppous ja mieluummin alirikaus. Ja sen mukanaan tuoma suorituskyky, joka on surkean ja välttävän tienoilla.

Minkälainen vene on se, joka on nopea avotuulella matalassa aallokossa? Oma kokemus kun kisoissa on se, että nopeat veneet avotuulilla ovat omaa nopeampia kaikissa oloissa, erityisesti aallokossa. Eivät ehkä kelissä pehmeäkulkuisia, mutta edelleen nopeita. Ne helposti purjehdittavat taas on helppo jättää horisonttiin lomapurjehduksella liikoja pinnistelemättä. Eikä siitä silti ole syytä tehdä suurempia vertailuja venevauhdeista, kun kyse on yhtä usein purjehtijoista kuin veneistä. Se niistä valtakunnan virallisista ihanteista.

Se Degerö voi olla ihan kiva ja ilmeisesti hyvin tehty vene sellaiselle, joka lajityypistä pitää, mutta ei se mikään purjevene ole, eikä sitä sellaisena pitäisi arvostellakaan.

Muutoin veneaviisi oli nopeasti läpi plärätty, luettavaa ei juuri ollut, kun Tammisaareen ja Tallinaan reitit ovat jo kovin tutut ja uutispuolikin jo itselle vanhaa kauraa, eivätkä moottoritestit innosta. Artikkeli pentreistä saattaa vielä aiheuttaa lehden toisen avaamisen.

oli osin potaskaa. Väitettiin jopa, ettei sprii- ja petroolikeittimet olisi käyttökelpoisia merenkäynnissä. Vai ymmärsinkö väärin? Pitkänmatkan pursissa valtamerillä käytetään yhä kumpiakin, eikä nestekaasu suinkaan ole se ainoa oikea. Propaani ja butaani ovat tietysti helppoja siellä, missä vaihtopulloja on saatavissa tai pulloja voidaan täyttää.
Omaa kokemusta on paitsi nestekaasusta myös Origon spriikeittimestä, joka toimi erittäin hyvin hankalassakin merenkäynnissä. Ainoa harmi oli säiliön tyhjeneminen kesken pitkää avomerilegiä, jossa sen täyttäminen oli hankalaa. Myös petroolikeitin toimi valtamerien ja Pohjanmeren keikutuksessa ihan hyvin. Petroolihellan pieni riesa oli esilämmitys, mutta siinäkin sytystysneste (sprii) kaadettiin sytytyshuopaan eikä se siitä mihinkään läikkynyt. Näin oli ainakin Optimuksessa ja Taylorissa. Petroolia (kerosiinia) saa kaikkialta maailmassa, helpommin kuin nestekaasua.
Niiden suojatankojen (toimittajien suosikki) ja hihnojen tarve riippuu veneen pentterin rakenteesta. Kannattaisi vähän katsella miten valtameriveneissä pentterit on toteutettu. Nyt kaiketi on keskitytty vain tavanomaisiin, meidän markkinoittemme lasikuituveneiden penttereihin? Nehän on kuin samasta muotista.

kaksisilmäinen kirjoitti:

Vastakäännös 5 m/s tuulessa voi olla se virallinen määritelmä joihinkin tarpeisiin. Käytännöllisempi määritelmä olisi kuitenkin jotain, joka on suunnittelijan korvien välissä. Eli onko vene aiottu pääsääntöisesti purjehtimalla vai moottorilla eteneväksi ja toinen vaihtoehto käytettäväksi olosuhteiden sitä suosiessa. Degerö-veneitä on valmistettu jo aika monta vuotta ja niitä merellä näkee. Kuitenkaan ei tule oikein yhtäkään tapausta mieleen, että nimenomaan sen 28-jalkaisen olisin nähnyt purjehtivan. Isompia siskoja näkee kyllä silloin tällöin purjeinkin.

