Onkohan täällä ketään muuta, jolla olisi rintasyövän yhteydessä poistettu rinnan lisäksi koko iso rintalihas?
Haluaisin tietää, kuinka muut ovat tulleet toimeen uikkarien, proteesin, t-paitojen yms. kanssa... olen kyllä läpikäynyt sen "tavallisenkin" rinnanpoiston joten tiedän että tämä on huomattavasti hankalampi juttu kun iso monttu alkaa heti solisluusta.
Mutta en kai sentään ainoa ole?
Haluaisin tietää, kuinka muut ovat tulleet toimeen uikkarien, proteesin, t-paitojen yms. kanssa... olen kyllä läpikäynyt sen "tavallisenkin" rinnanpoiston joten tiedän että tämä on huomattavasti hankalampi juttu kun iso monttu alkaa heti solisluusta.
Mutta en kai sentään ainoa ole?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen aina ollut pienirintainen ja sitten kun niistä vähäisistäkin vietiiin se toinen, niin olihan se iso juttu. Luulisin, että melkein sama, jos koko lihas viedään. Onneksi on proteeseja ja pushup-rintaliivejä, joten se joka ei tätä asiaa tiedä, ei voi sitä ulkoisesti arvatakaan. Iso ja vaikea jutttu kuitenkin. Tällaisessa jos missä asiassa on totta se, että ihmissuhteissa jyvät karsiutuu akanoista niinkuin on tapana sanoa. Korjausleikkausta en ole edes harkinnut. Ajattelen sen sijaan, että minun tulee kelvata ystävilleni ja läheisilleni sellaisena kuin olen. So what, jos yksi rinta puuttuu, se on aikanaan tehnyt tehtävänsä siinä mihin se on alunperin tarkoitettu. Nyt sitä ei enää tarvita. Ja sen tähden en lähde hankkimaan silikoneja tai muutakaan korjausleikkausta, että miehet saisivat leikkiä sillä. Jos ei yksirintaisena kelpaa kaveriksi, niin kaverilla on ehkä jotakin mietittävää. Jos miehistä on kysymys, niin sanottakoon se vielä tässä, jos joku ei sitä tiedä, että eturauhassyöpä on suurinpiirtein yhtä yleinen kuin rintasyöpä.
Asiasta toiseen, tyhmä kysymys ...
Miten on muuten niiden miesten kohdalla, jotka olivat aikanaan rintamalla ja joutuivat jättämään sinne osan itsestään joko fyysisesti tai psyykkisesti. Ovatko he kavereitanne, tunnetteko ja tunnistatteko.
Olen kokenut yksirintaisuuden ensimmäisen kerran jo 1995, kyllä sen kanssa pärjäsi.
Tähän nykyiseen olomuotoon vaan kun ei mitkään rintaliivit tai tissiproteesit auta, on vähän isommasta jutusta kysymys.
Sotaveteraaneja ei kaveripiiriini kuulu, olen sentään VÄHÄN nuorempi.
Sinulla on täysin outo ajatusmaailma - et kaipaa
"korjausleikkausta, että miehet saisivat leikkiä sillä" - ei takuulla tulisi kellään muulla tuollainen mieleen.
Sinulla on oikea periaate,jos itse olet tyytyväinen, niin silloin ei ole mitään väliä mitä joku toinen ajattelee. Oikea mies ja oikea ystävä hyväksyy sellaisena kuin olet.
Miksi tähän piti miehet sekoittaa? Pyysin apua oman itseni takia. Ja koittakaa nyt tajuta, kyseessä ei ole pelkkä yksirintaisuus vaan koko rintalihaksen poisto johon liittyy paljon muitakin kuin esteettisiä arvoja. Siksi etsin kohtalotovereita.
Avatkaa te oma ketju itsellenne pliis pelkkien tissipulmien kanssa painivat.
Ilmeisesti ei ole kohtalotoveria. Kyllä useammilla on mies, harvaa taivaltaa yksin.
on mies ja melkein aikuiset lapset, mutta se ei ole syy miksi kaipaisin apua. Mieheni auttaa minkä voi, mutta ns. "terveenä" ei voi kaikkea ymmärtää. Siksi laitoin viestiä tänne.
viestisi...
Sulla on kyllä aika sairaat ajatukset.
"en lähde hankkimaan silikoneja tai muutakaan korjausleikkausta, että miehet saisivat leikkiä sillä."
Voi herraisä kuin joku voi olla noin......
1. olen lapseton, joten rintani eivät ikinä ole "täyttäneet tehtäväänsä"
2. toisen rinnan puuttuminen voi vaikuttaa ihmiseen ihan fyysisesti ( ihminen on epätasapainossa, toispuoleinen) vaikka olisi pienrintainenkin
3. ei todella ole sama, viedäänkö rinta vai koko rintalihas
4. en ajattele rintojani miesten kannalta, ne ovat omaa omaisuuttani, osa itseäni
jolla ei mennyt ihan kaaliin tuon ekan vastaajan horinat.
olet hyvä ihminen, muista se aina.