Pian on pikainen kaynti Suomessa. Mukavahan sen on nahda perhetta ja kavereita, mutta siina on suurinpiirtein kaikki positiivinen. Kylmat kesat, vielakin kylmemmat ihmiset.
Aina sama juttu. Tuntuu mukavalta kayda, mutta parin paivan sisaan tulee se fiilis etta mitakohan minakin taalla teen.
Tasta siis paatellen, minun on hyva asua muualla, eika kylla voisi sanoa etta lahteminen kaduttaa patkaakaan.
Moni voi varmasti yhtya. OK pikalomakohde, ei paikka asua.
Aina sama juttu. Tuntuu mukavalta kayda, mutta parin paivan sisaan tulee se fiilis etta mitakohan minakin taalla teen.
Tasta siis paatellen, minun on hyva asua muualla, eika kylla voisi sanoa etta lahteminen kaduttaa patkaakaan.
Moni voi varmasti yhtya. OK pikalomakohde, ei paikka asua.
Vastaukset 29
Vanhimmat
alkaa laulelemaan että: "Käymään vain, tänne tullaan, eikä olemaan". Oli muistaakseni jonkinlainen iskelmä.
Parisen viikkoa menee mukavasti, kun on laaja suku, mutta sitten onkin jo taas aika palata kotiin.
Kahdeksankymmentäluvulla häivyin Suomesta ja sen jälkeen motoksi on muotoutunut "Suomi on lomakohde" ja toiseksi motoksi samantien "Koti on käymistä varten".
Suosittelen kaikille.
Suomi on hieno maa. En ole tosin kaynyt siella pariin vuoteen mutta joka kerta kun on kaynyt on kokemus ollut positiivinen. Sitten kun on siella viikon ollut muistaa miksi sielta aikoinaan muutti pois. Viimeksi tosin jo muistin heti kun vantaan lentoasemalla sain nauttia finnairin byrokratiaa, olin ehtinyt olla suomessa vain 30 minuuttia kun halusin jo lahtea takaisin.
ja mukaudun taas onnellisena rutiineihini täällä omassa uudessa kodissa. Suomesta kaipaan eniten luontoa, sen tuoksua ja sen anteja - marjat ja sienet. Ja talvea, kahvia, tuomia jne. Ai niin ja suomen kieltä. Mutta vaikka sinne meno oli kotimatka, niin oli paluumatkakin. Olen kuitenkin todella iloinen, että kävin.
Missä te kaikki ulkosuomalaiset asutte? Itse olen asunut 24v. USAssa ja nyt tuntuisi että voisi vaikka muuttaa takaisin. Suku alkaa vanhemmasta päästä astumaan hautaan ja olo on alkanut tuntua orvolta. Mitenkähän siellä Suomessa pärjäisi näin monen vuoden jälkeen....??
noin pitkän ajan jälkeen muuttaa takaisin Suomeen.
Olen sen kokeillut ja pieleen meni.
On jotenkin raskasta todeta, että on ulkomaalainen omassa kotimaassaan. Pahinta oli se että ymmärsi kielen täydellisesti.
Oikeana ulkomaalaisena olisi voinut jättää useat lausahdukset huonosti ymmärretyn suomenkielen varaan.
Sitä oli jotenkin lomilla käydessään muodostanut sellaisen ihmeellisen kuvan "onnelasta", jota todellisuudessa ei ole olemassakaan.
Ikävä sanoa, mutta en usko Sinun sopeutuvan noin monen vuoden jälkeen.
Varsinkin kun ottaa huomioon, että asut USA:ssa, jossa elämäntyyli on taatusti erilaista. Suurpiirteisempää, uskoisin.
Itse asuin ja tein töitä Saksassa ja nyt varhennetulle eläkkeelle jäädessäni, olen muuttanut osa-aikaisesti Unkariin.
Ei tullut mieleenkään lähteä Suomeen palelemaan, niinä pitkinä hyisinä talvina.
