kaikki ovat, kun on niin hiljaista? Itse en ollut yksissäkään. Kuohuviinipullo löytyi ja skoolasimme, löytyi ylioppilas 45:n, 9:n ja 7:n vuoden takaa. Oma ylioppilaaksituloni oli suuri ilon aihe, mitä juhlittiin koko yö yhden luokkatoverin kotona, mistä kesäaamussa pyöräilin kotiin.
Ylioppilasjuhlissako
1943
5511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
(Tosin olimme elämänkumppanni kanssa puoleltapäivin jättämässä viimesen jäähyväisen ystäväperheemme vammaansa menehtyneelle pojalle)
Surujuhlan jälkeen oli ilo tavata taas sukuaan yliopilasuhlissa suku noin laajasti käsittäen.
Ylioppilas itse oli tietenkin best in ballet, päästyään Tampereen tekniseen yliopistoon iliman pääsykoetta. Vaan ei äitinsä isänsä akateemiset kasvot ollee kivestä veistetyt.
Ja "minullahan" vaimon puolesta juhlivaa sukua riittää.
Ja riittää sisaruksilla intoa kulkea viisikymppisinäkin onnittelemassa sekä ruusuntuonnissa kahdessa kolmessa paikassa ympäri Suomen, kun samaankin vuoteen ylioppilaita on usiampi siunaantunut.
ps. josko jokusilla kielioppi-ihmeillä on tarve panna pilikkuja kohoralleen, niin siitä vaan mestarit.
maailmaa kaada. Kyllä noita pilkunviilaajia riittää muutenkin. Joten jatketaan (ne jotka täällä vielä käy) pilkuilla tai ilman.
oli ilta, lienee tosiaan juhlia monella riittänyt. Sitten tietysti mökit kutsuvat, kun kesä tulee, varmaan kesäaika hiljentää palstat.
Sekin vaikuttaa, kun niitä viestejä lentää taivaan tuuliin...
Niin muuttuu maailma, Telluseni. Ennen oli hauskaa.
Ellet kenellekään kerro, paljastan salaisuuden? Hyvä. Siis: kävin tuolla taempana mutisemassa itsekseni ja kyllä tuntui hyvältä. Sain oikein rypeä itsesäälissä.
.............................................................................................