Miksi menet Chat-Huoneeseen? Mitkä ovat syysi kirjautua sisään?
Onko Chat-rivit Sinulle mukavaa ajanvietettä, syntistä addiktiota vai seuranhakua?
Kuvitteletko Chat-nimimerkkien taakse ihmisille kasvot, luonteen ja eletyn elämän Hänen sanojensa ja Chat-käyttäytymisensä perusteella?
Onko Chat Sinulle elämää suurempi asia, huomattava osa elämästäsi vai pikkujuttu muiden aktiviteettien rinnalla?
**********************
Jotta aloitukseni ei olisi pelkkiä kysymyksiä täynnä, aloitan itse vastaukset!
...
Vietän aikaani sätissä sanaillen, kuitenkin olen itse omana itsenäni mukana Chat-softassa. Tunteeni tulevat kirjaimieni kautta peliin mukaan.
Kirjautumiseni huoneeseen tapahtuu lähinnä siitä syystä, että haluan höpöttää ... kaikenlaista, kaikenlaisten ihmisten kera. Jutella, keskustella, Sättäillä :D
Chat-rivittelyni on minulle ..yleensä.. mukavaa ja hauskaa ajanvietettä, mukavien ihmisten parissa. Jokainen ihminen osaa olla kiva, jos haluaa...
Chat-Nimimerkkien takaa löytyy aina tunteva ihminen. Jokaisen lauseen taakse kätkeytyy paljon. Kuvittelen ja hahmottelen Sättäreistä usein, heidän sanansa paljastavat liikaakin,,, aivan liikaa... Usein en edes halua nähdä sitä mitä aivoni ajattelevat, toisinaan pystyn olemaan ajattelematta,,,, Chat on kuitenkin edelleenkin erittäin vaikuttava vuorovaikutus-väline mielestäni.
Nykypäivänä chat on elämässäni iso osa.
Tämä johtuu arvostuksestani ihmisyyttä kohtaan.
Ei chat ole olematon bittiavaruuden osa.
Ihmiset sen huoneen ilmapiirin tekevät,
jokainen omalta osaltaan.
**********************
Onko Chat-rivit Sinulle mukavaa ajanvietettä, syntistä addiktiota vai seuranhakua?
Kuvitteletko Chat-nimimerkkien taakse ihmisille kasvot, luonteen ja eletyn elämän Hänen sanojensa ja Chat-käyttäytymisensä perusteella?
Onko Chat Sinulle elämää suurempi asia, huomattava osa elämästäsi vai pikkujuttu muiden aktiviteettien rinnalla?
**********************
Jotta aloitukseni ei olisi pelkkiä kysymyksiä täynnä, aloitan itse vastaukset!
...
Vietän aikaani sätissä sanaillen, kuitenkin olen itse omana itsenäni mukana Chat-softassa. Tunteeni tulevat kirjaimieni kautta peliin mukaan.
Kirjautumiseni huoneeseen tapahtuu lähinnä siitä syystä, että haluan höpöttää ... kaikenlaista, kaikenlaisten ihmisten kera. Jutella, keskustella, Sättäillä :D
Chat-rivittelyni on minulle ..yleensä.. mukavaa ja hauskaa ajanvietettä, mukavien ihmisten parissa. Jokainen ihminen osaa olla kiva, jos haluaa...
Chat-Nimimerkkien takaa löytyy aina tunteva ihminen. Jokaisen lauseen taakse kätkeytyy paljon. Kuvittelen ja hahmottelen Sättäreistä usein, heidän sanansa paljastavat liikaakin,,, aivan liikaa... Usein en edes halua nähdä sitä mitä aivoni ajattelevat, toisinaan pystyn olemaan ajattelematta,,,, Chat on kuitenkin edelleenkin erittäin vaikuttava vuorovaikutus-väline mielestäni.
Nykypäivänä chat on elämässäni iso osa.
Tämä johtuu arvostuksestani ihmisyyttä kohtaan.
Ei chat ole olematon bittiavaruuden osa.
Ihmiset sen huoneen ilmapiirin tekevät,
jokainen omalta osaltaan.
**********************
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole ikinä päässyt chattailuun sisälle, mutta nettiriippuvainen minusta on tullut. Uutisten lisäksi seuraan muutamaa ketjua ja minulla on pakonomainen tarve vilkuilla onko minulle vastattu. Teen myös töitä netissä ja aina kun iskee laiskuus, tulee hankala paikka tai vaikea tehtävä, huomaan karkaavani lukemaan niitä ketjuja. Tapani on pirullinen ja häiritsee itseäni. Se on myös täysin hyödytön. Ehtisin hyvin lukea jutut kerran illalla, mutta kun joka välissä tuppaan lukemaan ja vastailemaan jopa ihan idioottimaisiin kommentteihin. Olen toki saanut asiallaistakin vuoropuhelua aikaiseksi, mutta vähemmän.
Tuttua tuo nettiriippuvuus, vaikka se ilmenee minulla vähän eri tavalla. Samoin kuin sinä, tiedostan sen ja näen, ettei siitä ole muuta kuin haittaa, mutta en ole päässyt siitä eroon yrityksistäni huolimatta.
Joku aika menee hyvin, mutta sitten repsahdan ja netin käyttöajan viikkoraportissa näkyy joinakin päivinä hävettäviä tuntimääriä. Syytän itseäni ja yritän skarpata. Onnistun ja repsahdan... Välillä en jaksa välittää.
Yksin tämä ei taida onnistua. Ja pitäisi löytää jotain muuta tilalle niihin hetkiin, kun repsahtaa. Pakenemista ja yksinäisyyden täytettähän tämä paljolti on. Tavoistaan on vaikea päästä eroon. Helpompi olisi ollut jarruttaa silloin alussa. Ja kyllä teinkin niin, mutta missähän vaiheessa tästä tuli tällaista...? Jäin koukkuun.