Täällä ei kukaan sano, jos olen eri mieltä, että mene sitten sinne mistä olet tullutkin.
Kai se on laitettava tuon tippailevan sormen syyksi, muut yhdeksänhän vain etsivät.
se, että Suomessa ymmärrämme nälväisyt paremmin kuin muualla?
Olen asunut MA:ssa 30 vuotta. Oleskelen Suomessa kesat ja viihdyn hyvin. Minulla on siella paljon sukulaisia ja hyvia ystavia joihin pidan jatkuvasti yhteytta. Kyllahan me siella parjaisimme siina kuin muutkin ;) Olemme suunnitelleetkin asuvamme siella muutamien vuosien paasta ainakin kesat ja kylmimmat vuodenajat jossakin muualla, vaikka kylmiin talviin olen tottunut taallakin.
Ihanteellinen ratkaisu olisikin jos voisi asua puoli vuotta Suomessa ja kylman ajan jossain lampimassa, ehka etela-euroopassa. Meidan kohdalla on vain niin hankalasti etta tyttaren koulutus on kesken, etta ainakin viela nelja vuotta on asuttava taalla.
Ikava ettei paluumuuttosi onnistunut, mutta olet sentaan kuitenkin aika lahella Suomea etta paaset kaymaan kun silta tuntuu. Me olemme niin kaukana, etta useasti matkustaminen ei ole mahdollista. Kylla on kova koti-ikava tallakin hetkella. aayleensa kesat vietamme siella,tana kesana vain ehka 3 viikkoa. Takaisintulon ajatus ahdistaa jo nyt. No, pitaa muistuttaa itseaan niista Suomen negatiivisista puolista...kerroppa joku oikein kurja juttu..
eivät olekaan niin kovin helposti annettavissa.
Itselleni lääkkeeksi tautia vastaan oli
nimenomaan tuo paluumuutto.
Tällä toisella raissulla ei todellakaan ole
tarvinnut ikävää potea.
Ensimäiseen käyntiinkin meni noin viisi
vuotta. Sen jälkeen on sitten tullut
käytyä hieman useammin.
Kesät Suomessa ovat kauniit, jo
valoisuutensakin puolesta. Mutta ajattelepa
talvea jolloin saattaa olla noin 35-40
astetta pakkasta. Siinä ei palele ainoastaan
sormia ja varpaita, vaan sielukin on jäässä.
Ehkä Sinun sittenkin kannattaisi muuttaa Suomeen
pariksi vuodeksi. Mutta älä sulje porttia takanasi,
jätä se raolleen, on sitten helpompi
taas palata entiseen.
mulla ei oo paluumuutto menny kanssa nappiin.en ollu kun 7 vuotta usassa ja paluu ei ollu sitä mitä olin odottanut.mua ei haittaa pätkääkään jos ihmiset ei puhu jossain metrossa tai muualla,itekkään ei jaksa aina haastella joutavia,mutta se haittaa miten ihmiset reagoi, kun sanoo että on asunut ulkomailla.alan olla oikeesti tosi kypsä siihen.se toimii musta yhtä huonosti kun aikonaan usassa tapasi suomalaisia turisteja.alussa olitiin ilahtuneita että ollaan maanmiehiä,mutta sitten oltiin kun maansa myyneitä kun paljastu että oikeesti asu siellä.en osaa tota oikein paremmin kuvailla tota,mutta ehkä joku ymmärtää ton;)
mulla loppu sosiaalinen elämä aika lailla täysin,eikä nykyään enää tiiä mitä viittii sanoa ja mitä ei.monesti tyytyy olemaan vaan hiljaa kun tulee mieleen joku asia mikä tehdään toisin muualla.
no,ei tullu kovin positiivista juttua...