Jos purjehdus kiinnostaa, ei toisaalta varmaankaan valitse veneekseen sellaista, jolla luoviminen on kohtuuttoman heikkoa. Siispä todennäköisimmin Degerön omistaja ei ole edes kiinnostunut aiheesta ja purjeet jäävät käyttämättä silloinkin, kun olosuhteet olisivat suotuisat. Siis tässä on positiivinen takaisinkytkentä tälläkin puolen.

nössö ja et ole koskaan merellä niissä olosuhteissa, joissa Begeröllä purjehditaan....

ehkä............ kirjoitti:

nössö ja et ole koskaan merellä niissä olosuhteissa, joissa Begeröllä purjehditaan....

Etpä taida sinäkään liikoja veneitä tuntea. Kas kun Degerön kölin olematon oikaisumomentti ei tee siitä ollenkaan kovan kelin venettä. Ei pysty edes pahemmissa oloissa nousemaan tuuleen sillä pienellä pitkällä kölillä. Purjehduskelpoisiksi olosuhteiksi jää siis avoimet keskituulet, sattuu niitä joskus omankin matkan varrelle.

JRxxx kirjoitti:

...liesitanko voi tuntua (erityisesti sellaisesta miespurjehtijasta, joka jättää kapyysiduunit vaimolle/tyttöystävälle) merkityksettömältä ja suorastaan hupaisalta detaljilta, niin ei sitä pitäisi aliarvioida. Erityisesti matkapurjeveneessähän todella laitetaan ruokaa kohtalaisen hankalissakin olosuhteissa ja käytössäolevan lieden edusta on silloin todennäköisesti koko veneen vaarallisin ja todennäköisimmin vakaviinkin vammoihin johtava paikka. Siinä on todellakin syytä olla luotettava tarttumakohta käsillä.

Kyllä se on omassa veneessäkin. Läpipultattu ja varsutettu valjailla. Tarkoitus oli vain olla hieman ironinen. Kokemusta on kovassa kelissä pöperön laitosta, onneksi pentry on sen verran nafti, että itsensä pysyy kiilaamaan, että hommasta tulee jotain.

jos on purjehduskokemusta.

Vehje jossa pitkäköli, syväys 1,10 metriä, masto 12 metriä, painoa 3,8 tonnia, josta kölin osuus 1 tonni ei purjehdi missään olosuhteissa.

Leikkikalu, säälittävämpi kuin NC 33.

Ei pitäisi valtakunnan ykköslehden suositella kenellekään missään olosuhteissa. Ilmeisesti Kristeri on antanut pari mainosta?

Sir BB kirjoitti:

jos on purjehduskokemusta.

Vehje jossa pitkäköli, syväys 1,10 metriä, masto 12 metriä, painoa 3,8 tonnia, josta kölin osuus 1 tonni ei purjehdi missään olosuhteissa.

Leikkikalu, säälittävämpi kuin NC 33.

Ei pitäisi valtakunnan ykköslehden suositella kenellekään missään olosuhteissa. Ilmeisesti Kristeri on antanut pari mainosta?

Entä pitkäkölinen, syväys 1,10 m, purjeala 19 m2 jne : ei purjehdi missään olosuhteissa? (Hai-vene). Vai uppoumastako päättelet ettei purjehdi?
Eikö kannattaisi pysähtyä miettimään ennenkuin kirjoittelee potaskaa? Yhtä hyvin voisi sanoa omaa X-venettäsi leikkikaluksi. Sen syvä eväköli tuskin on kovin turvallinen pohjakosketuksissa - puhdas huvitteluväline eli leikkikalu sekin. Jokaisella saa olla omat leikkinsä. Joku tykkää kisata radoilla ja Suomelahdella, joku kruisailee rauhallisesti saaristossa jne. Meitä on moneksi. Mitä "säälittävää" on NC 33:ssa tai vaikka Bavariassa. Niillekin löytyy ihailijoita. Niin varmaan pienelle Degeröllekin. Eikö ole hienoa, että venevalikoimaa on eikä kaikki veneet ole saman kategorian mukaisia?
Itse en Degerötä aio hankkia, mutta luin jutun kiinnostuksella. Purjehduskokemusta on vuosikymmeniä erilaisista veneistä, kilparadoilta, avomerikisoista, pitkiltä matkapurjehduksilta.
Avarra sirbbi näkemyksiäsi, nyt olet ehkä sekoamassa!