Mä olen kuullut ihan samantyyppisiä tarinoita muilta paluumuuttajilta, että vaikiaa on. Siksi kai itsekään en ajattele Suomeen paluuta, vaikka töiden puolesta voisin sielläkin asua. Myös esim. vuokra-asunnot on niin kalliita, ainakin Helsingin seudulla (luulisin, korjaa jos olen väärässä..). Itse maksan noin 300 euroa 40 neliöstä ja aivan keskustassa, Suomessa saa maksaa vissiin vielä melkein puolet lisää. Uskon kuitenkin että ajan myötä shokki helpottaa, jos Suomessa pysyt. Sopeutuuhan sitä kaikkeen, myös silloin kun muutat ulkomaille. Ja ainahan pääsee pois, kun vapaassa maassa elät..kumminkin hyvää vähäsateista kesää sinulle :)!
Itse olen todennut että Suomessa on kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka ovat asuneet ulkomailla ja niitä jotka vasta suunnittelevat muuttoa !
Hyvin sanottu !
Monet eivät koskaan ole asuneet ulkomailla, eikä siten tiedä miten verrataan
elämiä ?
Sään puolesta mulla on yleensä ollut onnea. Ennen lentoa iloitsen tosi paljon mutta tosiaan viimeistään viikon päästä tulee kummallinen olo. Tuntee itsensä jotenkin ulkopuoliseksi ja sitten haluaa jo lähteä takaisin kotiin. Olen kuullut että monilla paluumuuttajilla on vaikeuksia sopeutua takaisin Suomeen ja sen voin kyllä uskoa! Ei kaduta minuakaan ulkomaille lähteminen, paitsi joskus kun on se suomalainen perusv...s päällä ;-)
jotain juttuja Suomesta mutta se ei ylitä kynnystä että haluaisin asua siellä. En ole käynyt melkein kymmeneen vuoteen mutta ajatus on käynyt josko tänä vuonna kävisin, no niinpä olen ajatellut joskus aikaisemminkin. Luen vähintäin pari kertaa viikossa uutisia Suomesta ja sekin vain vahvistaa näkemyksiäni joten minusta tuskin tulee paluumuuttajaa.
Voi olla että vain tunnet itsesi
ns ulkopuoliseksi ?
Oletko mitenhyvin pitänyt yhteyttä vanhoihin
tuttaviisi - sukulaisiisi ?
Ihmettelen vain, että kun viihdyt muualla että miksi edes noteerata. Kaikki ei yhdy. Toisista on todella mukava käydä. Jos et halua käydä Suomessa, niin älä tule sitten. Ei ole mikään pakko tulla asumaan.
Tämä on ns Hiski Salomaa
syndrooma !
Tuntee olevansa ulkopuolinen
vaikka tietää kaiken
ja tuntee kaikki ihmiset !
Ennen taidettiin sanoa että
kaikki tuntee apinan mutta apina ei
ketään ?
Olet oikeassa, tai ainakin itse liikun samoilla pituuksilla.
Suomi on mun lempparilomakohde. Rakastan mokilla oleilua, uimista, saunomista ja grillausta jarven rannalla kun aurinko ei laske ja koko yo on valkoinen. Ja talvisin laskettelua seka tappopakkasessa saunan jelkeen istumista ja hiusten jaatymista puikoiksi.
Mutta pari viikkoa on se aika, jonka kestan. Sitten onkin jo aika paasta pois. Kavin pari viikkoa sitten, ja ensi viikolla tullaan taas, talla kertaa mokille vaan rentoutumaan. Yksin ollessani kavin kerran vuodessa tai parissa, nykyaan useamman kerran vuodessa miehen mukana. Paitsi etta viime kerrasta oli vuosi aikaa taas, kun nyt kavaisin..
Mutta missaan en ole kuullut sellaista hiljaisuutta, haistanut niin ihanaa raikkautta ja rentoutunut niin taysin kuin Suomessa. Vaan en asuisi, koskaan.
Nykyään käyn aika harvoin, noin viiden vuoden välein ja silloinkin vain pitääkseni edes jonkinlaista yhteyttä perheeseen.
Suomesta ei ole paljonkaan hyviä muistoja ja aina joskus näen painajaisunia, että olen siellä ja paluumatka mutkistuu syystä ja toisesta enkä millään ehdi koneeseen ajoissa. Kun herään, huokaisen helpotuksesta, kun huomaan olevanani kotona omassa tutussa vuoteessani.
Ei, Suomeen en kaipaa, en käymään enkä olemaan.
Hyvin kirjoitettu !
Kiitos että jaoit tämän kanssamme !
Siis hetkinen, onko todellakin niin etta Suomessa ei ole ystavien, tuttavien ja sukulaisten lisaksi mitaan hyvaa??
Ei hitto, kuulostaa aika murheelliselle jos nain on, mielestani.
Itse kayn Suomessa lomalla joka vuosi ja nautin joka sekunnista.
On mahtavaa kulkea pitkin maita ja mantuja ilman huolen haivaa, ilman stressia ja murheita. Voisin tietysti ajatella toisinkin. Kaupan kassahan ei hymyillyt, naisella oli tuulipuku paalla, hirvea meikki, toi haisee ihan hielle, pitaako nyt just siihen tunkea...
Ehei, meikapoikaa ei juuri pikku murheet nappaa.
Luonnon keskella voi puhua perhosille, kiroilla hyttysille, lausua runoja lintujen kanssa kilpaa, ajella ruuhkattomia teita, istua hiljaa laiturin nokassa varpaita huljutellen, heittaa vaikka "tuhnun", pelkaamatta etta selan takana vahintaan 200 ihmista saa paskahalvauksen luullessaan etta uusi sarin-kaasuhyokkays on alkanut... Elama on ihanaa kun sen oikein oivaltaa.
Eli pian tulee ainakin yksi onnellinen nauttimaan Suomen ihanasta suvesta, jarvista, hiljaisuudesta, luonnon kauneudesta ja erillaisista ihmisista...
Eika mun loma mene piloille vaikka rullaportaissa ihmisten naamat olisikin ihan "norsun vitulla".
Vanhaa sananlaskua lainatakseni, "Hymyile, kylla se aina jonkun lannistaa !
Nautinnollista kesaa jokaiselle, missa ikina sita sitten vietattekin.
Ihan samoja fiiliksiä. Mikään ei ole ihanampaa kuin vetää perämoottori käyntiin ja ajaa huvilalle, panna sauna lämpiämään, istua verannalla, syödä lenkkimakkaraa ja kuunnella hiljaisuutta. Että yleensä edes saa ajaa sillä halvalla ja pienellä moottoriveneellä on jo luksusta. Mun asuinmaassa moottoriveneellä järvellä ajamiseen vaaditaan lisenssi ja se maksaa jopa 250 000 euroa (!). Suomessa saat myös pulahtaa uimaan missä haluat, täällä näkyy vain kieltotauluja ja kaikesta on maksettava. Kurjaa lukea kuinka ihmiset täällä morkkaa suomalaisia, eikö me kaikki niitä olla. Minusta pitäisi olla onnellinen että on saanut syntyä maassa, josta pääsee myös pois ja johon saa aina palata..
Itse olen päätynyt maahan, jossa ihmisten naamat ovat enemmän kuin vähemmän nyrpistyneitä, kassa ei todellakaan edes vilkaise sinuun tai juttelee kaverin kanssa, joka seisoo kassan vierellä, ainoastaan kyynärpää taktiikalla pääsee läpi on sitten menossa minne vaan, ihan kuin ympärillä olevia ihmisiä ei olisi. Tämän kaiken jälkeen Suomi on mitä ihanin maa.
...mielipiteeseen! En malta odottaa, etta paasen kolmen vuoden aikana kolmessa eri maassa asumisen jalkeen takaisin koti-Suomeen. Kylla riittaa tama ihmisten jokapaivainen toniminen ja huono asiakaspalvelu!!! Suunnitelmissa on muuttaa takaisin Suomeen taman vuoden lopulla, toivottavasti kaikki menee hyvin ja paasee vihdoinkin poissa taalta kaiken Suomen rauhan keskelle! :)